perjantai 29. heinäkuuta 2011

Ekompi pyykinpesu

Mikä tekee ekopesuaineista ekologisesti kestävämpiä kuin massatuotetut verrokkinsa? Ekolosta voi ostaa pesuaineensa samaan muovipurkkiin vaikka satoja kertoja, mikä säästää hurjasti muovia. Pesupähkinöitä käyttämällä voi hoitaa pyykkinsä kokonaan luonnonmenetelmin. Ekolon ekopesuaineiden ainesosat ovat luontoon hajoavia. Vastuullisilta firmoilta hankittuja ekopesuaineita ei myöskään ole testattu eläinkokein, kuten monet suurten bisnesten vastaavista on. Tässä omat, yksinkertaiset syyni. Mitä ekopesupulverien ja nestemäisten pyykkiaineiden sisällä tarkalleen on erilaista kuin markettien "ei-ekoissa"? Aiheeseen perehtyminen on ollut kovan työn takana kaltaiselleni ei-niin-kemiallisesti suuntautuneelle viherhörhölle.

Samu-pesupähkinöitä (www.ekolo.fi)

Kaiketi on lähdettävä siitä, mitkä ovat perinteisten markettiaineiden ongelmat. Eniten puhuttu ongelmatapaus lienee fosfaattien käyttö. Fosfaatit ovat pesuvettä pehmentäviä, pesutulosta parantavia aineita. Ne sitovat pesuvedestä aineita, jotka tekevät vedestä ns. "kovaa". Vesistöjen kannalta fosfori on rehevöittävä, ja siten vesien happikatoihinkin vaikuttava aine. Meillä Suomessa fosfaattien käyttö ei ole vieläkään kokonaan kiellettyä, vaikka onkin vähentynyt huimasti Itämerisäännösten ansiosta. Fosfori pyritään puhdistamaan vedenpuhdistuslaitoksilla, ja suurin osa aineesta jääkin näihin haaveihin. Kaupungissa asuva voi luottaa hyvin siihen, että pesukoneen mylläämät pesuvesifosfaatit jäävät tehokkaasti nalkkiin puhdistamoille. Haja-asutusalueilla ja maaseudulla, saati sitten kesämökillä, kannattaa sen sijaan olla äärimmäisen tarkka pesuaineidensa fosfaateista. Tosin on sanottava, että oli sitten maalla tai kaupungissa, prosenttilaskut eivät vesiä pelasta. Vaikka prosentuaalisesti hyvin pieni osa (n. 10 %) pesuaineiden fosforista joutuu jätevedenpuhdistamoilta vesistöihin, vain absoluuttisilla määrillä on merkitystä. Fosfaattikysymys liittyy myös  oudoimpiin mediassa esitettäviin vertailuihin: se, että maatalouden fosforipäästöt ovat kotitalouksien vastaavia ongelmallisempia, ei langeta universaalia synninpäästöä kotitalouksien päästöille.

En muutoinkaan ymmärrä "ei kannata kontrolloida tätä ongelmaa, kun tuossa on vielä pahempi" -ajattelua. Samaa kastia kuin se ostoskassikeskustelu muinoin - että kestokassin käyttäminen on turhaa, kun ostetut tuotteet kuitenkin ovat ympäristön kannalta haitallisempia kuin muovipussi. Yhtä suurta kokonaisratkaisua ympäristöongelmiin ei tule löytymään - on yritettävä koota järkeä pienemmistä. Pesupähkinöistä ei ehkä ole "suuren skaalan" ratkaisijoiksi kaikkeen maailman pyykinpesuun, mutta ei ole järkeä jättää niitä käyttämättä siksi.

Ole Hyvän valikoimaa (www.olehyvaluonnontuote.fi)

Fosfori louhittavassa muodossa ei ole uusiutuva luonnonvara. Tehomaatalous tulee olemaan suurissa ongelmissa, kun fosforinlouhinta piakkoin vaikeutuu tuhlailevan käytön seurauksena. Odottaessamme niitä aikoja, kun viherlannoite - ellei sitten ihmisen tai muiden eläinten kakka - saapuu tehomaatalouteen maanläheisenä pelastajana, voimme pitää itseämme suht tervejärkisinä, jos vältämme fosforin lappamista järviin tahrattomien lakanoiden nimissä. 

