tag:blogger.com,1999:blog-43840396051156480702024-02-21T15:54:42.539+02:00EkoloinenNoorahttp://www.blogger.com/profile/09428071311473692355noreply@blogger.comBlogger134125tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-55418316502857730612016-05-10T12:34:00.000+03:002016-05-10T13:21:26.372+03:00Tiikeripähkinäisiä herkkuja!Tiikeripähkinä eli maamanteli on tänä keväänä noussut suursuosioon. Ekoloissa <a href="http://www.ekolo.fi/kauppa/tarkennettu-haku/11/?keywords=govinda+maamanteli">Govindan maamantelituotteet</a> ovat toukokuun kuukauden tuotteena -20 %, joten jos sinua kiinnostaa kokeilla tätä terveellistä juurimukulaa nyt on sen aika! Kokosimme vinkkejä tiikeripähkinän käyttöön, siitä kun voi valmistaa vaikka mitä herkullisista brownieista hellejuomaan. Jos et vielä tunne tätä luontaisesti makeaa ja runsaskuituista juurimukulaa, suuntaa katseesi Ekoloisen vahempiin blogipostauksiin: <i><a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2012/05/tiikeripahkina-maamanteli.html">Tiikeripähkinä-maamanteli </a></i>ja <i><a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2013/05/tiikeripahkinaherkkuja.html">Tiikeripähkinäherkkuja</a></i>.<br />
<br />
<b><i>Tiikeripähkinä-browniesit</i></b><br />
Life by vegan-blogin Annukka kokeili <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/maamantelijauho/4038507006757/">maamantelijauhoamme</a> ja loihti herkulliset tiikeripähkinä-browniet. Nämä ovat vegaaniset, gluteenittomat, pähkinättömät ja sokerittomat.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwXA_azxEl-nacDJOzih_hzDPD1IFu9SRTOdNcSrcZP4Bq04SCAFPIOAcj0QtUa_A79rg5G2arcBpnDR0RFdihkEpRmMZn3kNTWthiUwFoeLuviSO_o1Tw0bghKKXSXhD1J7jh4riyXTTe/s1600/Tigernutbrownies_LBV_540.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiwXA_azxEl-nacDJOzih_hzDPD1IFu9SRTOdNcSrcZP4Bq04SCAFPIOAcj0QtUa_A79rg5G2arcBpnDR0RFdihkEpRmMZn3kNTWthiUwFoeLuviSO_o1Tw0bghKKXSXhD1J7jh4riyXTTe/s1600/Tigernutbrownies_LBV_540.png" /></a></div>
<br />
Tiikeripähkinä-brownieiden reseptin löydät <a href="http://www.lifebyvegan.com/home/2016/5/9/healthytigernutbrownies">täältä</a>.<br />
<br />
<b><i>The Kakku - kakku tiikeripähkinöistä</i></b><br />
Lisäksi luontaisesti makea maamanteli sopii kakkuihin - kurkkaa herkullinen kakkuresepti Ella Elersin blogista <a href="http://www.lily.fi/blogit/ella-elers/kakku-0">täältä</a>.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9Np6TPHq1NqgO1BzQPKK55lCxPvxk0U2V8ABAWrrs7AfXsVBYutaDqpv8aOZPn9Gm00EzfOAxxS48RUXJ8swc48G80u2-eWKO-XSjQ6WkT17w1QXMB1BMe3rc8q8qUZndjJtmLJK_CSN-/s1600/Tiikerip%25C3%25A4hkin%25C3%25A4kakku_Ella+elers+blogi_540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh9Np6TPHq1NqgO1BzQPKK55lCxPvxk0U2V8ABAWrrs7AfXsVBYutaDqpv8aOZPn9Gm00EzfOAxxS48RUXJ8swc48G80u2-eWKO-XSjQ6WkT17w1QXMB1BMe3rc8q8qUZndjJtmLJK_CSN-/s1600/Tiikerip%25C3%25A4hkin%25C3%25A4kakku_Ella+elers+blogi_540.jpg" /></a></div>
<br />
<br />
<i><b>Mansikkakakku tiikeripähkinäpohjalla</b></i><br />
Kesä ja mansikat kuuluvat yhteen - kesäkakuksi sopiikin erittäin hyvin<a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2013/05/mansikkakakku-raakana.html"> tämä mansikkakakku tiikeripähkinäpohjalla</a>! Maista ja ihastu!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjd50XfU5z4VYtXhLDpZaM9UHfyshDTE3tIlkbhT_Drm5hqbefg4ruPxmp1EL6lS1_bYEEjKC7f_0H9NWS0I3EhNRLmQ7cE1KttOExJT18mATIP-gzfUs0HFRRqxR8NvQ9P8kdhDOaN9iGa/s1600/Mansikkakakku+tiikerip%25C3%25A4hkin%25C3%25B6ist%25C3%25A4_ekoloinen_540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjd50XfU5z4VYtXhLDpZaM9UHfyshDTE3tIlkbhT_Drm5hqbefg4ruPxmp1EL6lS1_bYEEjKC7f_0H9NWS0I3EhNRLmQ7cE1KttOExJT18mATIP-gzfUs0HFRRqxR8NvQ9P8kdhDOaN9iGa/s1600/Mansikkakakku+tiikerip%25C3%25A4hkin%25C3%25B6ist%25C3%25A4_ekoloinen_540.jpg" /></a></div>
<br />
<b><i><br /></i></b>
<b><i>Horchata de chufa - luontaisesti makea hellejuoma</i></b><br />
Tiikeripähkinöistä tai -jauhosta voit tehdä myös horchataa, eli perinteistä espanjalaista hellejuomaa. Horchata on käytännössä tiikeripähkinämaitoa, joka nautitaan sopivan makeutuksen kera jäähdytettynä. Muista siis laittaa jääpalat pakastimeen!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkfTkPcYUClpNdCmI711F8kWAdMTIQomrQv3ULWLrJNNvTAdmzqqvk3QFNuSosYMSx1ZDb24gDv8sUcsZncFsjvwlr5jvc494pDqj4EmYGQtlDQW5UHHf8MpK9QNkWTPftJCiT6mQ-luoT/s1600/Horchata+de+chufa_the+vegan+corner.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjkfTkPcYUClpNdCmI711F8kWAdMTIQomrQv3ULWLrJNNvTAdmzqqvk3QFNuSosYMSx1ZDb24gDv8sUcsZncFsjvwlr5jvc494pDqj4EmYGQtlDQW5UHHf8MpK9QNkWTPftJCiT6mQ-luoT/s1600/Horchata+de+chufa_the+vegan+corner.png" /></a></div>
<br />
Katso The vegan cornerin Horchata de chufa-resepti <a href="http://www.thevegancorner.com/tigernut-milk-horchata-de-chufa-raw/">täältä</a>.<br />
<br />
<b><i>Maamantelimakeiset</i></b><br />
..ja viimeiseksi, jos haluat nopean mutta terveellisen herkun, voit napata valmiit <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/tiikeripahkinamakeiset/4038507003466/">maamantelimakeisemme</a> kahvipöydän antimiksi. Lue arvostelu <a href="http://takeabreathblog.blogspot.fi/2016/05/luonnollisempaa-makeaa.html">Take a breath-blogista</a>!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEia0dVnXzCNqZITrl9rvT8-c9qZqKknmUCOxF4dTsaTLvxOF1j9tNu-SuETBPdJbie_0d48LWLIpyOLWe39fIWJ07K1WfsZg8DsRelvxY0uivefN0A5XwuzxJhkwf3PYXUvvbztkv8s-zUB/s1600/Maamantelimakeinen_take+a+breath+blogi_540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEia0dVnXzCNqZITrl9rvT8-c9qZqKknmUCOxF4dTsaTLvxOF1j9tNu-SuETBPdJbie_0d48LWLIpyOLWe39fIWJ07K1WfsZg8DsRelvxY0uivefN0A5XwuzxJhkwf3PYXUvvbztkv8s-zUB/s1600/Maamantelimakeinen_take+a+breath+blogi_540.jpg" /></a></div>
<br />
Kuva: <a href="http://takeabreathblog.blogspot.fi/2016/05/luonnollisempaa-makeaa.html">Take a breath-blogi</a>.<br />
<br />
<br />
Pähkinäisiä (<i>mutta pähkinättömiä!</i>) herkkuhetkiä!<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-37835725603276582942016-04-11T16:29:00.000+03:002016-04-11T21:47:33.113+03:00Sienikunnan mieletön, äänetön monimuotoisuus<div style="text-align: justify;">
Mitä sienet ovat muuta kuin marketin herkkusienipaketteja ja syksyisin lääniä koristavia nättejä lakkeja? Itse asiassa ratkaisevan paljon - massiivisen paljon - enemmän. Herkullinen lakki on vain jäävuoren huippu, sillä jännittävimmät ja omituisimmat sienten tavoista kätkeytyvät joko pieneen kokoonsa taikka maan alle.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kiehtovaa kyllä, sienet ovat lähemmin sukua meille eläimille kuin kasveille. Sienten ja eläinten yhteinen linja erosi kahtia tuhat miljoonaa vuotta sitten. Sienillä on soluseinä kuten kasveilla, mutta siinä missä kasvien soluseinä koostuu mm. selluloosasta, sienten on erilainen ja sisältää kitiiniä, samaa ainetta, josta hyönteisten ja äyriäisten kova kuori rakentuu. Vaikkapa kovakuoriaisen peitinsiivet. Sienet ovat myös lähempänä eläimiä siinä, että ne ovat toisenvaraisia eliöitä: ne eivät itse tuota tarvitsemaansa energiaa vaan nojaavat ravinnonsaannissaan energiaa sitoviin kasveihin. Aivan kuten me eläimet. Sienillä ei tosin ole sisäistä ruuansulatusta. Ne erittävät ruuansulatusentsyyminsä ympäristöönsä ja hörppivät sulaneet ravintoaineet itseensä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Sienilajien määrän maailmassa on arvioitu olevan jotakin miljoonasta viiteen miljoonaan. Kuvattuja lajeja on yli 100 000. Koska maaperä on yhä melko tutkimatonta aluetta, siellä todennäköisesti muhii kovanlainen arsenaali tuntemattomia sienilajeja. Lajikirjon ja tutkimattomuuden lisäksi myös sienten elintavat, elinkaaret, muodot ja lajiryhmät ovat monimuotoisia. On kasvien ja eläinten jopa kohtalokkaista loisista hyödyllisiin pötsisieniin, jotka auttavat kuitujen hajottamisessa. On laajasta rihmastottomien homeiden skaalasta metsissä levien kanssa yhdessä eläviin jäkäläsieniin ja edelleen valtavia rihmastoja kasvattaviin lajeihin. Ilmassa leijuu sieni-itiöitä. Ympäri maailmaa kasvaa sieniä, jotka tuottavat valoa. Jopa tehokkaammin kuin lamput. (Suomessakin on hohtavia lajeja: esimerkiksi mesisienen rihmastoa on käytetty valaisutarkoituksiin). Ja lopulta olemassa ovat tietysti kantasienet, joihin kuuluvat tutut ruokasienet. Kaikista sienistä vain noin 35% kuuluu kantasienten kaareen, vaikka ne ovatkin ensimmäisenä mieleen juolahtava esimerkki sienistä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6tD23QQnYehFt9tJCBM7ij11eGzKTp3we3_Z6lPS422mzbAkkTNxvqWEuAjpXvpFWSo0w7FVPCkf9HDN40AysP9_A471amOXYc7-iwPjtWeW9mwoPpS2Z-v0F1sGsmP2i0AY7Sav7E6Q/s1600/bioluminenssi.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj6tD23QQnYehFt9tJCBM7ij11eGzKTp3we3_Z6lPS422mzbAkkTNxvqWEuAjpXvpFWSo0w7FVPCkf9HDN40AysP9_A471amOXYc7-iwPjtWeW9mwoPpS2Z-v0F1sGsmP2i0AY7Sav7E6Q/s400/bioluminenssi.jpg" width="295" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Hiippojen sukuun kuuluva, hohtava sieni<br />
(kuva: http://oddstuffmagazine.com/)</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Sieniä on kiittäminen monesta keksinnöstä ja palveluksesta. Kun maakasvit vasta aloittivat kehitystään, sienet olivat jo erilaistuneet kaikkiin nykyisinkin tavattaviin pääkehityslinjoihinsa. Siten ne ovat ehtineet jo konkareina kehittää monia sovelluksia planeetan oloihin. Monet lääkkeet ovat alunperin sienistä peräisin. Esimerkiksi rintasyöpälääkkeenä käytettävä solunsalpaaja on marjakuusessa elävästä sienestä. Erityisesti sademetsien sienistä etsitään jatkuvasti uusia lääkeaineita. Touhu on taistelua aikaa vastaan, kun sademetsät katoavat systemaattisesti ja armotta. Suomessakin tutkitaan sienikemian käyttöä lääkkeiden valmistuksessa: sienten ylläpitämät, vettä hylkivät ainesosat voisivat toimia lääkeaineiden päällysteinä. Sienikemiasta etsitään juuri nyt ratkaisua ekologisempien <a href="http://www.electronics-eetimes.com/news/are-mushrooms-answer-lithium-ion-battery-degradation">litiumakkujen </a>valmistamiseen. Sienten erittämiä entsyymejä hyödynnetään jo teollisesti. Sieniä on hiljan alettu tutkia myös suhteessa niiden kykyyn korjailla ihmisen jälkiä. Sellaiset sienet, jotka luonnostaankin ovat hajottajia, pystyvät usein hajottamaan laajempaa ainekirjoa kuin ne normaalitoimissaan tekevät. Tämä siksi, että niillä on laajakirjoisia entsyymejä varastoissaan. Esimerkiksi öljyllä saastunutta maaperää on onnistuttu puhdistamaan sienillä, jotka yhdessä maaperän bakteeriston kanssa hajottavat öljyn hiilidioksidiksi ja vedeksi. Hajottajasienten on huomattu hajottavan myös esimerkiksi torjunta-aineita. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh89ziK9QUYHt45LCe7g6rSlIA5jqy5wgcE56jzywo7nTM-ZsV-Q3AbAetrzxQY27xj6R1W9MWc4J7Vrrf4kDRx9UKf3Zx6p_amZ9I6VMti1FBi4tNbn7VmhadiU7uE1Zf_V1usG27pTCw/s1600/oyster_mushroom_wikipe.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh89ziK9QUYHt45LCe7g6rSlIA5jqy5wgcE56jzywo7nTM-ZsV-Q3AbAetrzxQY27xj6R1W9MWc4J7Vrrf4kDRx9UKf3Zx6p_amZ9I6VMti1FBi4tNbn7VmhadiU7uE1Zf_V1usG27pTCw/s400/oyster_mushroom_wikipe.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lahottajasieniin kuuluvaa osterivinokasta voidaan käyttää<br />
biopuhdistajana: yhdessä maaperäin pieneliöiden kanssa se "syö" <br />
maaperästä esimerkiksi mineraaliöljypohjaisia saasteita. (Kuva: wikipedia).</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mutta erityisesti sieniä on kuitenkin kiittäminen koko nykyisenkaltaisen luontomme olemassaolosta. Kaikkein tärkein rooli sekä ihmisen että muun eliöyhteisön kannalta on sienijuurilla eli mykorritsoilla. Mykorritsa on kasvin juuriston ja sienirihmaston muodostama kokonaisuus. Rakenne ja toiminta on jossain määrin sama kautta linjan: sieni saa kasvin sitomaa energiaa hiilihydraatteina, ja sieni edesauttaa kasvin ravinteidensaantia ja suojaa taudinaiheuttajia vastaan. Koska sienijuuri on aina paljon laajempi rihmasto kuin puun oma juurisokkelo, ravinteita ottavaa pinta-alaa on ratkaisevasti enemmän yhteistyöjärjestelyssä. Sienijuuri sijaitsee luonnollisestikin maan alla, ja useimmin sen havaitsee vasta, kun sieni puskee maan pintaan itiöemän eli tutun lakillisen rakenteen, jota arjessa kutsutaan sieneksi. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Sienijuurityyppejä on lukuisia, mikä ei enää sienten kyseessä ollessa yllätä. Kaikki niissä on jopa absurdin monimuotoista ja moninaista. Sienijuuren hyötysuhde vaihtelee osakkaiden välillä. Joskus sieni on ahneempi enemmän kuin antavampi. Joskus osalliset tarvitsevat toisiaan enemmän: esimerkiksi jotkut sienet eivät voi elää ilman kasveja, vaan joutuvat odottelemaan maassa itiöinä kunnes sopiva kasvi sattuu kohdalle. Joskus taas kasvit voisivat aivan hyvin olla ilmankin sieniä, jos ravinteita on oikein hyvin. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Puustommekin on riippuvaista sienijuurista. Tutut tattimme, rouskumme, haperomme ja muut ruokasienemme löytyvät tietynlaisilta alueilta, koska ne ovat tiettyjen puiden mykorritsaystäviä. Käytännössä kaikki puumme ovat riippuvaisia sienijuurista, ja yhdellä puulla voi olla lukuisia eri sieniyhteistyöläisiä yhtäaikaa. Eri sienillä on taas kerran erilaisia lisääntymisstrategioita, mistä syystä tietyn sienen löytää jo keväällä, toisen vasta syksymmällä, yksi vaatii reippaat sateet itiöemän puskemiseen ja toinen tyytyy vähempään. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Mykorritsatoiminta on koko metsäekosysteemille äärimmäisen tärkeää. Sienijuurten kautta hiiliyhdisteitä kulkeutuu maaperään runsaasti ja sienijuurten massa muokkaa maata. Samalla ravinteita kulkee maasta kasveille. Ravinteiden ja energian välillä vallitsisi muutoin epäsuhta ja ekosysteemin toiminta olisi vaikeaa kuvitella. Sienet ovat aivan ratkaisevassa asemassa ylläpitämässä elävää luontoa sellaisena kuin me sen tunnemme.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8Cdxj0Mo5hDWC2J0G5u49nMX1lnlyIc7kxuzkb2smcAZInLSVj2ZnsdVfBfocPS2NB0E9bNV2ZA9_UMAtrZcjS2F6gQhByfxwLFWI4wX150pDmP_Ixvsg3p6cW2-wXo57lsJ_0URuDfY/s1600/sienijuuri.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="296" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj8Cdxj0Mo5hDWC2J0G5u49nMX1lnlyIc7kxuzkb2smcAZInLSVj2ZnsdVfBfocPS2NB0E9bNV2ZA9_UMAtrZcjS2F6gQhByfxwLFWI4wX150pDmP_Ixvsg3p6cW2-wXo57lsJ_0URuDfY/s400/sienijuuri.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sienijuuri, jossa on kärpässieniin kuuluva sieniosakas<br />
(kuva: wikipedia) </td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
On vaikeaa keksiä kasvi, joka ei eläisi yhteistyössä sienten kanssa. Jo silloin, kun kasvit nousivat maalle 450-500 miljoonaa vuotta sitten, ne tekivät sen sienten avustuksella. Kaikkialla kasveissa elää sieniä. Niiden pinnalla, niiden juurissa, niiden sisällä. Sienijuurisienet ovat ehdottomasti tärkein yhteistyökumppani kasveille, mutta on muitakin järjestelyitä. Kasvin sisällä elävät sienet saattavat olla esimerkiksi osa kasvin kemiallista puolustusjärjestelmää, joka tekee kasvista vaikkapa myrkyllisen tai pahanmakuisen kasvinsyöjille. Tällainen ominaisuus on jo voimakas evoluutiota ohjaava voima kautta ravintoverkon. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ehkä sienikunta kaikessa rajattomuudessaan, itse hakeutuvine muotoineen ja vaihtelevine elintapoineen, voisi myös toimia eräänlaisena kipinänä monimuotoisuuden ja kirjavuuden arvostamiselle planeetallamme muutoinkin. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
