maanantai 30. elokuuta 2010

Niin että kahvikin - luomua?

Science Daily toi viime perjantaina (27.10.) esiin luomukahvintuotantoa koskevan, kymmenvuotisen tutkimuksen. Tässä julkaisussa vahvistetaan jälleen, että luomutuotantoon liittyvä ajatus luonnon mekanismien säilyttämisestä ja niiden kanssa työskentelystä onkin myös "kylmän tieteen" mukaista, ei tyhjää romanttis-holistista jargonia, kuten raskasta tuholaistorjuntaa ja kontrollia kannattavat mieluusti esittävät.

Ekologiryhmä seurasi siis vuosikausia Etelä-Meksikolaisen luomukahvitilan eliöiden välisiä suhteita, ja tuli siihen tulokseen, että monimutkaiset vuorovaikutukset pitävät yllä tasapainoista "kahvimetsikköä". Atsteekkimuurahaisten, kirvojen, leppäkerttujen ja muiden hyönteisten rauhallinen ja kahville ilmeisesti haitaton vuorovaikutus esitetään tutkimuksessa todennäköisenä esimerkkinä tasapainosta, joka voisi olla mahdollinen laajemminkin maataloustuotannossa. Tällainen tasapainoinen petojen ja saalislajien monipuolisuus voitaisiin nähdä yhdenlaisena ekosysteemipalveluna!

Keskimääräinen suomalainen juo lähes kymmenen kiloa kahvia - puruina siis kaiketi - vuodessa. Kannattaisiko sitä sitten kahviin hurahtaneen altruistityypin tosiaan ostaa luomukahvia, vaikka sen hinta onkin markettien peruspurua kalliimpi? Vaikuttaa siltä, että kyllä. Oli kahvi sitten arkiherättäjä, satunnaisempi nautinto tai totuttu tapa (tai ehkä pinttynyt ja vaikeasti karistettava pahe, kuten se minulla tuntuu olevan), kyseisen juoman hörppimishetkestä voi tehdä mukavamman ja kestävämmän session.

Mitä ilmeisimmin luomukahvi nimittäin tosiaan onnistuu tuotantomäärissään ilman massiivisia (yleensä fossiilisia) lannoite- ja torjunta-aineita, samalla osaltaan vähentäen kaikkialla jylläävää lajikatoa. Tämän tutkimuksenkin tukemana uskon, että ettisemmällä kahvintuotannolla on todellisia mahdollisuuksia lyödä itsensä läpi "valtavirtaan"!

Luomukahvin tuotannossa käytetään useita perinteisiä ja perimätiedon mukaisia viljelymenetelmiä. Esimerkiksi varjoviljelyä, jossa pidetään huoli lehvästön kattavuudesta. Lehvästö suojaa maata kuivumiselta ja pitää yllä tasapainoista eliöyhteisöä, joka puolestaan pitää tuholaiset kurissa. Samalla alalla voidaan tuolloin kasvattaa esimerkiksi hedelmäpuita tai polttopuuainesta. Varjokahvin haittavaikutus alueen luontaiseen lajistoon on huomattavasti vähemmän haitallinen kuin tehotuotetussa "aurinkokahvissa"; esimerkiksi Kolumbiassa ja Meksikossa tehotuotetulla kahviplantaasilla esiintyy vain 10% niistä lintulajeista, joita nähdään perinteisillä, luonnollisemmilla varjokahvialoilla. Samalla metsämäisempi varjokahvi suojaa lukuisia muitakin lajeja.

Kahvin tehotuotannossa käytetään useiden lähteiden mukaan yhä paikallisille (sekä eläimille että ihmisille) vaarallisia määriä torjunta-aineita. Lisäksi valumat kahviplantaaseilta ja kahvin käsittelypaikoilta tuottavat huolestuttavan osan Latinalaisen Amerikan jokien saastumisesta. Jokien vesi päätyy tottakai aikaa myöten meriin, ja jokisuistoista lähtien saasteiden vaikutukset nähdään niissä. Eikä vesistöissäkään vielä tarpeeksi - kahvin tehotuotanto tuhoaa myös maaperää.

Luomukahville vaikuttaa olevan jo useita kannattavia seikkoja, mutta vielä seuraavat sosiaaliset. Kahvintuotannossa(kin) on tehotuotannon osalta ongelmana, että pientilallisten toimeentulo on työn ja tuskan takana, ja epävarmuudessaan raskasta. Suuret ketjut jylläävät, halvasta kahvista on välillä ylitarjontaa jne. Luomu ja reilu kahvi voi auttaa heidän toimeentulonsa varmistamisessa (esim. Bacon 2005). Tässäkin on toki vielä parantamisen varaa - esimerkiksi jotkut pienviljelijät eivät uskalla siirtyä luomuun tai ovat "passiivisesti luomuja", koska sertifioijien tarkastuskäynnit esimerkiksi maksavat.

Ja mikäli vielä ei vakuuttelu riitä, jätetään kahvin käsittely erillään - ihan yleisen luomuviljelyn vaikutukset ympäristön monimuotoisuuteen ovat tutkimusten mukaan selkeästi positiivisia, ja luomuviljellyn viljelyspinta-alan lisääminen olisi niiden mukaan selkeästi yksi otollisista toimenpiteistä monimuotoisuuden edistämiseksi (esim. Fuller ym. 2005). Kahvi on yksi suhteessa suurivaikutteisimmista yksittäisistä hyödykkeistä, joten luomuhyötyjen hakeminen siitäkin on - loogista.


Lähteet:
Bacon, C. 2005. Confronting the Coffee Crisis: Can Fair Trade, Organic, and Specialty Coffees Reduce Small-Scale Farmer Vulnerability in Northern Nicaragua? World Development 33,3: 497-511

Fuller, R., Norton, L., Feber, R., Johnson, P., Chamberlain, D., Joys, A., Mathews, F., Stuart, R., Townsend, M., Manley, W., Wolfe, M., Macdonald, D. & Firbank, L. 2005. Benefits of organic farming to biodiversity vary among taxa. Biol. Lett. 1: 431-434

Vandermeer, J., Perfecto, I., Philpott, S. 2010. Ecological Complexity and Pest Control in Organic Coffee Production: Uncovering an Autonomous Ecosystem Service. BioScience 60:527-537

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!
Pyrimme vastaamaan jokaiseen kommenttiin pian.