tiistai 8. maaliskuuta 2016

Naistenpäivän pohdintoja

Kansainvälisen naistenpäivän teemana on tänään sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä; tavoite, johon ovat sitoutuneet kaikki YK:n jäsenvaltiot. Missä mennään tällä hetkellä? Entä miten eri kamppailut - ympäristökatastrofit, nälänhädät ja epätasa-arvo ovat kytköksissä? 

Maailman köyhistä suurin seitsemänkymmentä prosenttia on naisia. Nälkää näkevistä naisia on yli kuusikymmentä prosenttia, vaikka maapallon väestöstä naisia on hieman yli puolet. Lukuihin piiloutuu suuria vaihteluita maittain, mutta ne kertovat silti paljon tasa-arvon toteutumattomuudesta. On olennaista huomioida muut vaikuttavat tekijät ja erot ihmisten ja ihmisryhmien välillä, sekä se, ettei sukupuolikaan ole vain kaksijakoinen muuttuja. Tässäkin valossa naisten aseman parantaminen on merkittävä tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyvä kamppailu. 

Naiset omistavat huomattavasti harvemmin maata kuin miehet. Naiset saavat myös yhä hankalammin luottoa tai kunnollista palkkaa kuin miehet. Maailmanlaajuisesti naisten palkka on yhä 60-80% miesten palkoista. Lisäksi naiset tekevät suurimman osan palkattomista töistä. Maailman omaisuudesta vain yksi prosentti on naisten omistuksessa. Myös vallankäyttö on vinoutunutta: vain kolmisentoista prosenttia maailman kansanedustajista on naisia, ministereistä vain neljä prosenttia. Vakavia ongelmia ovat naisiin kohdistuva väkivallan, syrjinnän ja ihmiskaupan uhka. Kriiseissä ja konflikteissa naiset ovat erityisen alttiita väkivallalle. On olennaista linkittää kaksi viimeistä tekijää toisiinsa: naiset eivät ole, eikä heidän kuulu olla, vain uhreja. Naiset ansaitsevat sekä suojan väkivallalta ja sorrolta että tasa-arvoiset väylät poliittiseen vaikuttamiseen ja toimijuuteen. 

Naisten rooliin ja oikeuksiin alettiin kiinnittää YK:n tasolla huomiota 70-luvulla. Naisten oikeuksien sopimus syntyi 1979, ja Suomi ratifioi sopimuksen 1986. Pekingin julistus 1995 pyrki edistämään naisten vaikutusvallan lisääntymistä, yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä ihmisoikeuksien, kuten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden, toteutumista. Lisäksi sopimuksessa mukana olleet valtiot sitoutuivat ottamaan myös taloudellisen tasa-arvon toteutumisen huomioon kaikissa toimissaan. Pekingin julistus on ollut merkittävä etappi, johon on voitu vedota monessa ihmisoikeuskysymyksessä. Afrikan Unionin huippukokous 2015 nosti sukupuolten välisen tasa-arvon koko maanosan tulevaisuuden keskeiseksi kysymykseksi. Huolimatta edistysaskelista, ja vaikka suurin osa maailman maista on mukana sopimuksissa, epätasa-arvo kuitenkin jatkuu lukuinakin tarkasteltuna silmiinpistävän suurena.


(Kuva: www.care.org)


Naisten roolin vahvistaminen ja tasa-arvon lisääminen olisi äärimmäisen tärkeää sekä humanitaarisesti että ympäristön sekä globaalin ruokaturvan kannalta. Naiset tuottavat noin puolet maailman ruuasta ja 60-80% kehitysmaiden ruokakasveista. He käyttävät usein tulonsa lasten ravitsemuksen ja hyvinvoinnin varmistamiseen. Kehitysmaissa lasten selviytyminen onkin tutkitusti parempi niissä talouksissa, joissa naiset hallitsevat perheen rahavaroja. Siten sukupuolten välinen tasa-arvo vähentäisi selvästi myös aliravittujen lasten määrää. 

Väestönkasvu on ympäristöongelmien suurin eteenpäin puskeva voima. Mikäli kaikki naiset voisivat itse määrätä omasta kehostaan ja lisääntymisestään, väestönkasvu taittuisi jo merkittävästi. Perhesuunnittelu nimettiin ihmisoikeudeksi YK:n ihmisoikeuskonferenssissa jo 1968. Perhesuunnittelun oikeus tarkoittaa oikeutta päättää omasta kehostaan, seksuaalisesta käyttäytymisestään ja perheen koosta. Suurin osa maailman valtioista tukee ehkäisyä jossain muodossa, mutta järjestöillä on yhä tärkeä rooli asian viemisessä eteenpäin. Sen lisäksi, että naisten itsemääräämisoikeus ja tasa-arvo on suoraan moraalisista syistä saatava toteutumaan ympäri maailmaa, naisten toimintamahdollisuuksien korjaaminen vapauttaisi suuren kapasiteetin myös toimintaan esimerkiksi kestävän kehityksen, luonnonsuojelun, sosiaalisen kehityksen ja innovaatioiden parissa. Laajemmat mahdollisuudet koulutukseen mahdollistavat myös kiinnostuksen ja väylät yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.  

Tasa-arvon puolesta toimivia järjestöjä löytyy useita, ja moni ympäristö- tai kehitysyhteistyöjärjestö tukee erityisesti naisten projekteja. Esimerkiksi YK:n tasa-arvojärjestö UnWomen työskentelee naisten ja tyttöjen puolesta, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää vastaan. Tämän viikon ajan Ekolo lahjoittaa Karma Ginbriscus inkivääri-hibiskusjuomasta sekä Les Jardins de Gaian Pretty Mummy-teestä saaduista tuotoista kaksikymmentä prosenttia Unwomenin toimintaan. Kampanja on voimassa kaikissa Ekoloissa ja nettikaupassa. 







Lähteitä ja materiaaleja:



http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/ihmisoikeudet/naisten-oikeudet
http://www.un.org/en/globalissues/women/
www.unwomen.fi
http://womenwatch.unwomen.org/
www.amnesty.fi
www.wfp.fi
http://www.womenandclimate.org/

FAO 2011. The state of food and agriculture 2010-2011. Women in agriculture. Closing the gender gap for development.
FAO 2015. The state of food and agriculture. Social protection and agriculture: breaking the cycle of rural poverty
Karttunen ym. 2014. Nälkä ja yltäkylläisyys. Ruokaturva maailmassa. Gaudeamus. 
Närhi, R. 2011. Toivottuna maailmaan. Perhesuunnittelu ja kehitys. Väestöliitto.
United Nations 2007. Strengthening Efforts to Eradicate Poverty and Hunger

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!
Pyrimme vastaamaan jokaiseen kommenttiin pian.