lauantai 1. lokakuuta 2011

Hamppu ja hamppuöljy

Kuorittuja hampunsiemeniä (kuva: Hanf&Natur)
Hampusta (Cannabis sativa) tulee väkisinkin sanottua muutakin kuin rasvanpuolta, vaikka öljyn nimissä lähdenkin liikkeelle. Se kun on yksi lempimatskuistani. Hamppu on maaperän ravinteikkuutta luonnollisesti edistävä, pitkäjuurinen typensitoja, vastustuskykyinen ilman raskaita torjunta-aineita ja lisäksi vaatimaton kasvupaikkansa suhteen. Hamppua voi kasvattaa aina Suomessakin asti. Kun vielä otetaan huomioon, että hamppu on proteiinipitoinen, aminohapoiltaan oivallinen, ravinteikas ja helposti sulava ruoka-aine, ollaan jo lähellä täydellistä. 

Mutta ei tässä vielä kaikki. Valtaosa kasveista on ns. C3-kasveja. Nimitys tulee hiilen sitomisprosessin väliaineesta, joka on kolmehiilinen. C3-kasveilla suuri osa sokereiksi tai rakenneosasiksi sidottavasta hiilestä menetetään aineenvaihdunnassa taivaan tuuliin. C4-kasvit, jollainen hamppu on, ovat pihimpiä olentoja. Ne ovat alun perin kehittyneet kuiviin ja karuihin oloihin, joissa on oltava säästeliäs veden suhteen. Tuotantokasveista C-nelosia ovat hampun lisäksi esimerkiksi ananas, maissi ja hirssi. Niillä on C-kolmosiin verrattuna monia rakenteellisia eroja, joihin on tässä vähän turhaa sukeltaa. Sanotaan vain, että C-nelosilla hengitystoimet ja hiilen sitominen ovat vaeltaneet kauemmas toisistaan, jolloin hiilen sitominen ja vedenkäyttö on tehokkaampaa. Tuotantokasvina ne ovat siis tehokkaita ja hiilen kierron kannalta edullisia. 

Hamppu on hyvin vanha viljelykasvi, jonka mainetta on suotta pilannut myöhempi lajike tai alalaji, joka jalostettiin hyvin kannabinoidipitoiseksi (ssp. indicana). Alkuperäisellä luonnonlajilla, samoin kuin vanhalla öljy- tai kuituhampulla ko. aineita on mitättömän vähän, eikä niitä siksi pitäisi katsoa nenänvartta pitkin. Kannabinoidien merkityksen oletetaan olevan kasvin suojaaminen. Aivan kuten muiden kasvien suojayhdisteiden, joihin kasvit luonnossa käyttävät vain juuri riittävän määrän resurssejaan. Hamppulajikkeet eroavat myös ulkonäkönsä puolesta selkeästi toisistaan. Elintarvikekäytössä olevat hamppuraaka-aineet ovat myös tarkassa valvonnassa - niistä ei tule löytymään ihmiseen vaikuttavia määriä kannabinoideja.

Ekolon suhteen yksi pienuuden etu tulee esiin hampun kohdalla. Kun ei olla massatuotannon ja -kaupan ikeissä, voidaan tukea pieniä luomutiloja maailmalla. Hanf&Natur on Ekolon hamppumerkki, ja ko. porukasta käy väkeä itse hampuntuottajien tiloilla aika ajoin katsomassa, että kaikki on kunnossa ja toimii hyvin; että luomutuotannon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kriteerit täyttyvät. 

Ravitsemuksen kannalta hamppu on erinomainen aines. Urheilevalle tai muuten ravitsemuksestaan kiinnostuneelle hampunsiemenet tarjoavat oivan määrän laadukasta proteiinia, pakattuna samaan kuoreen hyvien rasvojen, kuitujen, vitamiinien, antioksidanttien, raudan, magnesiumin ja muiden mineraalien kanssa.  Eläinperäisistä proteiininlähteistä mikään ei pysty samaan, eikä länsimaisen, massiivisen lihansyönnin tarvetta voi olla kyseenalaistamatta taas. Hamppu sopii lähes mihin tahansa ruokaan. Sovelluksia löytyy hamppujäätelöstä ja -suklaasta hamppupihviin tai -spagettiin. Kuorimattomana siemenet voi käyttää murskatuksi tulevissa ruuissa, kuten pirtelöissä, kuorittuna jälkiruuissa, tai sellaisenaan. Hamppujauhoa voi lisätä leivontaan tai käyttää proteiinilisänä puuroissa, jugurtissa jne. Itse käytän hampunsiemeniä mukana mysleissä (kuorittuna mukavin), ja hamppuproteiinia treeninjälkeisenä palautusjuomana. 

kylmäpuristettu luomuhamppuöljy
(www.ekolo.fi)
Hamppuöljy sisältää runsaasti monityydyttymättömiä rasvoja ja terveyttä edistävänä paljon tutkittua, kasviöljyissä harvinaista GLA:ta (gammalinoleenihappo) ja SDA:ta (stearidonihappo). Hamppuöljy on yksi niistä öljyistä, joiden kohdalla voi ajatella pitkääkin ihastusta, kun rasvakoostumus on niin monipuolinen. Kylmäpuristettu hamppuöljy on tietenkin paras ravinteiden kannalta. Hamppuöljyllä on melko voimakas, oma makunsa, joka muistuttaa pähkinää. Kylmäpuristettua versiota ei kannata käyttää paistamiseen, vaan salaatteihin, kastikkeisiin, puuroihin, pirtelöihin jne. 

Hampun käyttöarvo ei rajoitu ruoka-alalle. Kuituhampusta valmistetaan huippuekologisia tekstiilejä, ja ennenaikoina hampusta tehtiin myös paperia. Hamppusovelluksien mahdollisuuksia tutkitaan monella muullakin alalla, esimerkiksi rakentamisessa. Hamppuvaatteet ovat kestäviä, muodossaan säilyviä ja iholla mukavia. Kuitujen kestävyyden takia vaatteen käyttöikä on pitkä, mutta kangas kestää myös uuden elämän esimerkiksi kassin tai pyyhkeen muodossa. Lisäksi hampun öljyjä on hyödynnetty menestyksekkäästi ihon ja hiusten hoidossa. Kerrassaan mainio kasvi. 

1 kommentti:

  1. "Neuvostoliiton aikana 1930-luvulla hamppua kasvatettiin Venäjällä kuiduksi ja öljyntuotantoa varten. 1960-luvulla viljely laantui, kun YK kielsi huumekasvien viljelyn, moskovalaislehti kertoi torstaina." Jos voitaisiin tässäkin eidstyä takaisin hyväksi havattuihin kasveihin :) http://www.hs.fi/ulkomaat/Ven%C3%A4j%C3%A4n+huumevalvoja+kehotti+viljelem%C3%A4%C3%A4n+hamppua/a1305546193503
    t. Saija

    VastaaPoista

Kiitos kommentista!
Pyrimme vastaamaan jokaiseen kommenttiin pian.