<br />
<br />
<br />
<br /></div>
Noorahttp://www.blogger.com/profile/09428071311473692355noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-75969906876468920052016-04-05T16:39:00.001+03:002016-04-05T17:41:13.094+03:00Eksoottisia öljyjä: argan & sacha inchi<div style="text-align: justify;">
Ekolon kuukauden tuotteisiin kuuluvat huhtikuussa Bio Planeten <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/arganoljy-neitsyt-luomu/3445020003292/">luomu ja neitsyt arganöljy</a> sekä luomu, kylmäpuristettu <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/sacha-inchi-oljy-luomu-/4260355580954/">sacha inchi-öljy</a>. Ruokaöljyissäkin vaihtelu sekä virkistää syöjää että monipuolistaa ruokavaliota, joten näitä kuukauden tarjouksessa olevia eksoottisia öljyjä kannattaa vilkaista. Bio Planete on yritys, joka ostaa ainoastaan luomusertifioituja raaka-aineita, reilun kaupan hinnoilla. Se myös noudattaa työpaikoillaan ja tuotannossaan tiukkoja energiankulutuksen minimointiin, kierrättämiseen ja uusiutuvien resurssien käyttöön tähtääviä periaatteita. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Arganöljy valmistetaan arganpuun (<i>Argania spinosa</i>) luumarjoista. Arganpuita kasvoi ennen laajalti ympäri Afrikkaa, mutta nykyisin se on uhanalainen ja sen elinpiiri rajoittunut Lounais-Marokon alueelle, mistä se lajina on peräisinkin. Hupenemisensa vuoksi argan on Unescon suojelulistalla. Arganit kasvavat vanhoiksi ja kiemuraisiksi puiksi, jotka hedelmöivät kymmenen vuotta istutuksesta. Hedelmät kypsyvät noin vuodessa, ja niiden kitkerän hedelmälihan sisuksiin kehittyy yhdestä kolmeen öljyistä siementä. Juurikin siemen käytetään öljyn valmistukseen, hedelmäliha syötetään yleensä eläimille.<br />
<br />
Bio Planeten neitsytarganöljy on valmistettu mekaanisesti puristamalla, ei kuumentamalla. Lopputuote vaatii paljon kypsiä hedelmiä ja työtunteja, ja siksi öljy on arvokasta tavaraa. Arganpuun hedelmät kuoritaan ja pähkinät auotaan perinteisesti käsin. Bio Planete maksaa työntekijöille reilun kaupan mukaista korvausta, ja tuotannon aikaansaamia tuloja on käytetty myös uusien puiden istuttamiseen entisille alueilleen.<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3UjQ3SgmsAqe6sCALzIXRp8enyc_SReTmWXWnui5kWNl1TTOjdoBDx4xIaBq-M38peiNWUa6m_qOP73rCo4zLUbML3PLFmCcfGwzsnHY7maT8DQOFn8KsGfmN9fTkW_7Ldq4_zkvLiks/s1600/arganoljy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3UjQ3SgmsAqe6sCALzIXRp8enyc_SReTmWXWnui5kWNl1TTOjdoBDx4xIaBq-M38peiNWUa6m_qOP73rCo4zLUbML3PLFmCcfGwzsnHY7maT8DQOFn8KsGfmN9fTkW_7Ldq4_zkvLiks/s400/arganoljy.jpg" width="266" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Arganöljy</td></tr>
</tbody></table>
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEis1uo5d0XmSGn5wdK8JA0kFJLWbCARuN0JJYOHWQ0XZwzSEhIoEuQgJ8hHGDnz6C0cy25wDxtrZ1dq1-mS3v7Uip0MGVgV9H5rQjjvhyphenhyphenS5EhDTztA5VHYkzpBv2QfYM601RP2VmpmJYXI/s1600/argania_fruits_wikip.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEis1uo5d0XmSGn5wdK8JA0kFJLWbCARuN0JJYOHWQ0XZwzSEhIoEuQgJ8hHGDnz6C0cy25wDxtrZ1dq1-mS3v7Uip0MGVgV9H5rQjjvhyphenhyphenS5EhDTztA5VHYkzpBv2QfYM601RP2VmpmJYXI/s320/argania_fruits_wikip.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Arganpuun hedelmiä (kuva: wikipedia)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Arvokkaan arganöljyn tuotanto on auttanut puiden säilymistä alueella, jolla maankäytön paineita on muuhunkin. Arvokkaan öljyn menekki korostaa puidenkin arvoa, ja siten luo tarvetta säästää puustoa sen sijaan, että metsiköitä raivattaisiin jonkun muun hyödyntavoittelun tieltä. Marokossa on myös useita aloitteita puiden istuttamiseksi entisille alueilleen. Arganmetsiä oli aiemmin paljon laajemmin, mutta metsien polttaminen, eläintuotanto ja tehomaatalous ovat syöneet metsiköiden levinneisyyttä. Arganpuut ovat ekologisesti hyödyllisiä, sillä ne sitovat kuivuuteen sopeutuneella, syvälle ulottuvalla juuristoillaan maata ja estävät siten eroosiota aavikoitumiselle alttiilla alueilla. Ne myös tarjoavat varjoa eläimille ja kasveille sekä vaikuttavat veden kiertoon alueellisesti, ollen olemassaoloa tukeva avainlaji jopa tuhannelle muulle eliölajille.<br />
<br />
Arganin viljelijät ja käsittelijät ovat perinteisesti olleet marokkolaisia naisia, joten arganin menestys on auttanut sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin lisäämisessä. On kuitenkin myös <a href="https://www.epa.gov/sites/production/files/2014-04/documents/morocco_econ_published.pdf">tutkimustuloksia</a>, joiden mukaan, samalla kun arganöljyn lisääntynyt tuottaminen on nostanut elintasoa tuottavissa yhteisöissä, metsät ovat kuitenkin huvenneet tai niiden terveys kärsinyt. Noussut elintaso on usein tarkoittanut esimerkiksi lisääntynyttä kotieläinten määrää, mikä taas varsinkin vuohien tapauksessa lisää metsien kulumista. Lisääntynyt hyvinvointi ei aina ole tarkoittanut metsien pitkäikäisyyden tai hyvinvoinnin ylläpitoa, ennemminkin lähitulevaisuuden tuottavuuden ja tehokkaan hyödyntämisen. Luotettavan luomua ja kestäviä toimintaperiaatteita edustavan valmistajan arganöljyä on tästä syystä kannattavampaa kuluttaa. <br />
<br />
Pähkinäisen makuinen arganöljy sisältää paljon tyydyttymättömiä rasvahappoja, E-vitamiinia ja antioksidantteja. Se on parhaimmillaan käytettynä kylmissä ruuissa kuten salaatissa, jälkiruuassa, leivän dippauksessa tai levitteissä. Taikka lisättynä ruokiin viimeisenä, valmistuksen jälkeen, jolloin vältetään öljyn kuumeneminen. Arganöljystä on tullut massiivisen kiinnostuksen kohde kosmetiikkateollisuudessa, sillä se kosteuttaa ja suojaa ihoa tehokkaasti. Sitä voi käyttää myös itsetehtyyn kosmetiikkaan taikka ihan puhtaasti öljymuodossaan oman ihon ja hiusten hoitoon.<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixNo9h4zvqISNqupfvePia4HwfeUczvosZlQhkrmROztKlqJHQ-l_sexborh2pV5hK-5H9FMFrVinxC34JwbZ013WZnZ0EkBt4eiklmSP2EjwNdcOo_Z1hCnroUXIoOqDwo_uGM9dfmG0/s1600/argania.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="244" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEixNo9h4zvqISNqupfvePia4HwfeUczvosZlQhkrmROztKlqJHQ-l_sexborh2pV5hK-5H9FMFrVinxC34JwbZ013WZnZ0EkBt4eiklmSP2EjwNdcOo_Z1hCnroUXIoOqDwo_uGM9dfmG0/s320/argania.jpg" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Arganpuu (kuva: wikipedia)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Toinen kuukauden tuote on niinikään Bio Planeten luomu- ja reilun kaupan tuotteisiin kuuluva <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/sacha-inchi-oljy-luomu-/4260355580954/">luomu sacha inchi -öljy</a>. Sacha inchi puristetaan eteläamerikkalaisen, tyräkkikasveihin kuuluvan öljymaniköynnöksen (<i>Plukenetia volubilis</i>) siemenistä. Öljymaniköynnöksen siemenkota sisältää neljästä seitsemään lohkoa, joista jokaisessa piilee yksi hyvin öljyinen siemen. Kiipeilevä kasvi on monivuotinen ja tuottaa siemeniä ympäri vuoden oikeissa olosuhteissa kasvaessaan. Laji onkin oiva satokasvi ja tulonlähde. Öljymaniköynnöstä on kutsuttu myös inkapähkinäksi, sillä inkat viljelivät sitä Perun sademetsissä jo satoja vuosia sitten. Se on yhä tärkeä tuotantokasvi Etelä-Amerikassa, ei enää villinä kerättynä, vaan ihan viljeltynä. Paikalliset omavaraisviljelijät käyttävät kasvista lähes kaikkea sydämenmuotoisia lehtiä myöten. Öljymaniköynnöstä on yritetty lanseerata köyhyydestä nostavaksi sato- ja tuotantokasviksi Perun alkuperäiskansoille 2009 vuodesta lähtien, mutta vasta viimeaikoina se on löydetty muutoin laajempaan tuotantoon.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuVt1MVISqCac05ytzsxYl2KFJPjfnZBrMKijpKriJD-rwBsnLIjTfrFh-FtDDu2Z9-Sln0PDK9iqaj99UWYRxrpr4zwT9SJbu-xrfjY-1BfVZSbkH1eurIH588WwuOf5SX6g2XX-myKc/s1600/Plukenetia_volubilis_fruits.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiuVt1MVISqCac05ytzsxYl2KFJPjfnZBrMKijpKriJD-rwBsnLIjTfrFh-FtDDu2Z9-Sln0PDK9iqaj99UWYRxrpr4zwT9SJbu-xrfjY-1BfVZSbkH1eurIH588WwuOf5SX6g2XX-myKc/s320/Plukenetia_volubilis_fruits.JPG" width="240" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Öljymaniköynnöstä siemenkotineen<br />
(kuva: wikipedia)</td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbwc-xgWIJTgvXVF3fJjr-QEtRPTBQG3C0U5KTnlHK7wcyoSOFAq50KEtSciKyZTkHwbyzUS6BE9I9aV4Q5qVeWxRyGp52GEDrO6eQZhzQEyufCvjAdxvsZfoN6Rv6_vxr-TeefLoLUwQ/s1600/sachainchioljy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgbwc-xgWIJTgvXVF3fJjr-QEtRPTBQG3C0U5KTnlHK7wcyoSOFAq50KEtSciKyZTkHwbyzUS6BE9I9aV4Q5qVeWxRyGp52GEDrO6eQZhzQEyufCvjAdxvsZfoN6Rv6_vxr-TeefLoLUwQ/s400/sachainchioljy.jpg" width="266" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sacha inchi-öljy</td></tr>
</tbody></table>
<br />
Sacha Inchi on ravitsemuksellisesti varsin kiinnostava öljy, jota tutkitaan terveysvaikutuksiltaan kiihkeästi. Sitä on ravitsemuksellisilta ansioiltaan tituleerattu jopa maailman parhaaksi ruokaöljyksi. Öljy sisältää poikkeuksellisen runsaasti monityydyttymättömiä rasvahappoja, joista omega-3-rasvahappoja ylistettyyn pellavaöljyyn verrattavassa suhteessa. Lisäksi Sacha Inchi sisältää runsaasti omega-6- ja omega-9-rasvahappoja sekä E-vitamiinia ja muita antioksidantteja. Tyydyttyneiden rasvahappojen määrä öljyssä on erittäin matala.<br />
<br />
Miedosti pähkinäisenmakuista Sacha Inchiä kannattaa käyttää vain kylmissä ruuissa, kuten salaateissa, kastikkeissa, pirtelöissä ja dipeissä, taikka lisättynä valmiiseen, hiukan jäähtyneeseen ruokaan. Mikä ettei sellaisenaankin. Kuumentaminen heikentää öljyn hyviä ominaisuuksia, ja kylmässä ruuassa pähkinäinen rasva maistuukin parhaiten. Hyvin imeytyvää öljyä voi myös käyttää ihon ja hiusten hoitoon, missä sitä pidetään uudistavana kosmeettisena öljynä. Sacha Inchi on kokeilemisen arvoinen, koostumukseltaan hyvä rasva, varsinkin sellaiselle, jonka makuhermoja muutoin niin terveellisen pellavaöljyn aromi ei hivele.<br />
<br />
<br />
<br />
<br /></div>
Noorahttp://www.blogger.com/profile/09428071311473692355noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-22790860512548269392016-03-09T11:24:00.000+02:002016-03-09T11:24:28.247+02:00Maaliskuun maisteluita: teetä, suklaata, ananasjuomaa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Maaliskuu on herkkujen kuukausi. Kuukauden tuotteiksi on valittu <a href="http://www.ekolo.fi/kauppa/tarkennettu-haku/11/?keywords=numi">Numi-teet</a>, <a href="http://www.ekolo.fi/kauppa/tarkennettu-haku/11/?keywords=ichoc">IChoc-suklaat</a> sekä <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/riisi-kookosjuoma-ananas/5411188119517/">Provamelin ananaksen makuinen riisi-kookosjuoma</a>. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Lukuisilla kestävän kehityksen palkinnoilla palkittuja <a href="http://www.ekolo.fi/kauppa/tarkennettu-haku/11/?keywords=numi">Numi</a>-teelaatuja on parisenkymmentä erilaista, joista itse testailin suklaista pu-ehr-teetä sekä kurkumateetä. Pu-erh on käymisprosessin avulla valmistettua teetä, jossa sanotaan tämän prosessin ansiosta olevan huomattavasti tavallista teetä enemmän hyödyllisiä ravintoaineita. Pu-erh on kotoisin samannimisestä kaupungista Yunnanin maakunnassa. Myös Numin pu-erh on Yunnanin vuoristosta, ikivanhoista teepensaista. Luomusuklaa ja -mausteet tekevät teestä täyteläisen. Kofeiiniton kurkumatee puolestaan oli maultaan pehmeä ja syvä, positiivinen yllätys. Mausteina siinä on rooibosta, honeybushia, vaniljaa ja kardemummaa. Numin luomukurkuma ostetaan reilun kaupan periaattein Madagascarilta, missä yrityksellä on meneillään myös puhtaan veden saantia varmistava <a href="http://www.numitea.com/h2ope/madagascar/">kehitysyhteistyöprojekti</a>.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnsM9ilVNnLF0wIF5CJYXXK2ngH1Ly4ZZjX-8-LIht1LO7WttGmso7KbigS0XK5W9KFVUW2GqbTAMppM6egAHiJsE_WzmUB6ceL535gilG4VoBhxC5TmYhoAP9F7zpWY0AuDjiMlTR6Ug/s1600/numi2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="260" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhnsM9ilVNnLF0wIF5CJYXXK2ngH1Ly4ZZjX-8-LIht1LO7WttGmso7KbigS0XK5W9KFVUW2GqbTAMppM6egAHiJsE_WzmUB6ceL535gilG4VoBhxC5TmYhoAP9F7zpWY0AuDjiMlTR6Ug/s400/numi2.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: 12.8px;">Numin suklaa-pu-erh sekä kurkumatee</span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Numin saamat palkinnot alkaa ymmärtää, kun penkoo valmistajan raaka-aineisiin ja valmistustapoihin liittyvää materiaalia. Luomuteen viljelyssä ei käytetä synteettisiä torjunta-aineita tai lannoitteita. Luomutuotettu tee pakataan kierrätyspahviseen pakettiin, jonka painatukset tehdään soijapohjaisella musteella. Teepussit ovat helposti kompostoituvaa hamppuselluloosaa. Syntyvän jätteen määrä on minimoitu. Numi-teen tuottaja myös kompensoi tuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä <a href="http://carbonfund.org/">Carbonfundin</a> kautta. Käynnissä on useita sosiaalisen hyvinvoinnin ja oikeudenmukaisuuden hankkeita ympäri maailmaa. Lisäksi tuottajat kulkevat itse maailmalla pitämässä huolen, että valmistusolosuhteet ovat oikeat ja kaikki on kunnossa. </div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Pääsin testaamaan myös suklaita kuukauden tuotteina. <a href="http://www.ekolo.fi/kauppa/tarkennettu-haku/11/?keywords=ichoc">Vivanin IChoc-suklaat</a> on makeutettu raakaruokosokerilla ja valmistettu riisimaitoon, varsin täyteläisin tuloksin. Makuja on tarjolla kuusi: maustamaton maitosuklaa, hasselpähkinä, manteli-appelsiini, nougat-hasselkrokantti-valkosuklaa, suklaakeksi ja vanilja-valkosuklaa. Vaikka suklaan makuun pääseminen harvemmin muutoinkaan muutoinkaan aiheuttaa suuria vastalauseita, tällä kertaa koekaniineina toimineet maistelijat olivat erityisen otettuja tarjoamistani hasselpähkinäsuklaasta ja maustamattomasta maitosuklaasta. Kumpikin mauista oli kerta kaikkiaan herkullinen, ja hasselpähkinäsuklaassa ei oltu säästelty sattumia. Voi sanoa, että vegaaninen maitosuklaa on ottanut taas askelen oikeaan suuntaan. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Luomusuklaa on monella tavalla massatuotettua parempi vaihtoehto. Torjunta-aineettomuus on hyväksi ympäristölle ja myös viljelijöille, jotka muutoin voisivat altistua kemikaaleille. Kaakaontuottajat voivat olla tuottajina riippumattomampia, kun heidän ei tarvitse ostaa suuryhtiöiden kemikaaleja. Luomukaakaosta maksetaan lisäksi parempi korvaus. Luomukaakaon viljelyssä käytetään joitakin menetelmiä, jotka ylläpitävät suurempaa lajimäärää alueella kuin tavanomaisen tuotannon menetelmät. Tällainen on esimerkiksi tapa viljellä luomukaakaon rinnalla muita lajeja, jotka estävät kaakaokasvin tauteja ja tuholaisia valtaamasta alaa. </div>
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEJQivl8o-DzChNyAN2gw9t-G7SEHxoqVXKH9erh0RhP50aomflxaB6JWw6NxUlE3d1VONOBXLt8-DLaSMUj_ia6So1V_w77RT7q3OiYSV3TfTOmjDB_WE037BqUNppDsbwpRChj7Jigs/s1600/suklaa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="265" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgEJQivl8o-DzChNyAN2gw9t-G7SEHxoqVXKH9erh0RhP50aomflxaB6JWw6NxUlE3d1VONOBXLt8-DLaSMUj_ia6So1V_w77RT7q3OiYSV3TfTOmjDB_WE037BqUNppDsbwpRChj7Jigs/s400/suklaa.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vegaanisia Ichoc-suklaita: maitosuklaa ja hasselpähkinä</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: left;">
