torstai 3. maaliskuuta 2011

Syö luomua, se hellii ...sammakoita!

Elämä on yhtä juhlaa! Keväällä, tarkemmin 29. huhtikuuta, on sammakoiden päivä ("Save the frogs -day" :)), jonka tarkoitus on kääntää katseita globaaliin sammakkoeläinten katoon. Kurnuttajista syntyi hyvä aasinsilta katsahtaa luomutuotannon etuihin sammakkonäkökulmasta, eli vesistöjen kunnon puolesta.

Sammakot ovat siitä vinkeitä eläimiä, että ne viihtyvät kosteassa jopa niin, että viettävät vauva-aikansa vesieläiminä eli paukapäinä. No ei, kun nuijapäinä. Sammakot myös hengittävät kostean, läpäisevän ihonsa kautta. Varmaan näppärää, mutta toisaalta sama meininki altistaa sammakkoeläimet hyvinkin voimakkaasti vedessä oleville kemikaaleille ja saasteille. Painovoimahan pitää huolen siitä, että mitä tahansa esimerkiksi viljelijä syytää peltoonsa, päätyy myös vesistöihin. Sama pätee moniin vesiteitse kulkeviin saasteisiin, lääkeaineiden jäämiin ja ravinteisiin esim. lannoitteista.

Viitasammakko (Rana arvalis) on vaikea erottaa "tavallisesta" sammakosta silloin, kun se on hiljaa. 
Onneksi herppiosaavat opiskelukaverit ovat opettaneet minullekin metatarsaalikyhmyjen etsimisen :) 
(kuva: wikipedia)

Torjunta-aineet ovat hyvä esimerkki kiistellyistä ja löysin rantein ympäristöön syydetyistä aineista. Niitä on käytetty kautta tehotuotannon historian menetelmällä yritys-erehdys. Kun tehotuotanto on entisestään tehostunut, valtavat monokulttuurit tarvitsevat yhä enemmän ulkopuolista, eli yleensä kemiallista, suojaa "tuho"hyönteisiä (insektisidit), "rikka"ruohoja (herbisidit) ja esim. sienitauteja (fungisidit) vastaan. Pahimmiksi myrkyiksi osoittautuneiden aineiden käyttökiellot ovat tulleet voimaan, kun havaitut haitalliset seuraukset ovat paisuneet yli sietokyvyn. Ja vasta silloin. Muutoin seuraillaan maximum residual limittejä ja muita suuntaa-antavia ohjeistuksia. Tokihan torjunta-aineita testataan tuotekehittelyvaiheessa toksisuuskokein, esimerkiksi eläimillä. Laboratoriotestaajiltakaan ei vain voi odottaa ylimaallista kykyä ennustaa esimerkiksi aineiden yhteisvaikutuksia luonnossa, tai rotilla havaittujen terveyshaittojen sovelluskykyä niihin eläimiin, joiden osalta testaaminen jää tekemättä (sekä ihminen että herkät sammakkoeläimet).  

Hyvä esimerkki vesistöissä erityisen haitallisesta torjunta-aineesta on antrasiini. Se kiellettiin 90-luvulla EU:ssa, mutta silti sen jäämiä löytyy yhä suomalaisistakin pohjavesistä. Antrasiini on kovan luokan hormonihärikkö. Se haittaa sisäeritys- eli hormonitoimintaa jopa niin voimakkaasti, että muuttaa urossammakot naaraiksi (ja maalaisjärkihän sanoo, että silloin sammakkokanta kääntyy laskuun). Lisäksi aine aiheuttaa kehityshäiriöitä, immuniteettikatoa ja syöpää, eikä konsentraatioiden tarvitse edes olla suuria siihen. USA:ssa antrasiinia kuitenkin käytetään edelleen, kuten myös Intiassa, noin 340 miljoonaa tonnia vuodessa. Aine on vain esimerkki siitä, mitä kaikkea tehokkuuden nimissä voidaan tehdä melko löysin varovaisuusperiaattein, ja koska en ole kemian puolella pätevä, en varmaan edes tiedä mehevimpiä, päivänpolttavimpia esimerkkejä ;P. Suomikaan ei ole puhdas pulmunen, vaikka olemme siinä onnekkaita, että meillä kylmä talvi tekee luontaisia tuhojaan tuotantokasvien vihollisten parissa. Meilläkin kuitenkin käytetään turhia torjunta-aineita, joista osan maine on edelleen kiistanalainen.

