keskiviikko 9. maaliskuuta 2016

Maaliskuun maisteluita: teetä, suklaata, ananasjuomaa


Maaliskuu on herkkujen kuukausi. Kuukauden tuotteiksi on valittu Numi-teet, IChoc-suklaat sekä Provamelin ananaksen makuinen riisi-kookosjuoma

Lukuisilla kestävän kehityksen palkinnoilla palkittuja Numi-teelaatuja on parisenkymmentä erilaista, joista itse testailin suklaista pu-ehr-teetä sekä kurkumateetä. Pu-erh on käymisprosessin avulla valmistettua teetä, jossa sanotaan tämän prosessin ansiosta olevan huomattavasti tavallista teetä enemmän hyödyllisiä ravintoaineita. Pu-erh on kotoisin samannimisestä kaupungista Yunnanin maakunnassa. Myös Numin pu-erh on Yunnanin vuoristosta, ikivanhoista teepensaista. Luomusuklaa ja -mausteet tekevät teestä täyteläisen. Kofeiiniton kurkumatee puolestaan oli maultaan pehmeä ja syvä, positiivinen yllätys. Mausteina siinä on rooibosta, honeybushia, vaniljaa ja kardemummaa. Numin luomukurkuma ostetaan reilun kaupan periaattein Madagascarilta, missä yrityksellä on meneillään myös puhtaan veden saantia varmistava kehitysyhteistyöprojekti.


Numin suklaa-pu-erh sekä kurkumatee


Numin saamat palkinnot alkaa ymmärtää, kun penkoo valmistajan raaka-aineisiin ja valmistustapoihin liittyvää materiaalia. Luomuteen viljelyssä ei käytetä synteettisiä torjunta-aineita tai lannoitteita. Luomutuotettu tee pakataan kierrätyspahviseen pakettiin, jonka painatukset tehdään soijapohjaisella musteella. Teepussit ovat helposti kompostoituvaa hamppuselluloosaa. Syntyvän jätteen määrä on minimoitu. Numi-teen tuottaja myös kompensoi tuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä Carbonfundin kautta. Käynnissä on useita sosiaalisen hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden hankkeita ympäri maailmaa. Lisäksi tuottajat kulkevat itse maailmalla pitämässä huolen, että valmistusolosuhteet ovat oikeat ja kaikki on kunnossa. 

Pääsin testaamaan myös suklaita kuukauden tuotteina. Vivanin IChoc-suklaat on makeutettu raakaruokosokerilla ja valmistettu riisimaitoon, varsin täyteläisin tuloksin. Makuja on tarjolla kuusi: maustamaton maitosuklaa, hasselpähkinä, manteli-appelsiini, nougat-hasselkrokantti-valkosuklaa, suklaakeksi ja vanilja-valkosuklaa. Vaikka suklaan makuun pääseminen harvemmin muutoinkaan muutoinkaan aiheuttaa suuria vastalauseita, tällä kertaa koekaniineina toimineet maistelijat olivat erityisen otettuja tarjoamistani hasselpähkinäsuklaasta ja maustamattomasta maitosuklaasta. Kumpikin mauista oli kerta kaikkiaan herkullinen, ja hasselpähkinäsuklaassa ei oltu säästelty sattumia. Voi sanoa, että vegaaninen maitosuklaa on ottanut taas askelen oikeaan suuntaan. 

Luomusuklaa on monella tavalla massatuotettua parempi vaihtoehto. Torjunta-aineettomuus on hyväksi ympäristölle ja myös viljelijöille, jotka muutoin voisivat altistua kemikaaleille. Kaakaontuottajat voivat olla tuottajina riippumattomampia, kun heidän ei tarvitse ostaa suuryhtiöiden kemikaaleja. Luomukaakaosta maksetaan lisäksi parempi korvaus. Luomukaakaon viljelyssä käytetään joitakin menetelmiä, jotka ylläpitävät suurempaa lajimäärää alueella kuin tavanomaisen tuotannon menetelmät. Tällainen on esimerkiksi tapa viljellä luomukaakaon rinnalla muita lajeja, jotka estävät kaakaokasvin tauteja ja tuholaisia valtaamasta alaa.  