<br />
<br />
<a href="http://www.ekolo.fi/tuote/riisi-kookosjuoma-ananas/5411188119517/" style="text-align: justify;">Provamelin ananaksenmakuinen riisi-kookosjuoma</a><span style="text-align: justify;"> on luonnollisesti makea, raikkaan ananaksenmakuinen herkku. Luonnollisesti makea ei tarkoita tässä tapauksessa mietoa sivuhäivähdystä, vaan ihan todella syntistä imelyyttä. Provamel on kiinnostava valmistaja, sillä luonnonmukaisten raaka-aineiden lisäksi se noudattaa varsin tarkkoja eettisiä periaatteita muutoinkin. Ensimmäisenä tekijänä toki se, että kasvimaitojen tuotanto jo sinänsä on ekoteko: niiden ekologinen jalanjälki on lehmänmaitoon verrattuna huomattavasti pienempi. Provamelin tuotantoketju on lisäksi onnistuttu saamaan hiilineutraaliksi: he käyttävät hyödyksi tuotannossa syntyvän lämmön sekä puhdistavat itse prosessissa käytetyn veden, tuottaen puhdistusprosessissa syntyvästä massasta biokaasua. Lisäksi Provamel osallistuu puiden istuttamiseen Burkina Fasossa. </span><a href="http://weforest.com/projects/burkina-faso-greening-desert" style="text-align: justify;">Projektin</a><span style="text-align: justify;"> tarkoituksena on estää Saharan aavikon levittäytymistä perustamalla viidentoista kilometrin paksuinen suojavyöhyke aavikon ympärille, koko Afrikan leveydeltä.</span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmOeih-6uMZHDfmTGjUTbhK5_JlIzvBEQaRYY9dYI52P9g8emuzyPI-DtOp6w31HtpyXuWeV06JhdOgWo09tDkQDDZqCbXCRePEbg62TG0VuNCfIhTO17UGKkW3kHtmLH014b4J_is8ZM/s1600/image_view.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhmOeih-6uMZHDfmTGjUTbhK5_JlIzvBEQaRYY9dYI52P9g8emuzyPI-DtOp6w31HtpyXuWeV06JhdOgWo09tDkQDDZqCbXCRePEbg62TG0VuNCfIhTO17UGKkW3kHtmLH014b4J_is8ZM/s400/image_view.jpg" width="266" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Provamelin ananaksenmakuinen<br />
riisi-kookosjuoma </td></tr>
</tbody></table>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8_PFbLEKrHKr271alLawrSOiQiHTrh1LL3rFT_EWCFm08IET5N8ogArnzAWwatMCcxhmJuXFyiJ3PKwmaBURce6hWPPx-0W3sx2bG7xwig_AIdE64VArU994-9_HvqfHUkjzdSMamqOQ/s1600/jalkkari2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8_PFbLEKrHKr271alLawrSOiQiHTrh1LL3rFT_EWCFm08IET5N8ogArnzAWwatMCcxhmJuXFyiJ3PKwmaBURce6hWPPx-0W3sx2bG7xwig_AIdE64VArU994-9_HvqfHUkjzdSMamqOQ/s400/jalkkari2.jpg" width="263" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ananasjuomasta valmistettu helppo jälkkäri</td></tr>
</tbody></table>
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Ananasjuoma on niin makea, että sitä voi käyttää mausteena missä tahansa raikasta makeutta kaipaavassa ruuassa. Se sopisi hyvin makeuttamaan pirtelöitä, mysliä tai jälkkäreitä. Drinkkeihin se olisi aivan omiaan. Me valmistimme juomasta supernopean jälkkärin keittämällä sen maissijauhojen kanssa vanukkaaksi, ilman ekstramausteita. Juoma vain kattilaan ja maissijauhoja kylmään nesteeseen. Sitten sekoitellaan pohjaa myöten, kunnes seos on kiehahtanut. Vanukkaat kaadettiin kippoihin, päälle pursotettiin <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/kookosvispi/4019738075057/">kookosvispiä</a> ja tuikattiin pari palaa ananasta koristeeksi. Ananaksen maku korostui hienosti. Aivan ykkösjuttu tästä aineksesta olisi jäätelö tai mehujää! Juoma ei tarvitsisi mitään ekstraa, kunhan vain kaataa muotteihin tai astioihin, ehkä vähän kasvikermaa joukkoon, ja välillä sekoittellen antaa jäätyä. Tätä aion vielä kokeilla.<br />
<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Noorahttp://www.blogger.com/profile/09428071311473692355noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-41433770661705233862016-02-28T20:58:00.000+02:002016-02-29T10:42:52.116+02:00The shifting baseline - muistamisen vaikeudesta<div style="text-align: justify;">
Ihminen on muuttanut ympäristöä niin paljon, että maapallolla on enää hyvin vähän täysin luonnontilaisia alueita. Olemme kaataneet valtavia metsiä, padonneet jyriseviä vesistöjä, laajentaneet aavikoita ja pystyttäneet aina vain laajemmalle levittäytyviä kaupunkeja, jotka syrjäyttävät muut lajit käytännössä kokonaan. Toimiemme seurauksena puolet villeistä eläimistä <a href="http://www.theguardian.com/environment/2014/sep/29/earth-lost-50-wildlife-in-40-years-wwf">on kadonnut</a> viimeisen neljässäkymmenen vuoden aikana. Olemme aiheuttaneet lajiston harvenemista ja sukupuuttoja. Kuitenkin me jollain tavalla pystymme elämään asian kanssa emmekä välttämättä edes aivan sisäistä asian vakavuutta. Miksi?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Yksi selitys voisi olla <i>shifting baseline syndrome</i>, eli muuttuvan lähtökohdan tai perustason syndrooma. Kyseessä on ongelma, joka liittyy ihmisen elämänkaareen. Meille on luontaista hyväksyä varttuessamme vallitseva asiantila "normaaliksi". Silloinkin, kun tilanne on haitallinen tai eettisesti ongelmallinen. Kun ihminen kasvaa, hänelle muotoutuu tietty käsitys siitäkin, millainen on esimerkiksi luonto ympärillä, miten paljon lähialueella on metsäistä pinta-alaa tai paljonko meressä polskii kaloja. Hän ei välttämättä saa edellisiltä sukupolvilta tietoa siitä, miten ennen oli. Tai jos saakin, asia ei sisäisty samalla tavoin. Vaikka edellisen sukupolven aikana meri olisi ollut pullollaan kaloja, uusi sukupolvi ottaa helposti omakseen ja vertailuarvoksi uuden maailman, jossa kaloja on harvakseltaan. Hän ei välttämättä koskaan vertaa tilannetta menneiden sukupolvien normaaliin. Ja taas seuraava tekee samoin: hyväksyy normaaliksi sen, mihin kasvaa. Siten itse vertailukohta, normaalina pidettävä perustaso, muuttuu. Tuloksena tästä jatkuvasti heikompi tilanne hyväksytään uudeksi normaaliksi ajan kuluessa.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9OKzHoZ2NNOrtNgV79LOAx2o7Fw2EpLo9GeppD_p_aXAvPtWOFEVvzNQ-b_5PKKpCuCiOfvaYUKgnbz5xJW2EMhYAuKmSdP2m-e4ru49nco4cCV4TOQQv4pzK96pP6ixwjhzuYExWjS8/s1600/brazil_0541.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="425" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9OKzHoZ2NNOrtNgV79LOAx2o7Fw2EpLo9GeppD_p_aXAvPtWOFEVvzNQ-b_5PKKpCuCiOfvaYUKgnbz5xJW2EMhYAuKmSdP2m-e4ru49nco4cCV4TOQQv4pzK96pP6ixwjhzuYExWjS8/s640/brazil_0541.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sademetsän ja laidunmaan alati muuttuvaa rajapintaa Brasiliassa<br />
(kuva: Mongabay)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
Shifting baselinen lanseerasi laajalle kalatutkija Daniel Pauly vuonna 1995. Kalalajisto on edelleen selkein esimerkki vaihtuvan vertailukohdan syndroomasta, sillä kalasto jatkaa vähentymistään, vaikka se on jo pienentynyt luonnollisesta arvaamattoman paljon. On hyvä huomata, että myöskään itse tutkijat eivät ole immuuneja syndroomalle. Tutkijakin sisäistää tietyn maailmankuvan. Hän myös joutuu esimerkiksi raskaasti heikentyneitä alueita tutkiessaan käyttämään "luonnollisena" vertailukohtana jotakin. Nämä luonnolliset vertailukohdat saattavat muuntua normin liukuessa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Sukupolvien välisen kuilun lisäksi muuttuvan vertailukohdan syndrooma voi näkyä myös henkilökohtaisena muistamattomuutena. Kun jotakin ympäristössä muuttuu, ihmisaivot alkavat hyvin nopeasti käsittää uuden tilan normaaliksi ja unohtavat menneen asiantilan. Kumpikin muuttuvan vertailukohdan muodoista on teoriana saanut tutkimuksellista tukea taustalleen. Vakaa suuntaus luonnonympäristöjen kutistumiseen mahdollistuu, kun sokeudumme sille, mikä oikesti oli joskus luonnollista. Kuinka usein sitä tulee ajatelleeksi, mitä vaikkapa läheisimmän ostoskeskuksen kohdalla oli aikanaan? Ei kovinkaan usein, jos paikalla ollut luonnonympäristö raivattiin ennen omaa aikaamme, eikä tutkimusten mukaan kauaa silloinkaan, kun itse on todistamassa muutosta.<br />
<br />
Tutkimukset osoittavat, että jopa hyvin huomiotaherättävä ja suuri tekijä ympäristössä voi unohtua nopeasti. Näin kävi esimerkiksi Jangtse-joen delfiinille, baijille. Baiji oli aikanaan merkittävä laji Jangtsessa. Vuonna 2006 niitä ei enää löytynyt, ja todettiin, että vaikka joitakin yksilöitä vielä lymyilisikin virrassa, ne olisivat liian harvalukuisia elinkelpoiseksi populaatioksi. Baijin kohtaloksi koituivat ensin metsästys, sitten teollisuus saasteineen ja häiriöineen. Kyselytutkimuksessa kävi ilmi, että vain viisi vuotta katoamisensa jälkeen baiji oli jo täysin tuntematon nuorille kalastajille. Samassa tutkimuksessa todettiin, että yli 70% alle 40-vuotiaista kalastajista ei tiennyt suurikokoisen miekkasammen olleen joskus olemassa, vaikkei sen katoaminen ollut vielä tutkimushetkellä edes varmaa. Jopa suuret ja vaikuttavat lajit voivat kadota käytännössä huomaamatta tai ilman suurta mekkalaa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-C2eLzEyyh35ydAoNhl0uyB4dKuNXCJ1f1nqHaPLR8KSmbEzHSnq61y1HvNz775vx2dooPwJwQUmFDlE5FLAeK4ZAuyt9459ibR8X9VimzqH87iNr5jOpc3k92c7aYIT4ChkJJwpk9j0/s1600/revisiting-sad-story-baiji-15-Aug-12.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="261" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi-C2eLzEyyh35ydAoNhl0uyB4dKuNXCJ1f1nqHaPLR8KSmbEzHSnq61y1HvNz775vx2dooPwJwQUmFDlE5FLAeK4ZAuyt9459ibR8X9VimzqH87iNr5jOpc3k92c7aYIT4ChkJJwpk9j0/s400/revisiting-sad-story-baiji-15-Aug-12.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Baiji (Lipotes vexifiler)<br />
kuva: Chinese Academy of Sciences</td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Miksi the shifting baseline on olennainen, ja mitä siitä pitäisi oppia? Ainakin oman näkökulmansa rajallisuuden. Että asiat eivät ole aina olleet niin kuin ne ovat minun aikanani, ja aikani todella jättää jäljen. Jokaisella alueella - parkkipaikalla, ostoskeskuksella, pellolla, talousmetsällä, laidunmaalla - on historia luonnonympäristönä. Joskus on tehty päätökset, jotka ovat koskeneet suuria määriä lajeja ja yksilöitä, ja niitä tehdään koko ajan lisää. Hienovaraisetkin muutokset ovat muutoksia, vaikka niitä on vaikeampaa hahmottaa. Välittävän ihmisen kannattaa pyrkiä minimoimaan oma jälkensä, mutta ennen kaikkea myös muistamaan, tuntemaan historiaa, huomaamaan muutokset ja pitämään ääntä katoavan luonnon puolesta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
<span style="font-size: x-small;">Leather, S. & Quicke, S. 2010. Do shifting baselines in natural history knowledge threaten the environment? Environmentalist 30: 1-2</span><br />
<span style="font-size: x-small;"><br /></span>
<span style="font-size: x-small;">Papworth, S., Rist, J., Coad, L.& Milner-Gulland, E. 2009. Evidence for shifting baseline syndrome in conservation. Conservation Letters 2(2): 93-100</span><br />
<span style="font-size: x-small;"><br /></span>
<span style="font-size: x-small;">Turvey, S. ym. 2010. Rapidly Shifting Baselines in Yangtze Fishing Communities and Local Memory of Extinct Species. Conservation Biology 24(3): 778-787</span>Noorahttp://www.blogger.com/profile/09428071311473692355noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-55975718612043544582016-02-03T14:31:00.000+02:002016-02-03T14:36:49.151+02:00Govindan hedelmäiset ja pähkinäiset välipalat<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Govindan vegaaniset ja luomut raakamakeiset ovat haukkaisun kokoisia paloja hedelmää ja pähkinää harkituissa suhteissa. <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/mangomakeinen/4038507006535/">Mangopalasissa</a> on mukana myös taatelia, kookosta ja agavesiirappia. Ne ovat hitusen kirpsakampia, ehkä "aikuisempia" suupaloja. <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/tiikeripahkinamakeiset/4038507003466/">Tiikeripähkinäkarkeissa</a> puolestaan on maamantelin lisäksi ananasta, auringonkukkaöljyä, taatelia ja pieni liraus sitruunaa. Maamantelikarkit ovat hyvin pehmeitä ja kermaisen makuisia, täyteläisiä herkkuja, joiden voisi kuvitella maistuvan kelle tahansa. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: justify;">
Mango on tuttu, eksoottisenraikas luumarja. Sen maku on yllättävän voimakas Govindan karkeissa. Maamantelit eli tiikeripähkinät sen sijaan ovat vielä varsin uusi tuttavuus meikäläisessä keittiössä. Runsasenergiset ja ravinteikkaat maamantelimuhkurat eivät lukeudu pähkinöihin ollenkaan, vaan ovat sädekaisloihin kuuluvan sarakasvin (<i>Cyperus esculentus </i>aka chufa) juurimukuloita. On olemassa näyttöä maamantelin tärkkelyspitoisten ja ravitsevien mukuloiden käytöstä jo faraoiden Egyptissä. Laajemmin tietoa maamantelista löytyy <a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2012/05/tiikeripahkina-maamanteli.html">tästä aiemmasta bloggauksesta</a>. Maultaan tiikeripähkinä muistuttaa hiukan palkokasveja. Miedoissa makeispaloissa tulee lähinnä lähinnä esiin vain pehmeä, aavistuksen toffeemainen aromi.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiONbRjGEv-GhLBAQE9MICYLJOIdodbsE_SqQNXOz8aEFun2yAlMTayC8kYr4KpGPtx0d5uEJpB2xIVVXVI-56mr03iIe_ACEaaYQSvrbINrsN9ZrNOaQ_a7cueI6qvAlaQAGW02yeSqwc/s1600/chufi.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiONbRjGEv-GhLBAQE9MICYLJOIdodbsE_SqQNXOz8aEFun2yAlMTayC8kYr4KpGPtx0d5uEJpB2xIVVXVI-56mr03iIe_ACEaaYQSvrbINrsN9ZrNOaQ_a7cueI6qvAlaQAGW02yeSqwc/s400/chufi.JPG" width="312" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUX0eeXz0NEkx7zPsKgTbRp2iH6Rl9yImNbAhWXQtmYz0bhyphenhyphen8XFaSEr8Jlh6AWTPXoQob0f9zImpI-AvPujVifXxysYGkzJ4M_nvWibMnanwGtEnEx96yfsJm_-p8eOjeuVyXCaSkGYII/s1600/karkki2.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUX0eeXz0NEkx7zPsKgTbRp2iH6Rl9yImNbAhWXQtmYz0bhyphenhyphen8XFaSEr8Jlh6AWTPXoQob0f9zImpI-AvPujVifXxysYGkzJ4M_nvWibMnanwGtEnEx96yfsJm_-p8eOjeuVyXCaSkGYII/s400/karkki2.JPG" width="278" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
<br />
Govindan raakanaposteltavat ovat ravitsevaa sormiruokaa, joka sopii esimerkiksi teehetken tai kahvittelun oheen, juhlapöytään tai lahjaksi terveellisiä herkkuja arvostavalle. Yksi paketillinen palasia uppoaa kevyesti kaverin kanssa teetä hörppiessä, ja samalla tulee syötyä osa päivän hedelmäannoksesta. Karamellimaista makua kaipaileville suosittelen ehdottomasti ennemmin maamanteliversiota eli chufi-pakettia, hedelmäisen kirpsakasta eksotiikasta pitävälle mangovälipaloja. Me söimme kummankin paketin lähestulkoon tyhjäksi uimahallilta palanneina ja ravitsevan välipalan kaipuisina. Toinen maistelija ei tiennyt makeisten raaka-aineista mitään ennen maistelua, mutta ilmoitti tiikeripähkinäpalojen maistuvan tiikerikakulle. Ihan osuvaa. </div>
<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7G1-QogS0ZLIBsXLVLx_KY6RaHLqf6UXVvQXCWOuN81Q4ggDTjiMGOW-0zQaQe47JVC6CfNACF7YO31Xd-Ix9ZpB2N3UnJ8Wz_MfH_fCBsZi6CMckik-OTactlxCjUJo9yYgpdvPSiBk/s1600/karkit.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg7G1-QogS0ZLIBsXLVLx_KY6RaHLqf6UXVvQXCWOuN81Q4ggDTjiMGOW-0zQaQe47JVC6CfNACF7YO31Xd-Ix9ZpB2N3UnJ8Wz_MfH_fCBsZi6CMckik-OTactlxCjUJo9yYgpdvPSiBk/s640/karkit.JPG" width="387" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mango- ja maamantelipalasia tarjolla</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
