maanantai 29. elokuuta 2011

Nokkeluudesta

Löysin niin kauniisti jonkin aikaa sitten käsittelemääni teemaan sopivia kuvia tiede- ja luontosivustoilta, että kokosin niistä pienen valikoiman. Vaikuttaa siltä, että eläinten älykkyyttä tutkitaan enemmän kuin niiden tunne-elämää. Tai ainakin sitä koskevia löydöksiä raportoidaan herkemmin, vaikka kenties olisi vielä enemmän paikallaan tutkia muiden lajien kykyä tiedostaa, tuntea ja kokea. Älyn osoitukset kuitenkin ovat "kovaa tiedettä", ja "pehmeitä" tunneaiheita käsittelevät biologit menettäisivät maineensa, heistä tulisi kammotun antropomorfismin edustajia....

Edellä sanottu on tietenkin vain omaa mututuntumaani ja voin olla väärässäkin. Muiden eläinlajien persoonallisuuksiahan ainakin tutkitaan suht tiiviisti, ja persoonallisuus kertoo oletettavasti jotain eläimen sisäisestä tilasta, ärtyvyydestä ja kokemisen tavoista.  Lisäksi älykkyyden löytäminen, vaikka sitten turhan inhimillisin hakutavoinkin, voi kertoa jotain tunteiden ja tiedostamisen tasoista. Älykkyyttä lienee myös helpompaa tutkia. On joka tapauksessa hämmentävää, miten kauan esimerkiksi eläinten kivun kokemista koskevien artikkeleiden täytyy pyöriä uutismaailmassa ennen kuin niitä aletaan ottaa tosissaan (esim. kalat tiedelehdessä).

Näkökulma tai toinen - aihe on tärkeä, kun mietitään, miten raskaasti meidän lajimme käyttää toisia hyödykseen. Sellaisessa tilanteessa pitäisi aina välillä pysähtyä harkitsemaan. Linkki- ja kuvapitoinen pikasukellus eläinmaailman monimuotoiseen nokkeluuteen, siis!

Kädellisten on jo kauan tiedetty käyttävän työkaluja. Vasta viime aikoina on alettu tuoda esiin runsain määrin esimerkkejä siitä, ettemme voi yksisilmäisesti tuijottaa vain lähisukulaisiamme halutessamme juhlistaa älyä ja nokkeluutta. Vuonna 2006 saatiin tallennettua ensimmäiset todisteet kalojen työkalujen käytöstä: Australian suurella valliriutalla elävä huulikala käyttää kiviä alasiminaan avatessaan simpukoita herkuttelua varten. Samaa touhua kuin saukoilla - paitsi että huulikaloilta ei (ainakaan vielä) ole löytynyt taskujenkäyttökeksintöä kuten saukoilta taskujen virkaa toimittavine ihopoimuineen.

Työkalukala ja sen höröhampaat (kuva: www.nationalgeographic.com)

Anolisliskot ovat osoittaneet, että liskot eivät olekaan toopeja otuksia: Duke Universityssä tehdyissä tutkimuksissa anolisliskot pystyivät ratkomaan ongelmia, joihin ne eivät olleet koskaan törmänneet luonnossa, muistamaan kerran oppimansa ratkaisut ja jopa soveltamaan oppimaansa erilaisina muunnelmina uusiin ongelmiin. Tällä suorituksellaan anolikset nostivat liskot lintujen rinnalle nokkeluudessa - tai itse asiassa hiukan ylikin, sillä liskot suoriutuivat vähemmillä yrityksillä kuin linnut. Lintujen puolustukseksi on kuitenkin sanottava, että testien tuloksia ei voida pitää täysin rinnastettavina lajien suurten elintapaerojen vuoksi.

Anolislisko suorittamassa napinpainallustehtäviä (kuva: www.mongabay.com)


                                          Lintumaailman työkalupuuhia

Olikohan meidän Jyväskylän pihassa lymynnyt banaanihiirikin oikeasti nokkela eikä vain haaveiluihinsa unohtunut möllikkä? Pieni metsähiiri suurine silmineen ja valkeine masuineen nökötti pihatien poskessa askarrellen jotain heinää etukäpälissään, kun tulin yliopistolta. Vaikka pysähdyin ihan viereen tarkkailemaan sen puuhia, se vain vilkaisi minua ja jatkoi heinänjyvän pyörittelyä ja tarkastelua päätään kallistellen. Taisi oikein söpöillä, ryökäle, ja minä sorruin heittämään sille pienen palan banaania. Heti tuli vauhtia kaveriin: se ryntäsi salamana banaanin kimppuun, noukki sen suuhunsa ja juoksi pusikkoon. Se siitä väsyneestä ja nälkiintyneestä karvapallerosta. Hah. Olen todistanut myös tiaisten modernia sauna-arkkitehtuuria. Savossa lenkkeillessäni näin, miten tiaiset olivat leikanneet pyöreään katulamppuun sievän geometrisen aukon, josta ne aina lensivät sisään saunomaan lampun lämmössä. Pidätän oikeudet joskus raportoida nämä tieteelliset havainnot suuren tutkijan julkaisuissani. 

Ja vielä linkki: merivuokollakin on persoonallisuus.

(kuva: www.sciencemag.org) 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!
Pyrimme vastaamaan jokaiseen kommenttiin pian.