Fosforia korvataan joissakin pesuainessa zeoliitilla, eräänlaisella synteettisellä savella. Ympäristön kannalta se on suhteellisen harmiton aine, mutta pesukonetta se saattaa rasittaa. Kuin myös vedenpuhdistamoja puhdistuslietettä lisätessään. Pesukone on kuitenkin mahdollista puhdistaa zeoliittijäämistä esimerkiksi Marttojen puhdistusneuvoin. Jos taas pesuaineessa lukee fosfaattien korvaajina EDTA tai NTA, se kannattaa jättää ostamatta. Kyseiset aineet ovat erittäin huonosti luonnossa hajoavia ja mahdollisesti haitallisia eliöille.  

Markettipyykinpesuaineisiin lisätään myös aineksia, jotka eivät paranna pesutulosta. Keinotekoiset hajusteet, optiset kirkasteet ja väriaineet ovat vain mukavuustekijöitä, jotka rasittavat vedenpuhdistusjärjestelmää tai vesistöjä turhaan. Ekopesuaineissa - esimerkiksi Ole Hyvällä - hajusteet sen sijaan ovat luonnon omia eteerisiä öljyjä.

Huuhteluaineet istuvat turhuuskategoriassa (vai olenko ainoa, joka näin ajattelee?). Huuhteluaineiden käyttö voi heikentää vaatteen  ominaisuuksia (erityisesti teknisissä urheiluvaatteissa) ja ne voivat kertyä tekstiileihin. Lisäksi ne heikentävät kankaiden joustavuutta. Huuhteluaineita ei kannata käyttää ollenkaan kankaisiin, joilta vaaditaan imukykyä - kestositeisiin tai vaippoihin esimerkiksi.

Pesuaineissa on myös muita veden pH:ta kontrolloivia aineita - emäkset auttavat happaman lian ja rasvalian irrottamisessa. Vedenpuhdistuslaitokset neutraloivat aikanaan niille saapuvan likaveden happamuutta, eikä hyvin hajoavista emäksistä siten juuri ole haittaa.

Samaa ei voi sanoa kaikista valkaisuaineista. Happea vapauttavat valkaisuaineet eivät ole erityisen haitallisia - niiden jättämät ainekset hajoavat luontoon. Vanhanaikaiset, nyttemmin harventuneet klooripohjaiset (hypokloriittia sisältävät) sen sijaan ovat varsin ongelmallisia. Niiden kloori voi luontoon joutuessaan muodostaa vaikeasti hajoavia ja haitallisia yhdisteitä. 

Tensidit, eli liuottimet, eli pinta-aktiiviset aineet ovat pyykinpesuaineiden peseviä ainesosia. Ne vähentävät veden pintajännitystä, jolloin tekstiilit kastuvat nopeammin, ja helpottavat tahrojen irtoamista. Tensidit jaotellaan sähkövarauksensa perusteella, ja siksi pesuainepakkauksissa lukee kationisia tensidejä, anionisia tensidejä jne. Synteettiset tensidit valmistettiin ennen suurilta osin maaöljystä, nykyisin yhä enemmän kasviöljyistä. Ekopesuaineissa tensidit ovatkin esimerkiksi kookospohjaisia, ja on hyvä, että myös "massapesuaineissa" aletaan siirtyä poispäin synteettisistä tensideistä. Synteettisten hajoamistuotteista osa on haitallisia luonnossa.

Kuten biologisissakin järjestelmissä, entsyymit nopeuttavat ja helpottavat pyykinpesun tapahtumia katalysoimalla niitä. Entsyymejä tarvitaan pesuaineissa vähän, koska ne eivät itse kulu toimiessaan. Toisaalta ne ovat niin valikoivia, että niitä täytyy olla monenlaisia. Pesuaineiden entsyymit valmistetaan kasvattamalla ne mikrobien avulla, ja ne hajoavat vedenpuhdistamolla.

Kaiken tämän lisäksi pyykinpesuaineista voi löytyä vaahtoamiseen vaikuttavia aineita, harmaantumisenestäjiä, kuidunsuoja-aineita, säilöntäaineita jne. Oman kokemukseni mukaan ekopesuaineiden sisällysluettelo on ratkaisevasti lyhyempi: juurikin suosikkini Ole Hyvän pesuaine kykenee tiivistämään varsin lyhyeen, lähinnä saippuoitujen kookosyhdisteiden ja eteeristen tuoksujen listaan kaiken syömänsä.