<br />Noorahttp://www.blogger.com/profile/09428071311473692355noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-37303340420358588932016-01-09T19:05:00.000+02:002016-01-09T19:11:06.159+02:00Masarang ja ystävät: vain vaihtoehtoinen tulonlähde Indonesian viljelijöille voi pelastaa jäljellä olevat metsät<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Ekolon myymään
<a href="http://www.ekolo.fi/tuote/arenga-palmusokeri/8997005470018/">”sademetsänpelastussokeriin”</a> liittyy paljon kiinnostavaa taustatietoa. Viime
syyskuussa Masarang-sokerin eurooppalaisen maahantuojan, <a href="http://www.amigos-international.org/about-us/team/">Amigos Internationalin</a>, edustaja Jeroen Kruft kävi tutustumassa sokerin
tuotantoon Indonesiassa. Tämä teksti on suomennos hänen matkakertomuksestaan.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Masarang toteuttaa ja
kehittää kestävää metsäviljelyä yhteistyössä Sulawesin ja Kalimantanin
maanviljelijöiden kanssa. Aluetta riivaavat jatkuvat tulipalot ja savusumu. Suuret palmuöljy- ja
selluteollisuusyritykset pyrkivät valtaamaan tilaa. Masarangin kehittämän palmusokerituotannon
lisääntyminen voisi auttaa sekä suojelemaan että metsittämään aluetta uudelleen.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<h3>
Vaarantuneet metsät</h3>
<div>
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Palmuöljyteollisuus hamuaa
Kalimantanissa ja Sulawesissä maata voidakseen pystyttää öljypalmujen monokulttuureja,
koko muun ekosysteemin tieltään raivaavia yhden lajin viljelmiä. Palmuöljy-yhteistyöstä
kieltäytyvät alueen asukkaat ovatkin avainasemassa: heidän tilansa muodostavat
suojavyöhykkeen metsien ja maata hamuavien suuryhtiöiden väliin. Masarangin
käyttämä palmu <i>(Arenga pinnata)</i> on
alkuperäislaji alueella. Mikäli sokeripalmusta saatava taloudellinen hyöty on
riittävä, alkuperäismetsien reunamilla asuvat paikalliset pitävät
todennäköisemmin kiinni viljelyalastaan eivätkä lähde mukaan suurten
palmuöljy-yritysten suunnitelmiin.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJRr05F0xqE751ynDsteDkZDUFG4I39t0ZQsQdp8hUboAhPRueIvt65XiSRsTT-IIA-SSFxLRYXpLDpC9TY-P8MeEJNgXfOqJBkTNX1CqFatMsEMh34K9eMeVpB0IJZjUFS0UDNJpSwtE/s1600/metsa.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="267" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJRr05F0xqE751ynDsteDkZDUFG4I39t0ZQsQdp8hUboAhPRueIvt65XiSRsTT-IIA-SSFxLRYXpLDpC9TY-P8MeEJNgXfOqJBkTNX1CqFatMsEMh34K9eMeVpB0IJZjUFS0UDNJpSwtE/s400/metsa.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sokeripalmun kasvua alkuperäislajina paikallaan metsässä</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiihKqfycW0zTY6LCFfIDPDVnsPpYfrbiGQm_HHiO5kHFXrxwRBBjAezSog1f8USApJISDxU_NZkAObcx_lYvAwa9k9rzR8P5NG1K39WzH3cX6Gmy1oubx-Sc1LBYdbcfArzB5g8leNN28/s1600/metsa2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiihKqfycW0zTY6LCFfIDPDVnsPpYfrbiGQm_HHiO5kHFXrxwRBBjAezSog1f8USApJISDxU_NZkAObcx_lYvAwa9k9rzR8P5NG1K39WzH3cX6Gmy1oubx-Sc1LBYdbcfArzB5g8leNN28/s400/metsa2.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Suuryhtiöt raivaavat maata monokulttuureille</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Pientilallisen
maapinta-alalla kasvaa monia lajeja: kumipuita, kassavaa, sokeripalmuja ja
hedelmäpuita. Palmuöljy-yritykset lupaavat uusia teitä ja työpaikkoja, mikäli
tilallinen myy 80% maastaan ja muokkaa loput 20% öljypalmunkasvatukseen. Kylissä,
joissa suuryritykset ovat toteuttaneet suunnitelmiaan, on jo nähty lupausten
toinen puoli: saastunut juomavesi (öljypalmut tarvitsevat suuria määriä
synteettisiä lannoitteita), velkaantuminen (maanviljelijöiden on ostettava
lannoitteet omalle 20%:lleen samoilta palmuöljyfirmoilta) ja työttömyys
(palmuöljyfirmat tuovat maahan halvempaa työvoimaa Jaavalta). <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Näistä syistä
maanviljelijät yhä useammin kieltäytyvät palmuöljy-yhtiöiden tarjouksista.
Yhteisöt ovat alkaneet myös ymmärtää palmuöljy-yhtiöiden kanssa tehtävien maakauppojen
yhteyden raja-alueen metsien polttamiseen tai ”vahinko”paloihin lisämaan
saamiseksi öljybisnekselle. </div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<h3 style="text-align: justify;">
<b>Kymmenen kylää</b></h3>
<div>
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Jeroen Kruft raportoi,
kuinka Masarang Foundation tukee kyläläisten luontoa suojelevia aloitteita
yhdessä paikallisten maanviljelijöiden ja luonnonsuojelijoiden kanssa.
Yhteisenä pyrkimyksenä on yhdistää kymmenen kylää Saran-vuoren ympärillä.
Saran-vuoren alueella kasvaa yli 25 000 hehtaaria alkuperäismetsää ja palmuöljy-yritykset
yrittävät usein houkutella kyläläisiä myymään tiluksensa metsän ympäriltä. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Yhteisöt Saran-vuoren
ympärillä näkevät metsänsä luonnonperintönä esi-isiltään. Heille on tärkeää
säilyttää se alkuperäistilassaan. Toive on tällä hetkellä ristiriidassa elannon
hankkimisen kanssa. Krutzin mukaan Masarangin tarjoama, arengamehun tuotannon
suoma lisätulo antaa tilallisille hyvän syyn säilyttää ja suojella
luonnonympäristönsä.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<o:p><br /></o:p></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDXwIpgf6htiOWnDqdTH4HAWfi5dTXWXhw147eDNPOy6YO_x_9_e2gjfQcz9iculNX8LxepD8JxIJV7WauTULjG28rr4gXXv8DHXRPFOca4SPQy-M9NZHDm3yC2JYW-RwGC9Sl17GLgco/s1600/hectares.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="267" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDXwIpgf6htiOWnDqdTH4HAWfi5dTXWXhw147eDNPOy6YO_x_9_e2gjfQcz9iculNX8LxepD8JxIJV7WauTULjG28rr4gXXv8DHXRPFOca4SPQy-M9NZHDm3yC2JYW-RwGC9Sl17GLgco/s400/hectares.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Terve metsä - suuri ylpeydenaihe</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Korruptio on suuri
ongelma Indonesialaisessa politiikassa. Indonesiassa on vuodesta 2011 saakka
kokeiltu jonkinasteista luonnonmetsien hakkuurauhaa, mutta luonnonmetsien
tuhoaminen jatkuu. Saran-vuorta ympäröivien kylien asukaat ovat kehittäneet
strategian maansa suojelemiseksi. He haluavat käyttää hyväkseen vanhaa
Indonesialaista heimolakia, joka on kansallisen, mahdollisesti
palmuöljy-yhtiöitä myötäilevän, lain yläpuolella. Suunnitelmaan tarvitaan kaikkien kyläläisten, paikallisen aluepäällikön ja lopulta Jakartan lupa. On tärkeää myös saada paikalliset asenteet muutettua siten, että kaikki ymmärtävät villin luonnon ja alkuperäislajiston olevan suuri etu, ihmisen ja muiden lajien voivan elää sopusoinnussa keskenään, sekä hyvinvoivan metsän tarjoavan arvokkaita resursseja ja tuotteita, puhdasta juomavettä ja vesivoimaa.<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDk0IRe76dbN8vXv0ffQ78PcMRnHkHtKZGudDUn9vFN6QWgFd6QKRGGCVM9fHsg8Vq5xVlsfrUaz2d0Z3NQ6OOXINy_LO9JknAc7VDGQYckmkg4hjaNsrDWHRbq0ugFsAgoJD1eUfq1D0/s1600/agung.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="268" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjDk0IRe76dbN8vXv0ffQ78PcMRnHkHtKZGudDUn9vFN6QWgFd6QKRGGCVM9fHsg8Vq5xVlsfrUaz2d0Z3NQ6OOXINy_LO9JknAc7VDGQYckmkg4hjaNsrDWHRbq0ugFsAgoJD1eUfq1D0/s400/agung.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Agung, 27, toimii uudessa heimolakia hyödyntävässä ihankkeessa.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<h3>
Maailman keuhkojen kuntouttamista</h3>
<div>
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Masarang Foundationin
perustaja, tohtori Willie Smits, kertoo orangin olevan metsän hyvinvoinnin
paras indikaattori. Orankeja on tällä hetkellä Indonesiassa vain 60 000,
ja niitä kuolee 2000 joka vuosi. Useita metsästetään lemmikeiksi, jolloin yhtä
eloon jäävää poikasta kohden kuolee kuusi. Orankien elinala hupenee ja
heikkenee laadullisesti koko ajan, kun monokulttuurit valtaavat alaa.
Masarangin ylläpitämät metsät toimivat alueina, joille orvoiksi jääneitä
orankeja voidaan mahdollisesti kuntouttaa ja palauttaa.</div>
<br />
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Willie Smits on luonnonsuojelun
visionääri, joka piti vastikään puheen Pariisin ilmastokokouksessa. Hän aloitti
sokeripalmujen istutuksen kolmekymmentä vuotta sitten ja huomasi tuolloin puiden
luonnonsuojelulliset sekä taloudelliset mahdollisuudet.<span style="color: red;"> </span>Palmusokeriprojektin
puitteissa on jo onnistuttu uudelleenmetsittämään kokonainen vuoristo, ja
Smitsin säätiö, Masarang, on nimetty vuorijonon mukaan. Smitsin oman arvion
mukaan noin 200 000 hehtaaria metsää tulee suojelluksi joka vuosi, kiitos
palmujen antaman tuoton.</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Willie Smitsin veli Theo
johtaa Masarangin sokeritehdasta ja tuotannon laajentumista Kalimantanissa. Jokainen
sokeritehtaan uuneista tarjoaa hyvän kuukausitulon kuudelle perheelle alueella.
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2_eSv1ca1_8hFHW1D4cK0bwzdrbVmZeipDPi4OMA9TTHFl40jnsM-CYu0rvpwfEip4VaJZKOn5uYhDM7BgQKQ4y28JiVqc7tbelPYOa0WVCu1R8viOHiDyAclNsi2A8_AdlTU_1wm6mY/s1600/smits.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj2_eSv1ca1_8hFHW1D4cK0bwzdrbVmZeipDPi4OMA9TTHFl40jnsM-CYu0rvpwfEip4VaJZKOn5uYhDM7BgQKQ4y28JiVqc7tbelPYOa0WVCu1R8viOHiDyAclNsi2A8_AdlTU_1wm6mY/s400/smits.jpg" width="276" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Willie Smits (oik.)</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyf5WgII5fAH4Hb3txwjggTua11PJOuOeeO7DZiZ2rB1-DzvXl7b5Uw7Y7pqar1dWXMy96B9SWl_bEr7FqJAf9vF4ErUTRmYVFaFJxpJ-ItMKKWNN_3ogwrKdQgk6JQ4giw1jHh2ZQelg/s1600/uuni.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgyf5WgII5fAH4Hb3txwjggTua11PJOuOeeO7DZiZ2rB1-DzvXl7b5Uw7Y7pqar1dWXMy96B9SWl_bEr7FqJAf9vF4ErUTRmYVFaFJxpJ-ItMKKWNN_3ogwrKdQgk6JQ4giw1jHh2ZQelg/s400/uuni.jpg" width="268" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small; text-align: justify;"> Sokeritehtaan uunit on rakennettu kuumentamaan <br />ja steriloimaan palmumehu, minkä jälkeen mehusta <br />voidaan valmistaa sokeripaloja tai hienosokeria.</span></td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Masarang on rakennuttanut
pienen tehtaan Länsi-Kalimantaniinkin. Uusi tehdas prosessoi metsästä saatavia
tenkawang-pähkinöitä öljyiksi ja saippuaksi. Masarangin periaate, hyvinvoivien
ja elävien metsien ylläpito monimuotoisena tulonlähteenä, on jo herättänyt
kiinnostusta koko Kalimantanin laajuisesti. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZUL_qRo3VnqcxueGrAygh1WIstCK-m5ieJ1cykYlsCqPScVd2EWX-Yqq6l-7071EB91XHgg-BpEs1WJI6Wggf9ZBpO3BITq1bWBTt0bBicyKERSrSl477EYZkhUZwCIwmxhUsB1rNXNA/s1600/tehdas.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="267" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZUL_qRo3VnqcxueGrAygh1WIstCK-m5ieJ1cykYlsCqPScVd2EWX-Yqq6l-7071EB91XHgg-BpEs1WJI6Wggf9ZBpO3BITq1bWBTt0bBicyKERSrSl477EYZkhUZwCIwmxhUsB1rNXNA/s400/tehdas.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh74BHsWPydRYOOWOP1JIBuRyitoa4T7E8LwPBG8SGHtd_GIu-rb7PzgQruatV_o-pT300vMierlx7Tkc4DcOGDo9s1K7C-Jx5ZDAFWfQjdehmWcfApaha6tG5qz8_aM1jE7wy_UnML9L0/s1600/tehdas2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="267" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh74BHsWPydRYOOWOP1JIBuRyitoa4T7E8LwPBG8SGHtd_GIu-rb7PzgQruatV_o-pT300vMierlx7Tkc4DcOGDo9s1K7C-Jx5ZDAFWfQjdehmWcfApaha6tG5qz8_aM1jE7wy_UnML9L0/s400/tehdas2.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Työtiloja ja työstämistä</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<h3 style="text-align: justify;">
Tulevaisuuden visioita</h3>
<div>
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
</div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
Masarangin tuotteet on
otettu hyvin vastaan Euroopassa. Amigosin asiakkaana toimivat firmat ja
yritykset myös lahjoittavat yhä useammin osan voitoistaan suoraan Masarang
Education Fundille, joka tarjoaa koulutusta ja yliopistostipendejä Indonesian
tulevien sukupolvien ympäristötietoisuuden hyväksi. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWZICPASvqeumVQA0bahImOlFDfDN2Rlb3zGGWEeZ9Y372H2enhzVGdGHJZP9XBJH-7o_ZQtQ2rW8xia8vAI3pulqqKW6FrnG4t4iFWQPNaYN-0QT7s5Z5lUL6bnwdq9cSK0AcOK7djIk/s1600/visio.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgWZICPASvqeumVQA0bahImOlFDfDN2Rlb3zGGWEeZ9Y372H2enhzVGdGHJZP9XBJH-7o_ZQtQ2rW8xia8vAI3pulqqKW6FrnG4t4iFWQPNaYN-0QT7s5Z5lUL6bnwdq9cSK0AcOK7djIk/s400/visio.jpg" width="367" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Amigos Internationalin visio Kalimantanin metsityksestä vuoteen<br />
2050 saakka</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxAXF1Jfz2aJtB7EnMlz3EAiC3JfAkqC0SoT7A56P66NRwNhHYySe4pdH9CukPFzcyb9oV6utQP4i_nGpdQMopIjgRW50Hk4oMOD1VS-QK1xVOYHQyXOnlRPPHuV041esE0kKU58lB8TE/s1600/sakki.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="231" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjxAXF1Jfz2aJtB7EnMlz3EAiC3JfAkqC0SoT7A56P66NRwNhHYySe4pdH9CukPFzcyb9oV6utQP4i_nGpdQMopIjgRW50Hk4oMOD1VS-QK1xVOYHQyXOnlRPPHuV041esE0kKU58lB8TE/s400/sakki.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Jeroen Kruft, Masarangin väkeä ja paikallisia viljelijöitä ensimmäisen uunin<br />
käyttöönottoa juhlistamassa. </td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtKeDJl_2EwTv3KArn9EEicap7ObeEoiEgG-Ubj2qBPOGfWaIvZY9Mzyf3FzDApFGH9G20QQBxU6if1Q_odtsQxKnktSVp_mDMsNFf7NVdTcBszB_RqvZnh0wjf5FqlZMph09waQ9dbb0/s1600/sokru.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtKeDJl_2EwTv3KArn9EEicap7ObeEoiEgG-Ubj2qBPOGfWaIvZY9Mzyf3FzDApFGH9G20QQBxU6if1Q_odtsQxKnktSVp_mDMsNFf7NVdTcBszB_RqvZnh0wjf5FqlZMph09waQ9dbb0/s320/sokru.jpg" width="214" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sademetsäsokeri on karamellinen,<br />
ekologisesti kestävä herkku, <br />
ja sokeriksi terveellinenkin.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Noorahttp://www.blogger.com/profile/09428071311473692355noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-40817536689513557842016-01-05T18:28:00.000+02:002016-01-09T19:06:11.780+02:00Kasvissyönti ja ympäristö: ratkaiseva taustatekijä<div style="text-align: justify;">
Kasvissyönnin keveys planeetalle on tutkimusten vahvasti tukema tosiasia. Epäselvyyksiä syntyy kuitenkin yhä, sillä uutisointiin liitetään harvoin kasvissyönnin sekasyöntiin verrattuja etuja selittävät, asian ymmärrettäväksi tekevät taustatekijät. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kasviperäisen tuotannon edut suhteessa eläintuotantoon vaativat pitkän listan. Eläintuotantoon verrattuna kasviperäisen ruuan tuotanto säästää huomattavia määriä fossiilisia raaka-aineita. Kun tuotetaan yksi kalori naudanlihaa, tarvitaan neljäkymmenen kalorin edestä polttoainetta. Yksi kalori maidosta vie neljätoista kaloria fossiilisia polttoaineita, kun taas yksi kalori viljasta vie vain 2,2 kaloria. Kasviperäinen tuotanto säästää myös valtavasti vettä. Arviolta 70% ihmiskunnan makeanveden käytöstä johtuu maataloudesta, eli kyseessä ei ole pieni seikka. Kasviperäinen tuotanto myös säästää valtavat pinta-alat maata ja sitä kautta aiheuttaa vähemmän metsä- ja lajikatoa. Eurooppalaisten runsas eläintuotteiden käyttö näkyy maa- ja metsäkatona muuallakin maailmassa: vain 20 % proteiinista, joka Euroopassa syötetään tuotantoeläimille, on Euroopasta peräisin. Loppu rehu tuodaan muualta, myös alueilta, joilla on pulaa ihmisravinnosta.<br />