Vegaanisia Ichoc-suklaita: maitosuklaa ja hasselpähkinä


Provamelin ananaksenmakuinen riisi-kookosjuoma on luonnollisesti makea, raikkaan ananaksenmakuinen herkku. Luonnollisesti makea ei tarkoita tässä tapauksessa mietoa sivuhäivähdystä, vaan ihan todella syntistä imelyyttä. Provamel on kiinnostava valmistaja, sillä luonnonmukaisten raaka-aineiden lisäksi se noudattaa varsin tarkkoja eettisiä periaatteita muutoinkin. Ensimmäisenä tekijänä toki se, että kasvimaitojen tuotanto jo sinänsä on ekoteko: niiden ekologinen jalanjälki on lehmänmaitoon verrattuna huomattavasti pienempi. Provamelin tuotantoketju on lisäksi onnistuttu saamaan hiilineutraaliksi: he käyttävät hyödyksi tuotannossa syntyvän lämmön sekä puhdistavat itse prosessissa käytetyn veden, tuottaen puhdistusprosessissa syntyvästä massasta biokaasua. Lisäksi Provamel osallistuu puiden istuttamiseen Burkina Fasossa. Projektin tarkoituksena on estää Saharan aavikon levittäytymistä perustamalla viidentoista kilometrin paksuinen suojavyöhyke aavikon ympärille, koko Afrikan leveydeltä.


Provamelin ananaksenmakuinen
 riisi-kookosjuoma 
Ananasjuomasta valmistettu helppo jälkkäri



Ananasjuoma on niin makea, että sitä voi käyttää mausteena missä tahansa raikasta makeutta kaipaavassa ruuassa. Se sopisi hyvin makeuttamaan pirtelöitä, mysliä tai jälkkäreitä. Drinkkeihin se olisi aivan omiaan. Me valmistimme juomasta supernopean jälkkärin keittämällä sen maissijauhojen kanssa vanukkaaksi, ilman ekstramausteita. Juoma vain kattilaan ja maissijauhoja kylmään nesteeseen. Sitten sekoitellaan pohjaa myöten, kunnes seos on kiehahtanut. Vanukkaat kaadettiin kippoihin, päälle pursotettiin kookosvispiä ja tuikattiin pari palaa ananasta koristeeksi. Ananaksen maku korostui hienosti. Aivan ykkösjuttu tästä aineksesta olisi jäätelö tai mehujää! Juoma ei tarvitsisi mitään ekstraa, kunhan vain kaataa muotteihin tai astioihin, ehkä vähän kasvikermaa joukkoon, ja välillä sekoittellen antaa jäätyä. Tätä aion vielä kokeilla.



tiistai 8. maaliskuuta 2016

Naistenpäivän pohdintoja

Kansainvälisen naistenpäivän teemana on tänään sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttaminen vuoteen 2030 mennessä; tavoite, johon ovat sitoutuneet kaikki YK:n jäsenvaltiot. Missä mennään tällä hetkellä? Entä miten eri kamppailut - ympäristökatastrofit, nälänhädät ja epätasa-arvo ovat kytköksissä? 

Maailman köyhistä suurin seitsemänkymmentä prosenttia on naisia. Nälkää näkevistä naisia on yli kuusikymmentä prosenttia, vaikka maapallon väestöstä naisia on hieman yli puolet. Lukuihin piiloutuu suuria vaihteluita maittain, mutta ne kertovat silti paljon tasa-arvon toteutumattomuudesta. On olennaista huomioida muut vaikuttavat tekijät ja erot ihmisten ja ihmisryhmien välillä, sekä se, ettei sukupuolikaan ole vain kaksijakoinen muuttuja. Tässäkin valossa naisten aseman parantaminen on merkittävä tasa-arvoon ja ihmisoikeuksiin liittyvä kamppailu. 

Naiset omistavat huomattavasti harvemmin maata kuin miehet. Naiset saavat myös yhä hankalammin luottoa tai kunnollista palkkaa kuin miehet. Maailmanlaajuisesti naisten palkka on yhä 60-80% miesten palkoista. Lisäksi naiset tekevät suurimman osan palkattomista töistä. Maailman omaisuudesta vain yksi prosentti on naisten omistuksessa. Myös vallankäyttö on vinoutunutta: vain kolmisentoista prosenttia maailman kansanedustajista on naisia, ministereistä vain neljä prosenttia. Vakavia ongelmia ovat naisiin kohdistuva väkivallan, syrjinnän ja ihmiskaupan uhka. Kriiseissä ja konflikteissa naiset ovat erityisen alttiita väkivallalle. On olennaista linkittää kaksi viimeistä tekijää toisiinsa: naiset eivät ole, eikä heidän kuulu olla, vain uhreja. Naiset ansaitsevat sekä suojan väkivallalta ja sorrolta että tasa-arvoiset väylät poliittiseen vaikuttamiseen ja toimijuuteen. 