Tässä vaiheessa on kai ohimennen huomautettava, että eivät vesistöt ole ainoa kärsivä elementti - kemikaalit, jotka on tarkoitettu biosideiksi eli eläviä organismeja karsiviksi aineiksi, ovat hyvin harvoin tyystin valikoivia. Niiden vaikutus siis yleensä ottaen ulottuu moniin muihinkin eläimiin kuin niihin tarkoitettuihin "tuholaisiin". Vahinkokärsijöitä ovat katastrofaalisesti kärsineiden sammakkoeläinten lisäksi huolestuttavasti myös esimerkiksi pölyttäjät. Ja ihmiset. En pidä pelottelusta, mutta vahvistan omaltakin kohdaltani sen piilevän aavistuksen, että jos torjunta-aineilla voi olla noin rajuja vaikutuksia muihin eläimiin, ne tuskin ovat hyväksi meille ihmisapinoillekaan.

Keinotekoisten lannoitteiden ongelmat tiedetään torjunta-aineiden vastaavia paremmin. Fosforivarastojen ehtyminen, vesistöjen rehevöityminen ja happikadot jne. Luomu tiedetään edulliseksi menetelmäksi tässäkin asiassa - esimerkiksi Itämeriystävällisyydestä palkitaan luomutiloja. Keinotekoiset torjunta-aineet sen sijaan ovat melko yllätyspussukoita, kun niistä sekoitellaan ongelmakoktaileja lähilammissa ja muissa vesistöissä. Vaikkeivät ainekset suoraan tappaisi herkimpiä eläimiä, kuten sammakoita ja kalanpoikia, niillä voi olla välillisiä vaikutuksia. Tällä tarkoitan ekosysteemimuutoksia, jotka sallivat tiettyjen, sietokykyisempien lajien vallata alaa herkkiksiltä. USA:ssa etanat ovat yksi ylikasvanut kovissarja. 

Luomu on turvallinen - ja sammakkoystävällinen - tuotantomuoto torjunta-aineettomuutensa ansiosta. Sanottakoon, että muutamassa prosentissa luomutuotteitakin löytyy joskus jäämiä, mutta ko. onnettomat tapaukset ovat kuitenkin kymmenesosa tehotuotetuista vastaavista, ja tavaran välittäjistä voi aina valita luotettavimmat, hanakimmat tuotetarkistelijat. Itse näen myös niin, että luomun merkitys tuhokemikaalien vähentämiseksi luonnostamme ja ruuistamme sijoittuu myös tulevaisuuteen, ei vain tämän hetken terveys- ja ympäristövaikutuksiin. Kun on ylipäänsä olemassa tuotantomuoto, jolle puhtaus ja kestävän kehityksen menetelmät ovat menestymisen tae, syntyy väistämättä myös fiksuja, samojen periaatteiden mukaisia innovaatioita. 

Olin jo ihan helisemässä parina vuonna, kun luottosammakkopaikkani näyttivät tyhjentyneen ja samaan aikaan tiedemedia ja herppiharrastajat syytivät kommentteja vähentyneistä sammakkoeläinkannoista. Tänä vuonna olen kuitenkin luottavaisin mielin, sillä viime kesänä puskaradio kertoi tutun lammen kurnuttajamenekistä. Olisikohan myös Rantaraitin viitasammakkopulputtajapoppoo tavattavissa tänä keväänä, jos vaikka luomuporkkanaa rouskutellen menisi näyttäytymään...

P.S. Lopuksi vielä hyviä sammakko-otoksia maailmalta.

"Purple frog" (kuva: www.wired.com)

sarvisammakko... (kuva:www.ianimals.com)

1 kommentti:

  1. Tuollaisen kärsäsammakonmöntin kun näkisi, niin tulisi ihan väkisin napattua syliin ja rutistettua vähän :DD

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!
Pyrimme vastaamaan jokaiseen kommenttiin pian.