<br />
Vielä edellämainittujenkin lisäksi kasviperäinen tuotanto aiheuttaa merkittävästi vähemmän eroosiota, ilmastonmuutosta aiheuttavien kasvihuonekaasujen päästöjä sekä vesistöjen pilaantumista kuin eläinperäisen ravinnon tuottaminen. Kasvissyönti on myös globaalin nälkäongelman kannalta kannattavampi vaihtoehto. Varsin merkittävä asia planeetalla, jonka ihmisistä joka kolmas näkee nälkää.<br />
<div>
</div>
<br />
Kasviperäisen tuotannon hyöty on siis ihmeen selkeä ja yhtenäinen ilmiö. Taustalla on yksi tekijä, joka sitoo ilmiöt yhteen, ja jonka muistaminen auttaa hahmottamaan tilannetta tai järkeistämään keskustelua.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Olennaisin taustatekijä on tämä: kun syön esimerkiksi parisataa grammaa vegenakkeja tai muuta mättöä, jostain syystä en kasva pariasataa grammaa. Tämä johtuu siitä, että olen eläin, ja vieläpä tasalämpöinen nisäkäs. Kasvan vain, jos mätöstä jää rakennusaineita ja energiaa jäljelle kehoni kasvuun, kun ensin suurin osa on kulunut muuhun. Ensin osa ruuasta jää sulamatta, sitten käytän suurimman osan energiasta liikkumiseen ja tasaisen lämmön ylläpitoon kehossani. Näin tekevät kaikki tasalämpöiset eläimet. Ruokaa syödään, koska se tarvitaan suurilta osin polttoaineeksi. Nisäkkään kehoon kertyy karkeasti arvioiden vain <i>kymmenestä pariinkymmeneen prosenttia</i> sen syömästä energiasta ja valkuaisesta. Sulaneesta ruuasta suurin osa haihtuu lämpöenergiana taivaan tuuliin. Eläintuotanto on siis bisnestä, jossa euro kerrallaan vaihdetaan turhanpäiten kahteenkymmeneen senttiin ja sitten ihmetellään, miksi kukkaronpohja alkaa paistaa.<br />
<br />
Kasvissyönnin ekotehokkuus nojaa tähän hyötysuhdeseikkaan. Kaikki energia, joka ravintoverkoissa liikkuu, on peräisin auringosta. Sen hyödyntäjiä ovat kasvit, jotka kykenevät yhteyttämisessään sitomaan auringon antaman energian. Niiltä energia siirtyy kasvinsyöjien kudoksiin hyvin huonolla hyötysuhteella. Kasvissyöjät kun ensin jättävät osan sulattamatta, sitten ylläpitävät lämpöä ja vieläpä liikuskelevat. Edelleen kasvinsyöjien kudoksiin siirtyneestä pienestä osasta siirtyy edelleen hyvin pieni osa pedoille. Alkuperäisestä energiasta on tuolloin hukattu suurin osa. Petoja voi siten olla paljon vähemmän kuin kasvinsyöjiä: ympäristön kantokyky ja perustuotanto asettaa rajansa paljon resursseja vievälle syömisen tavalle. Ihminen tosin on petona lähtenyt väistelemään noita rajoja ja aiheuttanut ekosysteemeissä muhkeita tuhoja.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAJxwYE1BB_e-hELUDpX_5XCjzE06fvDcedfV3IaAya_x8WwRwffVry8anMXJgE_0fkDm4ZicCIucffBO8zgeUHCMhIVqAz-k844uYveJtLIPhs6YsxKOCAToMP1UTd72T61O-39-qZuk/s1600/kuvaaja11.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="379" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAJxwYE1BB_e-hELUDpX_5XCjzE06fvDcedfV3IaAya_x8WwRwffVry8anMXJgE_0fkDm4ZicCIucffBO8zgeUHCMhIVqAz-k844uYveJtLIPhs6YsxKOCAToMP1UTd72T61O-39-qZuk/s640/kuvaaja11.jpeg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvitellaan tilanne, jossa tuotetaan kasviperäistä ravintoa<br />
kymmenelle ihmiselle. Kasvit (vihreä palkki) sitovat auringonvaloa ja tuottavat<br />
energiaa, valkuaista ja ravinteita, jotka tässä tapauksessa kulutetaan<br />
ihmisruokana.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlByzrTMehCg7i1PVAE8tY1YMTf88-D6VCKsR6_w4k27Td2jfDWh_xarxZ9-lJr3fshOEEdswmIynp-c-pIItkGda-9KhG97bbDdGahCehX9MN7h2Pv4jtTdtt8Gd124FVyNMe1S500EI/s1600/kuvaaja22.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="529" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhlByzrTMehCg7i1PVAE8tY1YMTf88-D6VCKsR6_w4k27Td2jfDWh_xarxZ9-lJr3fshOEEdswmIynp-c-pIItkGda-9KhG97bbDdGahCehX9MN7h2Pv4jtTdtt8Gd124FVyNMe1S500EI/s640/kuvaaja22.jpeg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sama syömäkelpoinen tavara, vaikkapa soija, syötetään<br />
usein eläimelle, jotta voidaan syödä eläimen kudokset tai eritteet.<br />
Samasta perustuotannosta riittää tuolloin vain yhdelle ihmiselle,<br />
koska eläimen hyötysuhde on heikko. </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Vegaaninen ruokavalio siis säästää hurjia määriä luonnonvaroja ja tukee globaalia tasa-arvoisuutta. Taustalla on selkeä ja väistämätön luonnonlaki energian kulusta ekosysteemeissä.<br />
<br />
Ihmispopulaation on ennustettu kasvavan yli yhdeksän miljardin vuoteen 2050 mennessä, joten kestävät ratkaisut ovat tarpeen. Mikään muu toimenpide ei ole yhtä merkittävä mahdollisuus kuin kasviperäiseen tuotantoon siirtyminen. Aiheesta ei kuitenkaan kuuluvasti puhuta, edes suurimpien luonnonsuojelujärjestöjen materiaaleissa. Joko tahot eivät halua niskaansa puolustusreaktioita totuttujen tapojen ystäviltä tai sitten asia osuisi piikkinä omaankin lihaan. Eläintuotteiden syönnin väitetään olevan henkilökohtaisempi asia kuin vaikka energiankulutuksen, vaikka henkilökohtaisuus lienee sama läppärin mahdollistamasta viihteestä nauttiessa kuin lehmänmaitoa juodessa. Olisipa hauska vihdoin nähdä enemmän ansaittua haloota aiheesta. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
<br />
<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZLm-3Lxyg7nGu65iFlZsB5McE4gPqs_PXdIVCfSvjR3eGFi5eVU1aSsFmwKnycO6x6NxDGls01nIS337W1_wFMcw_TnuVykFZhLMsjk_1J6tjJx1swLp9m7GsPwfTJixvPZlbUJyG9ZM/s1600/baronietal.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="377" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZLm-3Lxyg7nGu65iFlZsB5McE4gPqs_PXdIVCfSvjR3eGFi5eVU1aSsFmwKnycO6x6NxDGls01nIS337W1_wFMcw_TnuVykFZhLMsjk_1J6tjJx1swLp9m7GsPwfTJixvPZlbUJyG9ZM/s640/baronietal.jpg" width="640" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ruokavalioiden aiheuttamat ympäristöhaitat vertailussa, huomioituna<br />
resurssivaikutus, ekosysteemivaikutus ja terveys. Vasemmanpuolinen pylväs<br />
kuvaa normi sekaruokavaliota (italialainen valittuna<br />
esimerkiksi eurooppalaisesta), oikeanpuoleisin luomupainotteista<br />
vegaaniruokavaliota (Baroni ym. 2007).</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<h1 id="article-title-1" itemprop="headline" style="background-color: white; border: 0px; color: #403838; font-family: Georgia, 'Times New Roman', serif; font-size: 1.8em; line-height: inherit; margin: 10px 0px 0px; outline-style: none; padding: 0px; text-align: left; vertical-align: baseline;">
</h1>
<br />
<br />
<br />
<br /></div>
Lähteitä ja materiaalia:<br />
<br />
<span style="font-size: xx-small;">Auestad, N. & Fulgoni, V. 2015. What Current Literature Tells Us about Sustainable Diets: Emerging Research Linking Dietary Patterns, Environmental Sustainability, and Economics. Advances in Nutrition 6: 19–36</span><br />
<span style="font-size: xx-small;"><br /></span>
<span style="font-size: xx-small;">Baroni, L., Cenci, L., Tettamanti, M. &Berati, M. 2007. Evaluating the environmental impact of various
dietary patterns combined with different food
production systems. European Journal of Clinical Nutrition 61: 279–286</span><br />
<span style="font-size: xx-small;"><br /></span>
<span style="font-size: xx-small;">Kernebeek, H., Oosting, S., Feskens, E., Gerber, P.& De Boer, I. 2014. The effect of nutritional quality on comparing environmental impacts of human diets. Journal of Cleaner Production 73: 88-99</span><br />
<span style="font-size: xx-small;"><br /></span>
<span style="font-size: xx-small;">Sabaté, J. & Soret, S. 2014. Sustainability of plant-based diets: back to the future. The American Journal of Clinical Nutrition 100: 476S - 82S</span><br />
<span style="font-size: xx-small;"><br /></span>
<span style="font-size: xx-small;">Steinfeld, H. ym. 2006. Livestock's Long Shadow. FAO</span>Noorahttp://www.blogger.com/profile/09428071311473692355noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-21431965430275951432015-12-17T10:39:00.001+02:002016-01-09T19:06:50.505+02:00Susi saa joululahjan<div style="text-align: justify;">
Ekolon lahjakorttitempauksella on tänä jouluna tuettu erittäin uhanalaisen ja ekosysteemeille arvokkaan nisäkkään selviytymistä maassamme. <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/joululahja-sudensuojelun-hyvaksi/susi15/">Susilahjakortin </a>tuotot ohjataan <a href="http://www.luontoliitto.fi/susiryhma">Luonto-Liiton Susiryhmän</a> toimintaan. Ryhmä tekee kannanottoja ja lausuntoja, tiedottaa, järjestää ympäristökasvatusta ja tapahtumia sekä tuottaa materiaalia luonnon- ja sudensuojelun puolesta. Lahjakortin voi yhä ostaa joululahjaksi Ekolon liikkeistä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnwqpBHcKcO95eOczCy0SwhjLSYYpp7QaiAYnFD8uRHhYJqC5sDjWJ8J-gzulcYuoJL-N-uZpLhdYFk16eiQeiPh3ZJ6Uz4_X_x0pK-7N9ruyisP9cZA6BNcyO1d01J3feqDQfqm33odM/s1600/sus.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="290" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgnwqpBHcKcO95eOczCy0SwhjLSYYpp7QaiAYnFD8uRHhYJqC5sDjWJ8J-gzulcYuoJL-N-uZpLhdYFk16eiQeiPh3ZJ6Uz4_X_x0pK-7N9ruyisP9cZA6BNcyO1d01J3feqDQfqm33odM/s400/sus.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://www.ekolo.fi/tuote/joululahja-sudensuojelun-hyvaksi/susi15/">Luonto-Liiton susiryhmän jouluinen lahjakortti</a></td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Susi on Suomen luontoon kuuluva, arvokas petoeläin. Pedot ovat ravintoketjuja ylhäältä alas säätelevä, tärkeä osa eliöyhteisöjen toimintaa. Susien roolia niille luontaisilla alueilla on <a href="http://bioscience.oxfordjournals.org/content/54/8/755.short">tutkittu</a> eliöyhteisön monimuotoisuuden ylläpitäjinä, ja niillä on todetusti luonnon järjestelmässä ihan oma paikkansa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Laajalla reviirillä elävänä laumaeläimenä sudella on monimuotoinen sosiaalinen ja alueellinen elämä. Myös saalistaminen ryhmässä on haastavaa hommaa. Susi onkin tunne-elämältään ja älykkyydeltään monimutkainen ja kiinnostava laji. Susi ei ole mörkö, joka vaanii ihmistä, vaan omaa perhe-elämää viettävä, arka ja sosiaalinen eläin, joka pyrkii mahdollisimman vähillä ihmiskontakteilla luikkimaan alati tihenevän ja vähemmän sietävän ihmisasutuksen tieltä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Meille niin rakas koira, jonka kanssa olemme evolutiivisesti kehittyneet keskinäiseen ymmärrykseen, on käytännössä susi. Vaikka koiralle liikenee meiltä niin suuri määrä empatiaa, villi susi on historiallisesti Suomen vainotuimpia eläimiä. 1900-luvun alussa susiviha ja pelko menivät niin pitkälle, että susi lähes kuoli sukupuuttoon. Nykytilannekaan ei ole kestävä: susiakantamme arvioidaan olevan vain <a href="http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/susi/suden_kanta_arviot/">220-245 yksilöä</a>, eivätkä suotuisan suojelun minimilaumamäärät täyty. Ongelmia lisäävät salametsästys ja sen hiljainen hyväksyntä. Muinaisista ajoista jatkuvaa susivihaa ei tunnu laimentavan edes faktatieto siitä, että susi ei ole hyökännyt ihmisen kimppuun sitten 1880-luvun. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
On onni, että maailma on kuitenkin pikkuaskel kerrallaan muuttumassa ymmärtävämpään suuntaan. Susien määrä on ollut pienessä nousussa, asenteet ovat keskimäärin paranemassa, suojelijoita löytyy ympäri Suomen, ja meillä on esimerkiksi Susiryhmän kaltaista väkeä, joka omistautuu tuon hienon lajin suojeluun. Kiitokset ja suuret tsempit Susiryhmälle! </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/blogi/luonto-liiton-lausunto-susikiintioasetuksesta/image_mini" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://www.luontoliitto.fi/susiryhma/blogi/luonto-liiton-lausunto-susikiintioasetuksesta/image_mini" height="232" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Christa Granroth / <a href="http://www.luontoliitto.fi/susiryhma">Luonto-liiton susiryhmä</a></td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Noorahttp://www.blogger.com/profile/09428071311473692355noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-54381844288948071452015-11-02T19:04:00.001+02:002015-11-03T00:14:04.261+02:00Eläinpsyyke, eläinkohtalot ja harhauttavat sadut<div style="text-align: justify;">
Eläinpsyykeä koskevassa blogisarjassa olen käsitellyt nykytieteen valossa yleistä suhtautumistamme muihin eläimiin (<a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2013/06/niista-toisista-uusi-alku.html">linkki</a>, <a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2013/07/ala-paastaisellista-ja-muita.html">linkki</a>) muiden eläinten tietoisuutta (<a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2013/07/lasna-maailmassa-kuka-on-ja-kuka-saisi.html">linkki</a>), kahteen osaan tunne-elämää (<a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2013/09/tunteita-ja-niiden-kaukaisia-taustoja.html">linkki</a>, <a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2013/11/pelkoa-ja-palkintoa-aivojen-alaosissa.html">linkki</a>) sekä eläinten älykkyyttä (<a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2014/07/aly-alyvapaus-ja-kylma-hiki-kognitio.html">linkki</a> ja <a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2015/08/toiset-eivat-lenna-avaruuteen-kognitio.html">linkki</a>). Toisen maailmansodan jälkeen, kun yhteiskuntamme rakenteet ja toimintatavat muotoutuivat uudelleen, ei vielä tiedetty juuri mitään näistä teemoista. Oli mahdollista rakentaa systeemejä, jotka pohjasivat muiden eläinten teolliseen hyväksikäyttöön ja väittää Descartesia mukaillen, etteivät muut tiedä, tunne tai tiedosta.<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tuohon maailmaan ei ole paluuta. Nykyään tiedetään, että tehotuotannossa koneen roolissa kyhjöttävät ja lopulta tapettavat eläimet ovat tietoisia maailmasta, ja että niiden tunteet mylläävät todennäköisesti ainakin yhtä voimakkaina älyykkyyden tasosta riippumatta. Tiedetään, että eläimen perustarpeet eivät katoa vankeudessa, sillä ne ovat jo muinoin eläinmieleen tiukkaan istuneita ilmiöitä. Perustarpeet, kuten sian tarve tutkia uusia asioita päivät pitkät, takaavat pahoinvoinnin, kun ympäristöstä tehdään täysin virikkeetön. Tämä liittyy myös toiseen puoleen eläinpsyyken perustavasta rakenteesta: pahin eläimelle kärsimystä aiheuttava tekijä on mahdottomuus vaikuttaa omaan tilaansa, kun se kokee negatiivisia asioita. Tuokaan ominaisuus ei lähde pois jalostamalla.<br />
<br />
MOT julkaisi juuri <a href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/22/julmuutta-ja-valinpitamattomyytta-suomalaisteurastamoissa">dokumentin, jossa esitetään Oikeutta eläimille-yhdistyksen ohjelmalle tarjoamaa, salaa kuvattua videomateriaalia suomalaisilta teurastamoilta</a>. Kuvamateriaalia on sen jälkeen käsitelty kiihkeästi asiaohjelmissa, uutisissa ja lehdissä. Reaktio on jälleen ollut, yllättävissä määrin, yllättyneen epäuskoinen.<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