Naisten rooliin ja oikeuksiin alettiin kiinnittää YK:n tasolla huomiota 70-luvulla. Naisten oikeuksien sopimus syntyi 1979, ja Suomi ratifioi sopimuksen 1986. Pekingin julistus 1995 pyrki edistämään naisten vaikutusvallan lisääntymistä, yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia sekä ihmisoikeuksien, kuten seksuaalisen itsemääräämisoikeuden, toteutumista. Lisäksi sopimuksessa mukana olleet valtiot sitoutuivat ottamaan myös taloudellisen tasa-arvon toteutumisen huomioon kaikissa toimissaan. Pekingin julistus on ollut merkittävä etappi, johon on voitu vedota monessa ihmisoikeuskysymyksessä. Afrikan Unionin huippukokous 2015 nosti sukupuolten välisen tasa-arvon koko maanosan tulevaisuuden keskeiseksi kysymykseksi. Huolimatta edistysaskelista, ja vaikka suurin osa maailman maista on mukana sopimuksissa, epätasa-arvo kuitenkin jatkuu lukuinakin tarkasteltuna silmiinpistävän suurena.


(Kuva: www.care.org)


Naisten roolin vahvistaminen ja tasa-arvon lisääminen olisi äärimmäisen tärkeää sekä humanitaarisesti että ympäristön sekä globaalin ruokaturvan kannalta. Naiset tuottavat noin puolet maailman ruuasta ja 60-80% kehitysmaiden ruokakasveista. He käyttävät usein tulonsa lasten ravitsemuksen ja hyvinvoinnin varmistamiseen. Kehitysmaissa lasten selviytyminen onkin tutkitusti parempi niissä talouksissa, joissa naiset hallitsevat perheen rahavaroja. Siten sukupuolten välinen tasa-arvo vähentäisi selvästi myös aliravittujen lasten määrää. 

Väestönkasvu on ympäristöongelmien suurin eteenpäin puskeva voima. Mikäli kaikki naiset voisivat itse määrätä omasta kehostaan ja lisääntymisestään, väestönkasvu taittuisi jo merkittävästi. Perhesuunnittelu nimettiin ihmisoikeudeksi YK:n ihmisoikeuskonferenssissa jo 1968. Perhesuunnittelun oikeus tarkoittaa oikeutta päättää omasta kehostaan, seksuaalisesta käyttäytymisestään ja perheen koosta. Suurin osa maailman valtioista tukee ehkäisyä jossain muodossa, mutta järjestöillä on yhä tärkeä rooli asian viemisessä eteenpäin. Sen lisäksi, että naisten itsemääräämisoikeus ja tasa-arvo on suoraan moraalisista syistä saatava toteutumaan ympäri maailmaa, naisten toimintamahdollisuuksien korjaaminen vapauttaisi suuren kapasiteetin myös toimintaan esimerkiksi kestävän kehityksen, luonnonsuojelun, sosiaalisen kehityksen ja innovaatioiden parissa. Laajemmat mahdollisuudet koulutukseen mahdollistavat myös kiinnostuksen ja väylät yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.  

Tasa-arvon puolesta toimivia järjestöjä löytyy useita, ja moni ympäristö- tai kehitysyhteistyöjärjestö tukee erityisesti naisten projekteja. Esimerkiksi YK:n tasa-arvojärjestö UnWomen työskentelee naisten ja tyttöjen puolesta, naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja syrjintää vastaan. Tämän viikon ajan Ekolo lahjoittaa Karma Ginbriscus inkivääri-hibiskusjuomasta sekä Les Jardins de Gaian Pretty Mummy-teestä saaduista tuotoista kaksikymmentä prosenttia Unwomenin toimintaan. Kampanja on voimassa kaikissa Ekoloissa ja nettikaupassa. 







Lähteitä ja materiaaleja:



http://www.ykliitto.fi/yk70v/yk/ihmisoikeudet/naisten-oikeudet
http://www.un.org/en/globalissues/women/
www.unwomen.fi
http://womenwatch.unwomen.org/
www.amnesty.fi
www.wfp.fi
http://www.womenandclimate.org/

FAO 2011. The state of food and agriculture 2010-2011. Women in agriculture. Closing the gender gap for development.
FAO 2015. The state of food and agriculture. Social protection and agriculture: breaking the cycle of rural poverty
Karttunen ym. 2014. Nälkä ja yltäkylläisyys. Ruokaturva maailmassa. Gaudeamus. 
Närhi, R. 2011. Toivottuna maailmaan. Perhesuunnittelu ja kehitys. Väestöliitto.
United Nations 2007. Strengthening Efforts to Eradicate Poverty and Hunger