Tällä hetkellä markkinoidaan varsin yksisilmäisesti kaikkea energiaa säästävää. Kuten entistä tehokkaampia mutta joissain tapauksissa sisälmyksiltään kyseenalaisia pesuaineita, joilla pesulämpötilaa voi laskea hyvinkin paljon. Energiansäästö on älykästä, mutta yksinään sen nimissä toimiminen on sen kuuluisan käärmeen ajamista pyssyyn. Pesulämpötilan nosto neljästäkympistä kuuteenkymppiin lisää kuluvaa energiaa noin 30-50%, mutta vain, mikäli alhaisten lämpötilojen pesu saadaan aikaiseksi muutoin myrkkyjä lisäämällä, ollaan oikeilla jäljillä.

Yksi omasta mielestäni hätkähdyttävä asia pyykinpesuaineissa ovat biosidit eli bakteereja tappavat aineet. Mietin väkisinkin, eivätkö ne taas ole bakteerievoluution härnääjiä. Jos talossa on jokin bakteeriperäinen sairaus, pyykit voi pestä hiukan kuumemmassa varmuuden vuoksi. Mutta se, että syytäisi biosideja pesukoneeseensa, vieläpä rutiininomaisesti... aika kolkkoa. Bakteerien suhteen vauvojen kestovaipat ovat varmaankin sellaisia, joiden kanssa tulee olla tarkka, mutta niiden käyttöön pesuun onkin olemassa tarkat, toimivat ohjeet esim. Kestovaippayhdistyksen sivuilla.

Koottuja ekovinkkejä pyykinpesuun:

  • Pese vain tarpeellinen. Tunkkaisuutta voi torjua vaatteista tuulettamalla, ja ryhdin palauttaa kostuttamalla & silittämällä. Päällä käyminen ei tee vaatteesta automaattisesti likaista.
  • Pese normilikaiset vaatteet alimmassa lämpötilassa ja sairasteluaikana tai tosi likaiset korkeammassa
  • Korvaa esipesu liotuksella
  • Pese täysiä koneellisia - yleensä värilliset voi ensimmäisten pesujen jälkeen pestä kaikki samassa :)
  • Käytä valkaisuainetta vain, kun sitä tosiaan tarvitset (itse en ole käyttänyt koskaan :D) 
  • Järkeistä pesuainemäärä: mainoksissa pesukoneeseen kipataan lähes desi pesuainetta, missä on 3/4 liikaa. Mitä pehmeämpi vesi alueellasi on, sen vähemmän tarvitset pesuainetta.
  • Mieti, tarvitsetko huuhteluainetta tai voisitko korvata sen parilla tipalla eteeristä öljyä pesuainekaukalossa
  • Käytä eläimillä testaamattomia pesuaineita (pesupähkinät, Ole Hyvä...)
  • Käytä pesuaineita, joiden ainesosat hajoavat luontoon tai saadaan pois vedenpuhdistamolla 
  • Käytä täyttöpulloja ja -purkkeja
  • Esikäsittele tahrat ja pese ne ennen pinttymistä
  • Jos peset haja-asutusalueella tai maaseudulla, käytä ehdottomasti fosfaatittomia pesuaineita. 
  • Älä laske mitään pesuainevesiä suoraan vesistöihin - edes mäntysuopavesiä. Jo se, että kaadat vedet pihahiekalle on parempi, sillä vesi ehtii hiukan suodattua. 
  • Kuivaa vaatteet narulla, mikäli kämppäsi ei siitä kärsi - rumpukuivaus syö energiaa. 
  • Unohdinko jotain? 