<div style="margin: 0px;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoSx4UJr-2XJTYCrUYuiHBmam4-C1z5ACfPs2vx9t2v7YcBlDGqVUiSdk1sZZV2YbxRnFfyix5vQ54zBn9sSsC7T-U8nfjOlM0j-HrNCH8guwfJ4spt305S8syApzvEtlkWjavWIbNBeU/s1600/b_003_2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="250" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjoSx4UJr-2XJTYCrUYuiHBmam4-C1z5ACfPs2vx9t2v7YcBlDGqVUiSdk1sZZV2YbxRnFfyix5vQ54zBn9sSsC7T-U8nfjOlM0j-HrNCH8guwfJ4spt305S8syApzvEtlkWjavWIbNBeU/s400/b_003_2.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sikalan kärsäkäs<br />
(<span style="font-size: 12.8px;">Kuva: </span><a href="http://www.elaintehtaat.fi/" style="font-size: 12.8px;">www.elaintehtaat.fi</a><br />
<span style="font-size: 12.8px;">Huom! Sivusto sisältää järkyttävää kuvamateriaalia)</span></td></tr>
</tbody></table>
<div style="margin: 0px;">
<br /></div>
<div style="margin: 0px;">
<br /></div>
</div>
<h3>
Muutosvastaisuuden inhimilliset taustat</h3>
<br />
Olemme siis logiikan umpikujassa, kun jatkamme muiden eläinten kohtelua "normaaliksi" muodostuneella tavallamme. Ihmisellä on kuitenkin tapa toimia totutusti ja pyrkiä muokkaamaan maailmasta saamansa tiedot perusteluiksi tai luviksi tekemälleen toiminnalle. Tuo tiedostamaton pyrkimys sumentaa helposti käsitystämme asioista; tässä tapauksessa muiden eläinten olemuksesta. Päädymme uskomaan asioita, joiden järkemme kirkkaassa päivänvalossa sanoisi olevan pielessä. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Tieteellisen tiedon rinnalla kulkeekin hokemiin ja jopa taikauskoihin pohjaava hiljainen linja, jolta ammennetaan perusteluja ja syitä muiden eläinten konemaiselle kohtelulle. Nämä ovat esimerkkejä siitä, kun todellisuutta lähdetään kietomaan tekemisen ympärille sen sijaan, että perustettaisiin tekeminen totuuden vaatimalle moraalille. Samalla satuilut ovat esimerkkejä siitäkin, miten pitkälle ollaan valmiita menemään, jotta ei tarvitsisi pyrkiä näkemään tilanteita toiseuden asemasta.<br />
<br />
Edellä mainittu ilmiö on yleisinhimillinen. Se tapahtuu tilanteen tullen jokaiselle: on käsittämättömän vaikeaa nähdä kirkkaasti oma etuoikeutensa ja valta-asemansa toiseen yksilöön nähden. Haluamme nähdä itsemme sankarina ja omin voimin asemaansa päässeenä. Havaintomme maailmasta muotoutuvat tukemaan tuota toivetta. Sepitämme tarinoita, joissa heikossa asemassa olevat ovat jotenkin ansainneet kohtalonsa, kuuluvat tilanteeseensa, tai eivät ainakaan liity tilanteeltaan meihin.<br />
<br />
Ihmiset eivät ole samoissa lähtökuopissa muutoksen suhteen. Jonkun on helpompaa kyseenalaistaa nykytilanne. Toinen taas kokisi moisen saattavan koko edeltävän elämänsä huonoon valoon, ja tuolloin irti päästäminen voi olla mahdotonta. Muutokseen tarvitaan muuta kuin "mätien omenoiden" tai yksittäisten yksilöiden syyttelyä. Tarvitaan ymmärtävää tilaa uuteen asennoitumiseen, joka tunnustaa nykytieteen kasautuneen ja vahvan, muuttuneen käsityksen muista eläimistä. Suuri suunta on nyt väkisinkin muuttumassa. <br />
<br />
<h3>
Absurdit epätoivon tarinat</h3>
<div>
<br /></div>
Nykytilannettä vääristämään kietoutuneet sepitykset voivat piillä maailmankuvaltaan tieteellisenkin ihmisen mielen perukoilla. Niiden tehtävä on jallittaa kantajansa kauemmas epämiellyttävistä faktoista. Esimerkiksi siitä, että muillakin eläimillä on tunteet, jotka kenties tulisi ottaa huomioon päätöksenteossa. Tässä tapauksessa jallitukset esiintyvät tuplahuteina, joskus samassakin puheenvuorossa. Humoristisena esimerkkinä: jos eläintuotanto lopetettaisiin, eläimet yhtäaikaa kuolisivat sukupuuttoon ja valtaisivat kaiken maapinta-alan*.<br />
<br />
Merkittävin ilmiö sekavaksi kietoutuneista ajatuksista on se kaksinainen käsitys, jonka mukaan nuo muut ovat niin tyhmiä, että niitä voi kohdella miten vain, ja samalla niin yliluonnollisesti laskelmoivia ja ihmisjärjestyksen tietäviä, että niitä voi kohdella miten vain.<br />
<br />
Kun sialle annetaan tilaisuus, se ratkaisee älykkyystestit paremmin kuin koira. Se kykenee esimerkiksi ohjaamaan videopeliä ohjaimella ja hahmottamaan tilaa peilin kautta. Kanat kykenevät monimutkaiseen kommunikointiin ja jopa narraamaan kuulijaansa. Lehmät ovat loputtoman uteliaita ja nauttivat aidosti oppiessaan uutta. Tehotuotannon nimissä kuitenkin kuulemme, etteivät nämä eläimet osaa kaivata muuta kuin saman karsinan, häkin tai betonilattian päivästä toiseen, että ne eivät kärsi sosiaalisen toimintansa luonnottomasta rajoittamisesta, ja että niille riittää virikkeeksi metalliketju tai kimppu olkea. Kavahdamme eläinten suoranaista hakkaamista, mutta emme niiden elämän jokapäiväistä ja hiljaista sisällöttömyyttä. Jotenkin hämärästi emme usko niiden olevan älykkäitä <i>ihan koko aikaa</i> paikallaan kököttäessään, vaikka kaikki tieteellinen tieto vakuuttaa toista.<br />
<br />
Samaan aikaan kun oletamme muiden tyhmyyden, haluamme ajatella samojen eläinten olevan tietoisia asioista, jotka suorastaan huvittavan vähän kuuluvat niiden kokemusmaailmaan. Kyseenalaisissa puheenparsissa tuotantoeläimillä on kylmää nerokkuutta hipova laskelmointiajattelu, joka oikeuttaa kaiken tekemisemme. Ensimmäinen esimerkki tästä ovat perustelut nautojen lisääntymistoimintojen hyväksikäytölle.<br />
<br />
Eläinteollisuudessa tuotetaan jatkuvasti lisää eläimiä, jotka tapetaan varhaisessa elämänvaiheessa. Tuotanto on tietoisesti käynnissä pidettävä, jatkuvasti liukuva hihna syntymästä teurastamoon. Yleisimmin tuotantoeläinten elämässä ei ole luonnollista parittelun aktia, vaan ihminen aikaansaa hedelmöityksen keinotekoisesti.<br />
<br />
Lehmät ovat älykkäitä eläimiä, mutta sukupuolitoimintansa ne hoitavat ihan samalla periaatteella kuin muutkin eläimet motivoitumisensa: se tuottaa jonkinlaista mielihyvää. Kietoutuneessa, ongelmallisessa perustelussa lehmän tiineyttäminen ja sitä seuraava jälkeläisen vienti pois emoltaan on oikeutettua, koska lehmän "tarkoitus" ja toive on lisääntyä. Tosiasiassa lehmä ei laske saamiensa jälkeläisten määrää ja siten omaa evolutiivista tai elinkaarellista "onnistumistaan". Se tuskin edes yhdistää parittelua tai keinosiemennystä tiinehtymiseen. Jotta ihminen ymmärtää lisääntymisbiologiaa, hän tarvitsee aikaa aikuistumiseen, ehkä koulussa käymistä, tai ainakin maailman seuraamista jonkin aikaa. Kietoutuneen tarinan mukaan lehmä sen sijaan syntyy rajattuihin oloihinsa tuo elinkaarellinen tutkimustieto päässään. Tieteellisenä laskelmoijanakin lehmä olisi tehnyt raskaan virheen: eläin itse ei välttämättä ollenkaan hyödy korkeasta jälkeläisten määrästä. Erilaisten yksilöiden jälkeläismäärä on muinoin vaikuttanut evoluution kulkuun, mutta evoluutio on kasvoton luonnonvoimien, genetiikan ja sattumien summa, joka ei palkitse yksilöitä. Emon ilo jää pieneksi varsinkin, jos jälkeläiset viedään emolta pois pian synnyttyään.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJZIrDTFMG7p19oAA2ITMblXpcZUmS2czHrjauQXvSJGaf9clftk-yLkQAONN2gsrVOWJbJOY2xDQsGrkcp0aZbmNlSPYjKunDsSvkTF9N-RpmwGuVFYPTBFetHuJAyl9nwUayHc1mi_U/s1600/b_002_3.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="250" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiJZIrDTFMG7p19oAA2ITMblXpcZUmS2czHrjauQXvSJGaf9clftk-yLkQAONN2gsrVOWJbJOY2xDQsGrkcp0aZbmNlSPYjKunDsSvkTF9N-RpmwGuVFYPTBFetHuJAyl9nwUayHc1mi_U/s400/b_002_3.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Parsinavetta<br />
(Kuva: <a href="http://www.elaintehtaat.fi/">www.elaintehtaat.fi</a><br />
Huom! Sivusto sisältää järkyttävää kuvamateriaalia)</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br />
<h3>
Tappamisen sadut</h3>
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Toinen kaksijakoiseksi perusteluksi kietoutunut ajatushirttymä löytyy teurastamisen aktista. Sen sijaan, että myöntäisimme tapahtuman olevan kaltaistemme viimeisiä hetkiä, toteutettuna kiireellä ja massatoimintana, keksimme tarinoita. Tarinamme tulevat haastetuiksi vain harvoin, esimerkiksi juuri nyt, julkaistun videomateriaalin ansiosta.<br />
<br />
Kaikista vastakkaisista todisteista huolimatta teurastettavien eläinten halutaan uskoa olevan niin kehittymättömiä, että ne eivät tajua teurastustapahtumassa edes pelätä. Eläimet kuljetetaan meluisasti aivan uuteen paikkaan, missä niitä seisotetaan odottamassa aivan vieraassa paikassa, melujen ja hajujen sekamelkassa. Ne aistivat väkivaltaa lajikumppaneitaan kohtaan. Ennemmin tai myöhemmin laumaeläimetkin erotetaan lajikumppaneistaan. Emme halua uskoa, että ne pelkäisivät. Ainakaan niin paljon, että teko olisi etiikaltaan perustavanlaatuisesti ongelmallinen. Tämä siitäkin huolimatta, että pelko on aivan varhaisimpia, yksinkertaisimpia ja yleisimpiä tunteita koko eläinkunnassa. Haluamme olettaa, että tapahtuma on yltiökliininen: eläin ei "edes ehdi huomata". Näin mitäänsanomattomasti siis ajatusvinoutuman mukaan muut eläimet kohtaisivat väkivaltaisen kuoleman. Ne samat yksilöt, joilla on samat perustunteet kuin meillä, olisi kapasiteetti monimuotoiseen sosiaaliseen toimintaan, jotka kykenevät käyttämään peilejä työkaluina ja järkeilemään niin pitkälle, että kehittävät huijauksia. Samat eläimet, joilla on syntyjään halu välttää kipua, pelkoa ja vieraita uhkia.<br />
<br />
Teurastamisaktiin liittyvä vastakkainen satu on hyvin piilossa, mutta lähestulkoon lipsahtaa näkyville siinä, miten järkyttyneen vihaisia ihmiset ovat nähdessään eläimen kauhun ja vastaanhangoittelun teurastuksessa. Näyttää absurdisti siltä kuin olisimme olettaneet jotain muuta. Aivan kuin olisimme odottaneet eläimen tietävän ja hyväksyvän tilanteensa sekä sisäistäneen tuotantoeläimen ytimeensä tietyn brutaalin tarinan alkuineen ja loppuineen. Se, ettei eläin tiedosta kohtaloaan "tuotanto"eläimenä, tai että sillä on aivan oma sisäinen maisemansa, vapaan eläimen tarpeet ja psyyke, näyttää jopa yllättävän. Sama ilmiö liittyy myös siihen, kuinka onnistumme kuvittelemaan eläimen voivan aina hyvin, jos pidämme siitä tai rakastamme sitä. On vaikeaa muistaa, että sillä on oma, meistä ja haluistamme erillinen psyyke ja kokemusmaailma.<br />
<br />
<h3>
Tilaisuus katsoa uudelleen</h3>
<div>
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: black; font-family: 'Times New Roman'; font-size: medium; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: normal; letter-spacing: normal; line-height: normal; orphans: auto; text-align: justify; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; widows: 1; word-spacing: 0px;">
<div style="margin: 0px;">
<span style="font-family: inherit;">Kietoutuvat väitteet ilmiselvästi juontavat haluttomuuteemme uskoa, että muillakin eläimillä on tunteet ja itsenäinen mieli. Tai vaikka myöntäisimmekin muiden eläinten psyykkisen samankaltaisuuden meihin nähden, emme aina halua ajatella, että niihin ehkä ihan oikeasti sattuu sekä virikkeetön arki että niihin kohdistuva väkivalta. Kun eläimen viimeisten hetkien kohtelu alkaa suututtaa, sotketaan helposti mukaan joku muista naruista: ei saa tappaa kärsimystä tuottaen, mutta ei se elämän virikkeettömyys ja luonnottomuus niinkään haittaa. Ja kun nähdään kuvia virikkeettömistä oloista, vedotaan tappamisen oikeuteen, kunhan ne olot vain paranisivat. Koska eläimet ovat... ja sitten mennään taas. Näin ihmispsyyke toimii, ja se on normaalia. Mutta myös voitettavaa.</span><br />
<div style="font-family: 'times new roman';">
<br /></div>
</div>
</div>
<span style="font-family: inherit;">Ajatushirttymät siis syntyvät, kun tiukasti yritämme kertoa itsellemme nykymenon olevan kunnossa, vaikka aavistamme toista. Kukaan ei halua kokea tutun ja tukemansa järjestelmän muuttumista vieraaksi ja vääräksi. Silloinkaan, kun todistusaineisto osoittaa kiistattomasti kyseiseen suuntaan. Kun näemme esimerkiksi teurastusvideot, näemme yhtäaikaa kaksi ilkeää asiaa. Toisaalta kärsivät yksilöt, mutta toisaalta myös omat tarinamme päivänvalossa. Me kykenemme väkivaltaan ja heikompien kaikkeen ulottuvaan hallitsemiseen. Kykenemme aivan hyvin pitämään itsemme pimennossa silloinkin, kun todistusaineisto on nenämme edessä. Väitän kuitenkin, että sisuuntuessamme meillä olisi myös kapasiteettia kohdata asiat sellaisina, kuin tiedämme tai opimme niiden olevan. Ihmisellä on lupa muuttaa käsityksiään, kun todistusaineisto muuttuu. Yhdellä tuo hetki tulee ennemmin, toisella myöhemmin, kolmannella ei koskaan. Suunta on joka tapauksessa muuttumassa, ja uudelleen katsominen on vahvuutta. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<span style="font-size: x-small;"><br /></span>
<span style="font-size: x-small;">* Eläintuotanto on ympäristötuhoiltaan kovin kandidaatti eläinten sukupuuttojen <i>aiheuttajaksi</i>, ja eläintuotanto voitaisiin lopettaa pysäyttämällä eläinten lisääntymisen ylläpito. </span></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Noorahttp://www.blogger.com/profile/09428071311473692355noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-75234704191431776012015-10-22T18:01:00.000+03:002015-10-22T19:45:11.974+03:00Nousevia vesiä ja synkkiä aaltoja<div style="text-align: justify;">
Jokin aika sitten media tulvahti hetkeksi täyteen kuudennesta sukupuuttoaallosta kertovia uutisia. Nyt uutisointi alkaa olla hiljaisempaa, mutta ihmiskunnan suunta on edelleen sama. Uutista ei ole juurikaan lähdetty käsittelemään eteenpäin itse tutkimuksista; sitä ei ole viety toimintojemme ja systeemiemme tarkempaan kritiikkiin asti. Siitäkään huolimatta, että kaiken järjen mukaan planeetan elinkelpoisuus olisi olennaisin, maarajat ylittävä tekijä kaikessa keskustelussa taloudesta terveyteen, ihmisoikeuksiin ja elintasoon. Asioihin tarttuva, toimintaan johtava asennemuutos liian pelottavana tehtävänä odotuttaa itseään. Itse asiassa suunta on kotimaassakin jopa<a href="http://www.luontoliitto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/siilinpiikki2015"> palkituissa määrin</a> entistä nurjempi. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Lajikato on hälyttävä katastrofi. Ihminen on koko valtakautensa ajan hävittänyt eläinlajeja, suurimmista alkaen, mutta vauhti on koko ajan kiihtyvä. Vaikka joitakin lajeja yhä vainotaan ja tapetaan tappamisen ja rahan vuoksi, suuri merkitys on sillä, että ihminen kertakaikkiaan käyttää toisten lajien tilan ja resurssit.<br />
<br />
<h3>
Huudetut luulot ja piiloon jääneet tiedot</h3>
<div>
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
Kenties haluttomuus puuttua aidosti asiaan johtuu kieltämisen ja dissonanssien lisäksi puhtaasta tietämättömyydestä. Liian vähän puhuttua on, että luonnon eliöyhteisöt ovat jatkuvan vuorovaikutuksen muuttuvia kokonaisuuksia. Kun yksi laji katoaa, tapahtuma vaikuttaa enemmän tai vähemmän kokonaiseen ravinto- ja vuorovaikutusten ketjuun. Kun monta lajia häviää, on suurempi todennäköisyys, että kokonaisuus horjuu. Aina vain pidemmälle viety horjuttaminen jossain vaiheessa johtaa ekosysteemin romahtamiseen entisestä rakenteestaan. Tässä kokeillaan kepillä jäätä. Ei siksi, että selvittäisiin hengissä, vaan siksi, ettei vielä hukuttu. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Myös ekosysteemien elottomat osat ovat riippuvaisia eliölajeista ja toisistaan. Metsän kaataminen voi saada elintärkeät sadepilvet muuttamaan muualle, sillä metsät muokkaavat pienilmastoa luoden sadepilviä ja heijastamalla pois lämpösäteilyä. Ravintomme tuottava maaperä on riippuvainen sen monimuotoisesta hajottaja- ja möyrijäeläinkunnasta sekä maata sitovasta kasvillisuudesta. Happi, jota hengitämme, syntyy leijonanosin merissä. Niissä samoissa, joiden ravintoverkot ja lajien selviytyminen horjuvat nyt.<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4c6IC7amT5PSjOI1okRCSKko0B9cvNBqQodvjcftf7wG0ElhoLj9D0adMQrVmT54i52hVsqsA_pUmqzJJvGiCmOCaaqzCykWcN2E5Za1UrWDav7oaYD0VJ6ObSrklKgvUpSl6zssYfKI/s1600/PiersLeigh_BBC.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4c6IC7amT5PSjOI1okRCSKko0B9cvNBqQodvjcftf7wG0ElhoLj9D0adMQrVmT54i52hVsqsA_pUmqzJJvGiCmOCaaqzCykWcN2E5Za1UrWDav7oaYD0VJ6ObSrklKgvUpSl6zssYfKI/s400/PiersLeigh_BBC.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Oudoille olennoille uransa sekä äänensä antanut Sir David Attenborough<br />
on synkeänä dokkarissa Horizon: the death of the oceans? <br />
(kuva: Piers Leigh / BBC) </td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
Tietämättömyys siis. Esitykset siitä, että luonnonsuojelu on yksi erillinen sektori, jolle riittää pieni museoinnin määräraha, samaan aikaan kun maksetaan moninkertaisesti ympäristölle tuhoisia tukia ja lahjoitetaan luonto halpana pikku ulkoiskustannusämpärinä rahantekijöille. Tai planeetan pinnalta irronut käsitys siitä, että ennen luonnon huomioimista pitää hoitaa ihmisten asiat kuntoon. Tai että ei voi uhrata talouskasvua luonnon elinvoimaisuuden huomioimiseen tiukkana aikana. Näkemysten takaa paistaa muutamakin radikaali unohdus tai oppimatta jäänyt asia. Lähtien siitä, että jollakulla voisi olla oikeus elää silloinkin, kun itse olen jo aikaa sitten poissa.<br />
<br />
Ihminen on eläin, ja ihminen on osa luontoa. Emme ole irrallaan luonnosta, eikä ole mitään, mikä ei olisi luontoa. Voimme muokata planeetamme luonnon sellaiseksi, että se kattaa murto-osan nykyisestä lajirikkaudesta ja elinolosuhteet lähinnä hyönteisille. Se on silti luontoa, ja ihminen silti eläin. Eläimenä ihminen on täysin riippuvainen planeetan muista eliölajeista. Luonto tarjoaa meille kaiken hengittämästämme ilmasta kiertonsa varrella puhdistuvaan veteen, ruuantuotannon mahdollistavaan maakerrokseen ja suojaan sään ääri-ilmiöiltä. <br />
<br />
Jos haluamme muokata luonnon torakoiden ja yksisoluisten kodiksi, pystymme siihen tai varsin lähelle. Ei ole nättiä universaalia tarinaa, jossa ihmisten tai tuntemamme kaltaisen planeetan elämä jatkuu ikuisesti. Luonto, evoluutio tai maapallon historialliset tapahtumat eivät ole koskaan toimineet moraalin tai aina vain korkeammalle kipuavan, ylevän juonen mukaan. Jos ohjaamme kohti tuhoa, mikään mystinen voima ei estä meitä tai ota tilannetta hoitaakseen.<br />
<br />
Luonnolle tuhoisien toimien jatkaminen jatkuvan kasvun nimissä, hyväksyttyinä, tuettuina ja elämän tarkoitukseksi nähtyinä, on naurettava marssi aina vain heikommille jäille. On fakta, että globaalin eliöyhteisön horjahdellessa humanitaarinen hätä lisääntyy. Epävakaudet tulevat uhkaamaan pohjoistenkin ihmisten elämänlaatua. Taloudesta puhumattakaan.<br />
<br />
<h3>
Hyvinvoivan vastuu</h3>
<div>
<br /></div>
Viimeisissä uutisissa on ollut uutena sävynä ennen niin tabu pelote ihmisenkin elinmahdollisuuksien katoamisesta ja jopa "sukupuutosta". Tuossa yhteydessä on alkanut esiintyä myös tiettyä marttyyriksi heittäytyvää uhmaa: "Sietävätkin ihmiset lähteä". Vaikka lannistuminen on inhimillinen reaktio, tuo heitto sisältää kaksi suhteellisen epäreilua sivujuonnetta. Ensinnä täältä lähtisi suurin osa muista tuntevista, tietoisista ja uniikeista eläinlajeista ennen meitä. Länsimaisella ihmisellä on hurjat resurssit suojautua silloinkin, kun muiden eläinlajien sukuja jo sammahtelee.<br />
<br />
Toisekseen ensin ja pahiten kärsivät ihmisistä ne, jotka jo nyt elävät köyhyydessä ja hankalimmissa oloissa. Samat ihmiset, jotka ovat myös vähiten olleet ahnehtimassa ja aiheuttamassa tuhoa. Täällä meillä pitäisi sen selkärangan ihan velvollisuudentunnosta kestää nyt kurjienkin uutisten ylitse, toimintaan asti.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Viimeisimmästä, dinosaurukset tappaneesta sukupuuttoaallosta on 67 miljoonaa vuotta. Sen, kuten kaikkien muidenkin aiempien joukkotuhojen, syynä on ollut taivaankappale tai muu vähän ihmistä vähemmän valveutunut luonnonmullistus. Nykyversiossa toimijana on laji, joka jopa ylpeilee tietonsa määrällä ja ymmärryksellään. Ja joka ainoana koko planeetan eläinlajeista on haalinut käyttöönsä <a href="http://www.theguardian.com/environment/radical-conservation/2015/oct/20/the-four-horsemen-of-the-sixth-mass-extinction">jopa 40%</a> koko planeetan perustuotannosta, ja siihen päälle vielä pössytellyt fossiiliset varastot. Vauraus voisi alkaa jo poikia vastuutakin.<br />
<br />
<h3>
Pettymyksestä muutosvoimaksi</h3>
<div>
<br /></div>
Liikkeellä on vaatimuksia, joiden mukaan ei saisi esittää pahan olon tuottavia, synkeitä uutisia ja näkemyksiä maailman tilasta. Sen lisäksi, että valehteleminen tai pimittäminen olisi varsinkin tiedeuutisten kohdalla melko anteeksiantamatonta, se myös tukahduttaisi olennaisen muutosvoiman ja tilaisuuden. Lannistuminen on terve reaktio. Se näyttää, että nykyisessä junnaamisesta voisi jo päästää irti ja lähteä uusille urille.<br />
<br />
Meidän ei ehkä tarvitsisi olla enää vain valmiita uria kulkevia, harvakseltaan voimattoman numeron äänestyslootaan sujauttavia kuluttajia, jotka valitsevat annetuista suunnista ja "äänestävät lompakoillaan". Kuluttamisen valinnat ovat tärkeitä ihmisen arkisen toimintakyvyn ja koetun negatiivisimmista ilmiöistä irtautumisen vuoksi. Ainoastaan kulutusvalinnoissa pitäytyminen kuitenkin rajaa käsitystä mahdollisuuksista, ja kenties lopulta lannistaakin. Pelkkänä kuluttajana kipittää niitä teitä, jotka tuhoa aiheuttavat maailmanjärjestykset ovat määrittäneet. Ne tuskin johtavat tarvittavan radikaaleihin muutoksiin.<br />
<br />
Ihmisten on aina ollut mahdotonta kuvitella asioita ja vaihtoehtoja, joita ei tuona aikakautena oltu keksitty. Keksimisen jälkeen taas - no, niistä tulee itsestäänselviä. Tarvitaan uudet itsestäänselvyydet.<br />
<br />
The Guardianissa oli jokin aika sitten<a href="http://www.theguardian.com/environment/2015/sep/15/living-without-money-what-i-learned"> juttu</a>, jossa haastateltiin nykysysteemin synkeyteen havahtunutta ihmistä. Siis ihmistä, ei kuluttajaa. Hän oli kuitenkin sisuuntunut ja esitti röyhkeästi vanhan "kolmen ärrän" vaihtamista uuteen. "Reduce, Reuse, Recycle" voitaisiin hänen mielestään tässä ajassa ilmaista ennemminkin "Resist, Revolt, Rewild". Ehkä lannistuminen nykytilaan on hyvä juttu. Se tarkoittaa, että tarvitsen uuden tilan, röyhkeästi ulkona laatikosta.<br />
<br />
Ihmisiä, jotka ovat lähteneet tekemään jotain aivan uutta ja omaa, on lukuisia. Listaan heistä ihan muutaman esimerkin alle.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAl7wWTY2sFQMisPdjDGgHI4TBFWutzh0Fa-_KgT49iKT2AqThyphenhyphenuQZa6vfZWrSyiaWBR6rJ9q4A9zdYNJ7Fc4OLlisvmYdMbxVVTJeSa9GpEPyeNxhUQ0qalqHN6jXIAlStlqYsYKZT3U/s1600/Wangari_Maathai_telegraph.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="250" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgAl7wWTY2sFQMisPdjDGgHI4TBFWutzh0Fa-_KgT49iKT2AqThyphenhyphenuQZa6vfZWrSyiaWBR6rJ9q4A9zdYNJ7Fc4OLlisvmYdMbxVVTJeSa9GpEPyeNxhUQ0qalqHN6jXIAlStlqYsYKZT3U/s400/Wangari_Maathai_telegraph.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://www.greenbeltmovement.org/wangari-maathai/biography">Wangari Maathai</a> (1940 - 2011): kansalaisvaikuttaja ja Green Belt-liikken<br />
perustaja,<span style="font-size: 12.8px;">ihmisoikeusaktivisti, Nobel-palkintoehdokas, kirjailija,</span><br />
eläinlääketieteen tohtori.<br />
(kuva: The Telegraph) </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPjo8AI-dShS8acMfs3R9arWq-6BTVq4erBMJlRMXmKUzPRS_hMtkHYjxwxXF0EklU43BqAQesKKlPQC4mrfkDgF7seb1h-iqhNmsAnO0cbP_NGzqWHelKb-Jt40t_kJ_rY36-FClJwLc/s1600/Libby_blackfish.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="206" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiPjo8AI-dShS8acMfs3R9arWq-6BTVq4erBMJlRMXmKUzPRS_hMtkHYjxwxXF0EklU43BqAQesKKlPQC4mrfkDgF7seb1h-iqhNmsAnO0cbP_NGzqWHelKb-Jt40t_kJ_rY36-FClJwLc/s400/Libby_blackfish.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Libby on yksi <a href="http://theblackfish.org/about/">The Black Fishin</a> Citizen Inspector -ohjelman vapaaehtoisista.<br />
The Black Fish on järjestö, joka pyrkii estämään ryöstökalastusta<br />
ja toimimaan eri tavoin merten ja merieläinten hyväksi.<br />
<br /></td></tr>
</tbody></table>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSv6R6z5SdkpRXfGdoPmGyKoFCbwQSI2e8EjmQUKSZn_eo2OWFqbfj00BxIfJj3XqE9bsUA77pI06wjG6uJY7W8lmTy_dKO4Nmx5Ws-k9En-xHkKJtLRZ2cPN-GrTalcg-EXyqqvH_TMo/s1600/KipAndersen_KeeganKuhn.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="230" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSv6R6z5SdkpRXfGdoPmGyKoFCbwQSI2e8EjmQUKSZn_eo2OWFqbfj00BxIfJj3XqE9bsUA77pI06wjG6uJY7W8lmTy_dKO4Nmx5Ws-k9En-xHkKJtLRZ2cPN-GrTalcg-EXyqqvH_TMo/s400/KipAndersen_KeeganKuhn.png" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kip Andersen & Keegan Kuhn: <a href="http://www.cowspiracy.com/">Cowspiracy -dokumentin (2014)</a> tekijät.<br />
Cowspiracy on mullistava dokkari, joka popularisoi eläintuotannon roolin<br />
yhtenä suurimmista, ellei suurimpana, ympäristötuhojen syynä</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY8jWKQXAs0_6NPwPe4ik8EbDtWaBE43k3eX6syxsRoe1650nIA8aiqRKyVZdHlTpv3hummUwV9oa5AK_fnDHZ2ThLkL81KI5FCDwyERWvQMQHGNQ0xJ96KQM1Y25NgenqiQdDNziQjxI/s1600/Liz_christy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY8jWKQXAs0_6NPwPe4ik8EbDtWaBE43k3eX6syxsRoe1650nIA8aiqRKyVZdHlTpv3hummUwV9oa5AK_fnDHZ2ThLkL81KI5FCDwyERWvQMQHGNQ0xJ96KQM1Y25NgenqiQdDNziQjxI/s400/Liz_christy.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Liz Christy aloitti 70-luvulla kolkkojen, kuolleiden<br />
kaupunkitilojen täyttämisen guerrilla-puutarhuroinnilla<br />
the Green Guerrillas -ryhmänsä kanssa.<br />
Nykyisin Guerrilla Gardening on globaali ilmiö.<br />
(kuva: Wikipedia)</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9Iaj01hh7YbukE5aN9xdzGtuO7P1k7kguozG-l_tkAz2YfB0e3scfKTXtaKUL_fQAkcJcGwMAvc5VSNd-BafjmR1MxwkrTLu5L0_b5EFFAxey8BndieLqQ6BcbXiMo1yKijoQkocAwPc/s1600/saimaaseal.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="266" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi9Iaj01hh7YbukE5aN9xdzGtuO7P1k7kguozG-l_tkAz2YfB0e3scfKTXtaKUL_fQAkcJcGwMAvc5VSNd-BafjmR1MxwkrTLu5L0_b5EFFAxey8BndieLqQ6BcbXiMo1yKijoQkocAwPc/s400/saimaaseal.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Sea Shepherdin saimaannorppaprojektin porukka kesällä 2015.<br />
Menestyksekäs aloite oli lähtöisin pienen suomalaisen ihmisryhmän <br />
suunnitelmista. Ryhmä osoitti, että suojelussa on pahoja puutteita ja onnistui <br />
pitämään saimaannorppaa esillä mediassa koko kesän.<br />
(Kuva: <a href="http://www.seashepherdglobal.org/">Sea Shepherd Global</a>)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<h1 style="box-sizing: border-box; font-family: WisePolice; margin: 0px; text-align: start; white-space: nowrap;">
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiC2Cjz45KjdW5pK9LipgHFycYlH9vOAI4Jn5rb2O9wYBlDlqeotDTv32-phNrGoYMj3LbbMshte3zokbwNV6LpOvZUpTx2yJoUq67-mF5JrSzqbKzY6dnAK9UQ8KnZogvlVn7XMjbwuxo/s1600/Rachel_carson_wikiped.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="317" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiC2Cjz45KjdW5pK9LipgHFycYlH9vOAI4Jn5rb2O9wYBlDlqeotDTv32-phNrGoYMj3LbbMshte3zokbwNV6LpOvZUpTx2yJoUq67-mF5JrSzqbKzY6dnAK9UQ8KnZogvlVn7XMjbwuxo/s400/Rachel_carson_wikiped.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="font-size: 12.8px;"><span style="font-size: x-small;">Meribiologi Rachel Carson (1907 - 1924) tutkimassa merenpohjaa.<br />Carsonin kirja Äänetön kevät oli liikkeellepaneva voima ympäristöliikkeen<br />synnyssä.</span></td></tr>
</tbody></table>
</h1>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjiKSix7iqd7jcV2bHav020pClxXP91pd_S_USDU8pDYoKMuNvffAQbuQeVH27EVFSpkQYnv6M-03HpujVdbPndwDW3VO_TaxmUfJ6VzsrSE40LKO_A4sP1xkEy-MnGqbUhTRebRctkLRM/s1600/All_trees_Banksy.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjiKSix7iqd7jcV2bHav020pClxXP91pd_S_USDU8pDYoKMuNvffAQbuQeVH27EVFSpkQYnv6M-03HpujVdbPndwDW3VO_TaxmUfJ6VzsrSE40LKO_A4sP1xkEy-MnGqbUhTRebRctkLRM/s400/All_trees_Banksy.jpg" width="267" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Lukuisat graffititaiteilijat, kuten <a href="http://imgur.com/gallery/MJDll">Banksy</a>...</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3KDi53H30nELW01bAiRYrIQkz52TQjWkajW-bPM7E-I-MA6KPwnLId_DjWx5ls6PcCvUO0wjJvLVD5wqXPmRiPmbJgjeel2woeCY1SIXS-VISunbuZ1L_JApEKfMQwMe1i5OTiwypXTc/s1600/DAleast.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3KDi53H30nELW01bAiRYrIQkz52TQjWkajW-bPM7E-I-MA6KPwnLId_DjWx5ls6PcCvUO0wjJvLVD5wqXPmRiPmbJgjeel2woeCY1SIXS-VISunbuZ1L_JApEKfMQwMe1i5OTiwypXTc/s400/DAleast.jpg" width="287" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">...<a href="http://www.daleast.com/">DAleast</a>..</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigLn1hJiC2ji0rm1nYFJlBSgSXqHfof8dOwwU_BTCp_tzMHByE2QiL7I9iXdtu-wtKdNkHx0KtNolEq0zuoWCJkq3lHk-4CmjpINSf-gjezdyt4uVKVbC99kwt6teysk1XTh88O3RqcVs/s1600/Blu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigLn1hJiC2ji0rm1nYFJlBSgSXqHfof8dOwwU_BTCp_tzMHByE2QiL7I9iXdtu-wtKdNkHx0KtNolEq0zuoWCJkq3lHk-4CmjpINSf-gjezdyt4uVKVbC99kwt6teysk1XTh88O3RqcVs/s400/Blu.jpg" width="283" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">...<a href="http://www.blublu.org/">Blublu</a> ja monet muut.</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZkAj6qN7Cwkpka2Vd2T0M7upPOn_9i_4hJRTKu0uV8OZYmLyMOvQG8EYjV3F1uL4UcJ-x5VKRqk7ydFwVGb2bjfg-XOV7sSFruftWlwA9b6jHh43jFwrLep4HDl6mr1S7vE0RWCwiBYo/s1600/yrjokokko.jpg" imageanchor="1" style="font-family: 'Times New Roman'; font-size: medium; font-weight: normal; margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center; white-space: normal;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhZkAj6qN7Cwkpka2Vd2T0M7upPOn_9i_4hJRTKu0uV8OZYmLyMOvQG8EYjV3F1uL4UcJ-x5VKRqk7ydFwVGb2bjfg-XOV7sSFruftWlwA9b6jHh43jFwrLep4HDl6mr1S7vE0RWCwiBYo/s400/yrjokokko.jpg" width="272" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Yrjö Kokko (1903 - 1977),<br />
suomalaisen laulujoutsenen pelastaja.<br />
Laulujoutsen - Ultima thulen lintu -teoksen lisäksi<br />
Kokko tunnettiin aktiivisena luonnon<br />
puolestapuhujana. (Kuva: Wikipedia)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhP-iCDKjrhZPqEV4ANy3vMUhlGbwLJkFDsQr8x_EpLi3aLIvtLmnGcWuhkh0v8aViXZMTmf7mx1dtyx0zYf5zmMsC6HzqxZGbxbLDOCxXFYQxHmgsNLxMx3wE46M31bfYfILZBGOoz1MQ/s1600/Almir_Surui_ceremony_2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="288" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhP-iCDKjrhZPqEV4ANy3vMUhlGbwLJkFDsQr8x_EpLi3aLIvtLmnGcWuhkh0v8aViXZMTmf7mx1dtyx0zYf5zmMsC6HzqxZGbxbLDOCxXFYQxHmgsNLxMx3wE46M31bfYfILZBGOoz1MQ/s400/Almir_Surui_ceremony_2.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Päällikkö Almir Narayamoga Surui: brasilialainen poliittinen aktivisti, joka on<br />taistellut vuosikymmeniä Surui-kansan sekä Amazonin sademetsien puolesta.<br />Surui on onnistunut taivuttelemaan esimerkiksi Maailmanpankin merkittäviin<br />muutoksiin kansan ja metsien puolesta. (Kuva: <a href="http://www.un.org/apps/news/story.asp?NewsID=44666#.VikSV37hCow">UN</a>)</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<h1 style="box-sizing: border-box; font-family: WisePolice; margin: 0px; text-align: start; white-space: nowrap;">