7 kommenttia:

  1. moi,

    entäs nämä näppärät:

    http://www.greenliving.fi/tuotteet/vihrea-vaatehuolto/ecoballs-pesupallo/

    ellei tuoksuttomuus viehätä, huuhteluainelokeroon voi ripsauttaa viidestä kymmeneen tippaa jotain eteeristä öljyä, esim. laventelia tai sitruunaa.

    ihmepallopesussa ei tosin välttämättä tarvita edes huuhtelua.

    t
    arr
    eli nimim. raikasta ja pehmeää pallopyykkiä jo pari vuotta (vaihtokuulilla pesee kahden aikuisen huushollissa ainakin puoli vuotta)

    VastaaPoista
  2. ps. kokemusta siis vain tuosta edullisemmasta pallotyypistä. silläkin tulee niin puhdasta jälkeä, ettei kalliimpaan ole mitään mieltä investoida.

    t
    sama

    VastaaPoista
  3. Oho, kappas ja kiitos vinkistä! Unohtui siksi, että on minulle ihan vain parin nettivilkaisun juttu eli ihan uusi asia. Enkä aiemmin ollut edes käyttäjäkokemuksia kuullut. Sääli, ettei tuossa lue aineksia, pitää penkoa... :)

    VastaaPoista
  4. Pesuaineiden tuotannon suorat ja välilliset ympäristövaikutukset on myös hyvä ottaa huomioon, kun tekee pesuainevalinnat.

    VastaaPoista
  5. Aivan! :) Ihana, kun mulla on monelta kannalta ajattelevia lukijoita <3

    Mainintasi taitaa olla toisen kirjoituksen aihe, ja rankasti vaikeammin pengottava. Toisiinsa verrattavia lukuja - ja vielä sellaisia, joissa kaikki järkevä olisi otettuna huomioon - on suhteellisen vaikeaa löytää! MIPS-lukuja ei valmiille tuotteille tahdo olla millään, vaikeasti edes joillekin tuotteiden raaka-aineille. Ja MIPSiä parempia mittareita puolestaan löytyy hankalasti toistaiseksi.

    Tässä kirjoituksessa paasaan synteettisyydestä ja luonnollisista aineksista sillä sisältyvällä ajatuksella, että synteettiset ovat yleensä fossiilispohjaista tavaraa, ja siten raskaasti louhittavia & moneen monituiseen kertaan käsiteltäviä aineksia (= valtava infra + tuki fossiilisten bisneksille + loppumassa olevat raaka-aineet).

    Tietysti myös tuotantopuoleen liittyy se, että luontoon pääsevinä lopputuotteina haitalliset tai myrkylliset aineet voivat jo valmistuvaiheessa vapauttaa haitallisia yhdisteitä tai sivutuotteita.

    Yleisesti ottaen tuotteiden rahtaaminen vesiteitse on ympäristökuormitukseltaan huomattavasti vähempi tekijä kuin itse tuotanto, mutta tottakai senkin voi ottaa huomioon: vettä ei kannata rahdata - siinä mielessä ehkä tiivistetympi tavara kahdesta muutoin tasalaatuisesta olisi parempi vaihtoehto? :)

    VastaaPoista
  6. Nyt on pakko kommentoida kirjoitusta, koska olen itse hyvin kriittinen pesuaineiden suhteen. Aihe on siis erittäin lähellä sydäntäni.:D

    Pesuaineita sen kummemmin ajatellut ihminen saa kirjoituksestasi erittäin hyvän yleiskuvan pesuaineista, todella kattavan infopaketin! Itse vaihdoin pesuaineet vuosia sitten miniriskiin, koska ajattelin sen auttavan kutinaan. Kuitenkin kutina jatkui aika ajoin. Tutullani oli pahempia allergiaoireita pesuaineista, ja oli kokeillut pesupähkinöitä. Ne olivat kuulemma auttaneet, eikä oireita enää ollut. Pakkohan minunkin oli niitä kokeiltava! Ne todellakin toimii! Ja parasta pähkinöissä on se, että ne eivät kuormita ympäristöä samalla tavalla kuin markettikama, luonnonomat pähkinät nakataan käytön jälkeen kompostiin. Voiko parempaa toivoa?

    Ekopesuaineet ovat hyviä niin ihmiselle kuin ympäristölle. Iho ja luonto kiittävät. Kiitos hyvästä kirjoituksesta!

    VastaaPoista
  7. Heippa! Vasta näin myöhässä hoksaan vastata kommenttiisi. Upeaa kuulla, että pesupähkinöistä voi saada apua pitkään vaivanneeseen ongelmaan. Kiitos kommentista :) ...ja kiitos kehuista. Ne lämmittävät mieltä, kun on ähissyt kauan lähteiden ja näppiksen kimpussa :)

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!
Pyrimme vastaamaan jokaiseen kommenttiin pian.