</h1>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCN9HB8eVH1GA2nD6lN5Jbh69R3Fc-aJP3JW9HQ69X_Df9WSc36yhZ77y6pVE7EPa_2zRUxABlusbYHpjn1Y66hMiEFzp509WBCoSAtK41ikBcB9fqEWxJ5fXuA9DbphLg2dkIF5VGtCQ/s1600/Steve-O.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="303" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiCN9HB8eVH1GA2nD6lN5Jbh69R3Fc-aJP3JW9HQ69X_Df9WSc36yhZ77y6pVE7EPa_2zRUxABlusbYHpjn1Y66hMiEFzp509WBCoSAtK41ikBcB9fqEWxJ5fXuA9DbphLg2dkIF5VGtCQ/s400/Steve-O.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Steve-O, joka teki kunnioitettavan uran Jackass-sarjassa, kampanjoi nyt<br />
tankkiin suljettujen merinisäkkäiden puolesta. (Kuva: <a href="http://www.dailymail.co.uk/news/article-3191958/Steve-O-live-streams-reckless-SeaWorld-sucks-stunt-atop-100ft-LA-crane-taunts-helpless-Hollywood-police-below.html">DailyMail</a>) </td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
<br />
Kuudennen sukupuuttoaallon uutisia:<br />
<br />
http://advances.sciencemag.org/content/1/5/e1400253<br />
http://www.sciencedaily.com/releases/2015/06/150619152142.htm<br />
http://www.sciencedaily.com/releases/2014/07/140724171956.htm<br />
<br />
http://www.uutistamo.fi/kuudes-sukupuuttoaalto-tapahtuu-juuri-nyt/<br />
http://www.hs.fi/kotimaa/a1434850984662<br />
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1305965003100?jako=c2aab7bcaaaf28dd81c880110eb8fc68&ref=tw-share<br />
http://www.hs.fi/tiede/a1434764073102?jako=2045f0842e9e859d642446a955429684&ref=fb-share<br />
<br />
http://www.theguardian.com/environment/radical-conservation/2015/oct/20/the-four-horsemen-of-the-sixth-mass-extinction<br />
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-3131891/The-sixth-mass-extinction-officially-begun-threaten-humanity-s-existence-scientists-warn.html<br />
http://www.washingtonpost.com/news/morning-mix/wp/2015/06/22/the-earth-is-on-the-brink-of-a-sixth-mass-extinction-scientists-say-and-its-humans-fault/<br />
<br />
<br /></div>
Noorahttp://www.blogger.com/profile/09428071311473692355noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-17354882194527268392015-09-17T21:42:00.000+03:002015-09-17T21:42:12.369+03:00Cashewpähkinätuorepuuro<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxUYz2cmhHtrv7t0bLqWi8qbD1dyv7-CJH6QYhbOBl-AGz4waYUsFdvmdro1KTzafhBUPBuWE4FWbTApPNqCmM233cQUlB7G5jwd4E1DLXJRV-Dmr59GXcYvMKWwivgzW7FvLv5i0GK-oa/s1600/Lusikka_blogiin_540_kropattu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxUYz2cmhHtrv7t0bLqWi8qbD1dyv7-CJH6QYhbOBl-AGz4waYUsFdvmdro1KTzafhBUPBuWE4FWbTApPNqCmM233cQUlB7G5jwd4E1DLXJRV-Dmr59GXcYvMKWwivgzW7FvLv5i0GK-oa/s1600/Lusikka_blogiin_540_kropattu.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Yhtenä aamuna kyllästyin joka-aamuiseen kaurapuurooni ja päätin surautella tehosekoittimellani jotakin aivan muuta. Lopputulokseksi tuli cashewpähkinätuorepuuro! </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tuorepuuro on aika jännä juttu - usein sekaan voi heitellä kaikenlaisia jämiä kaapin pohjalta, muutaman jäljelle jääneen hassun taatelin, pähkinöitä, marjoja pakkasesta, banaania, kaurahiutaleita... listaa voisi jatkaa. Mausteeksi vaikka ripaus kanelia tai kardemummaa. Tuorepuuron kanssa ei oikeastaan kovin helposti <i>voi mennä vikaan</i>, koska sitä voi maistella matkan varrella ja sitten toimia makunystyröiden osoittamalla tavalla.</div>
<br />
Tämän aamuisen tuorepuuron valmistin kuitenkin näin:<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<i><u>Tarvitset:</u></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>n. 1 dl <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/cashewpahkina-luomu-200g/200cashew/">cashewpähkinöitä</a></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>2 dl kasvimaitoa (itse käytin <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/mantelijuoma/5411188109235/">Provamelin mantelimaitoa</a>)</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>1-2 kpl medjool taateleita (riippuen siitä kuinka makeaa puuroa haluat)</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>1 rkl <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/ekolo-chian-siemenet/4038244491007/">chian siemeniä</a></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>n. 2 dl pakastemustikoita</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Halutessasi hyppysellinen <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/kaneli-(ceylon)-luomu--jauhettu/3760162880045/">ceylon kanelia</a> tai <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/kardemumma-luomu--jauhettu/3760162880083/">kardemummaa</a></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<br />
<ul>
<li style="text-align: left;"><i>Liota pähkinöitä ja taateleita yön yli runsaassa vedessä.</i></li>
<li style="text-align: left;"><i>Laita aamulla chiansiemenet kasvimaitoon muodostamaan geelin.</i></li>
<li style="text-align: left;"><i>Huuhtele sillä aikaa liottamasi pähkinät huolella.</i></li>
<li style="text-align: left;"><i>Heitä liotetut pähkinät ja taatelit sekä chiansiemengeeli tehosekoittimeen ja aja miltei tasaiseksi - muutama minuutti riittää riippuen tehosekoittimesi tehosta.</i></li>
<li style="text-align: left;"><i>Laita sekaan pakastemustikat sekä lisää kasvimaitoa tarvittaessa saadaksesi haluamasi koostumuksen. Halutessasi lisää ripaus kanelia tai kardemummaa.</i></li>
<li style="text-align: left;"><i>Blendaa tasaiseksi.</i></li>
<li style="text-align: left;"><i>Kaada kulhoihin ja koristele halutessasi mustikoilla ja pähkinärouheella.</i></li>
</ul>
<br /><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNLYTOFXrv83JrsxnRHl0CDVEaQRiQ97yhq3F7RblZGRgfv-eJ63NwCC1gu_UZiHWIo0biRfWCWF3nX52NZuKpYftlWxQ-hfX5AQpUDjTYKrMb7afA7SjbpGBhd3XGEL1JvpzFvTXut88f/s1600/Collage_540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjNLYTOFXrv83JrsxnRHl0CDVEaQRiQ97yhq3F7RblZGRgfv-eJ63NwCC1gu_UZiHWIo0biRfWCWF3nX52NZuKpYftlWxQ-hfX5AQpUDjTYKrMb7afA7SjbpGBhd3XGEL1JvpzFvTXut88f/s1600/Collage_540.jpg" /></a></div>
<br />
Tarjoile saman tien ja hymyile mustikkasuuna loppupäivä <3Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-16299395013473702692015-08-11T13:48:00.000+03:002015-08-12T14:56:38.480+03:00Toiset ei lennä avaruuteen (Kognitio vol. 2) <div class="" style="clear: both; text-align: justify;">
Ihmisten maailmankuvan on esitetty mullistuneen toisen maailmansodan jälkeen, kun käsitys ihmisyydestä joutui väkisinkin uudelleen syyniin. 1900-luvun puolivälin jälkeen myös tiede muutti käsityksiä ympäröivästä maailmasta, ja keksinnöt mullistivat yksilöiden arkea. Monia asioita ajateltiin uudelleen. Käsitys muiden eläinten psyykestä sen sijaan on ottanut suuria edistysaskelia vasta viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Kauan sen jälkeen, kun teollinen eläintuotanto ja muu nykysuhteemme muihin eläimiin muotoutui. Pääsi syntymään tilanne, jossa käytännön toiminta ja asenteet muotoiltiin ennen tiedon mukaanottoa, ja nyt jälkikäteen onkin vaikeampaa korjailla asentoa. </div>
<div class="" style="clear: both; text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="" style="clear: both; text-align: justify;">
Oman lajimme asenne muihin eläimiin juontuu pitkälti siitä, mitä ajattelemme niiden kyvyistä ja psyykestä. <a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2014/07/aly-alyvapaus-ja-kylma-hiki-kognitio.html">Edelleen</a> korostan hiukan benthamilaisittain, että moraaliselta kannalta olennaista ei pitäisi olla kenenkään toisen älyllinen kyky, vaan kyky kärsiä ja tuntea negatiivisia tunteita. Älykkyys ei kulje suoraan käsi kädessä kärsimyksen ja tuntemisen kanssa. Itse asiassa, jos korrelaatio olisikin, vähemmän älykäs saattaisikin aivan yhtä hyvin tuntea enemmän: "kehittymättömämmillä" on vähemmän psyykkisiä tai neurologisia selviytymismekanismeja. Broom (2010) käyttää esimerkkinä kaloja, joilla ei ole samoja samoja kivusta selviytymisen mekanismeja kuin esimerkiksi ihmisellä.</div>
<div class="" style="clear: both; text-align: justify;">
<br />
<h3>
Uteliaampi katse kanssaeläjiin</h3>
</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Ympäri nettiä voi törmätä suruisiin, vaelteleviin väitteisiin, joiden mukaan me ihmiset olemme olennaisempia kuin toiset eläimet. Tämä johtuen, väitteen mukaan, siitä, että "ne (toiset) ei esimerkiksi lennä avaruuteen!". Lentäisikö kukaan meistäkään, ellei meidän kulttuurissamme sattuisi olemaan erityistä laaja tiedon siirtymisen ja kumuloitumisen ilmiö, sekä poikkeuksellisen voimakas ympäristön ja esineiden muokkaamisen taipumus? Nuo taipumukset ovat erityisiä meille ja meidän älyllemme, mutta on vaikeaa löytää perusteita niiden ylemmyydelle tai niiden suomille moraalisille etuoikeuksille. <br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNhZwaDr68fwy5M4MSDF95YugYWXCQUv99fdCUPUnYiSEmwTMaa6y5p4WxSEA9oyEa1H9WY6fCkr61Llok0Ol4CiTDB5LaADa7EeCTdDnp5exIJSkydEZOgSNUEzJmzPTey098NII0oGo/s1600/tahdet.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="278" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgNhZwaDr68fwy5M4MSDF95YugYWXCQUv99fdCUPUnYiSEmwTMaa6y5p4WxSEA9oyEa1H9WY6fCkr61Llok0Ol4CiTDB5LaADa7EeCTdDnp5exIJSkydEZOgSNUEzJmzPTey098NII0oGo/s1600/tahdet.jpg" width="540" /></a></div>
<br />
<br />
Avaruuteen lentämisen kyky ei jotenkin kuulosta asialta, jonka mukaan tulisi määritellä tuntevan yksilön oikeudet. Sen enempää kuin vaikka erikoisimpien kanojen, flatulenteimpien manaattien tai hapokkaimpien muurahaistenkaan erityiskykyjen mittapuun mukaan, tai yksinomaan niistä lähtien. Mutta avaruusvetoamuksesta voi ymmärtää, miten pelottava ja suuri murros on käynnissä. Ihminen lajina eli saduista juontanutta harhaa omasta yksinäisestä ainutlaatuisuudestaan. Nyt, kun todistusaineisto murtaa tuota saturakennelmaa, moni herää umpikuplasta tyhjän päälle.</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Vasta viime vuosikymmeninä tutkijat ovat uskaltautuneet tutkimaan tarkemmin muiden eläinten kognitiota. On jo <a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2013/11/pelkoa-ja-palkintoa-aivojen-alaosissa.html">todettu</a>, että tunteiden kokemisen osalta me eläimet olemme ällistyttävän samanlaisia. Koemme, tunnemme, tiedostamme, tavoittelemme. Vaikka ei voi väittää, että kaikki eläimet olisivat meidän mittapuumme mukaan lainkaan fiksuja (esimerkiksi madot, anteeksi kovin), kognitiiviseen puoleenkin liittyy monia yhteisiä ilmiöitä. Läheisimmät nisäkässukulaisemme ovatkin jo oikeastaan samoilla viivoilla. Oivallus ei vähennä meidän arvoamme, vaan lisää toisten tärkeyttä silmissämme. Seikka, joka saa olla tieteellisesti inspiroiva ja arjessa ihmetyttävä, hieno asia.<br />
<br />
Kauan eri eläinlajien kykyjä vertailtiin vain "löytyy-ei löydy" -akselilla, ja eri lajien ominaisuuksia asetettiin vastakkain. Nyt on nousemassa evoluutioteorian ja neurotieteiden kanssa paremmin samaan linjaan asettuva tutkimuslinjaus. Siinä ymmärretään mielen ja kognition eri ominaisuuksien rakentuvan laajalle eliökuntaan periytyneistä perusosasista, joiden muoto ja tasot lähinnä vaihtelevat. Ei siis ole kyse terävistä rajoista, vaan pehmeästä vaihtelusta, niin lajien sisällä kuin välilläkin. Ominaisuudet, jotka meillä ovat tiettyyn suuntaan voimakkaasti kehittyneitä, löytyvät todennäköisesti monelta muultakin, vaikka niiden muoto vaihtelisi.<br />
<br />
<h3>
Oppimisen riemua, yllättäviä kykyjä, yhteisiä mielen rakenteita</h3>
<br />
Kognitio eli äly, ja sen käyttö, on suurella osalla eläimiä kehittynyt selviytymisen välineeksi. Oppiminen on elintärkeää monissa eri selviytymisstrategioissa, ja siksi se on niin yleistä. Oppiminen varmistuu sillä, että muutkin eläimet saavat iloa oppimisesta. Vasikat suorastaan hyppivät ilmaan onnistuessaan uudessa tehtävässä. Oppiminen liippaakin läheltä <a href="http://animalwise.org/2011/12/14/an-uplifting-dolphin-story-literally/">leikkiä</a>, mieluisaa touhua, jota on raportoitu sukulaisiltamme aina mustekaloihin saakka.<br />
<br />
Sen lisäksi, että muutkin eläimet oppivat itse kantapään kautta, ne oppivat toisilta yksilöiltä, vanhemmiltaan tai salaa katselemalla. Veisi paljon enemmän aikaa opetella kaikki itse, joten sosiaalinen vaihtoehto on usein parempi. Esimerkiksi lepakot oppivat kavereiltaan. Ja aina kaloihin asti löytyy niitä tapauksia, joille elämä mahdollistuu vain kokeneemman tutun opettamana. Silloinkin, kun on joitain synnynnäisiä tarpeita toimia, oppiminen hioo toiminnasta onnistuvaa.<br />
<br />
Korkeaa älykkyyttä ei löydy vain sieltä, minne muinaiset tieteilijät olisivat halunneet sen rajata. Käyttäytymistutkimuksissa on verrattu esimerkiksi sikojen kykyä oppia sokkelossa kulkemisen idea, suunnistaminen ja oikeiden reittien hallinta. Siat ovat suvereeneja tehtävässä, selvästi esimerkiksi koiria pätevämpiä. Liskotkin osaavat - ne kykenevät soveltaen oppimaan tehtäviä, jonka lähimainkaan kaltaisia eivät ole koskaan nähneet. Useat linnut kykenevät ratkaisemaan ongelmia yrittämättä etukäteen, vain järkeilemällä. Varislinnut ja papukaijat loistavat kaikissa nokkeluustehtävissä suurten kädellisten veroisina. Kuten myös kauan parjatut kanat, jotka ovatkin oikeasti nokkelia pieniä pirulaisia.<br />
<br />
Pikkulinnut kykenevät oppimaan sävelkulkujen "kielioppeja" ja arvottamaan melodioita niiden mukaan. Lisäksi ne vaikuttavat nauttivan laulunsa täydellistämisestä, kuunnellen ja korjaillen omaa säveltään. Vaikka lintujen aivot ovat pienet, ne ovat rakenteellisesti niin läpikotaisin tehokkaat, että tutkijat ovat uudelleen kiinnostuneet niiden kapasiteetista. Lintujen kapasiteetti abstraktiinkin ajatteluun on yllättänyt tutkijoita, ja se on uusi, lisääntyvän tutkimuksen kenttä.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Muiden eläinten väitetään usein "elävän hetkessä" ja vain ihmislajin muistelevan menneitä tai suunnittelevan tulevaa. Niin kätevää ja helpottavaa kuin tällainen olisikin, ajatus ei pidä paikkaansa. Omakohtaisten kokemusten muistaminen ja muistojen tietoinen käsittely on tutkitusti monien muidenkin eläinten ominaisuus. Kuten myös tulevaisuuden suunnittelun kyky. Esimerkiksi joidenkin lintulajien sekä rottien on tutkimuksin todettu kykenevän sekä oman historiansa pohdiskeluun että tulevaisuuden ennakointiin ja suunnitteluun. On tiedossa jopa tapauksia, joissa eläin suunnittelee toiminnan pitkälle tulevaisuuteen, ja toteuttaa sen vasta tilaisuuden tullen. Näin on nähty toimivan esimerkiksi erään simpanssin ruotsalaisessa eläintarhassa. Se hamstrasi kiviä ja muovasi täysin rauhallisessa tilassa muitakin heittoaseita, odottaen tilannetta, jossa eläintarhakävijät alkavat ärsyttää sitä. Ja alkoivathan ne.</div>
<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQw2qA_XccYc2TeDnNhRinLFcVCxgzZ6-bBPw4Ir74lCqz4s_jrv4d-kYH53GdBdjLlTwdZG6sQFTDtwrlRubtRDd_4dFiGz_Hv3a1E7672K2S2Hssa1lXKdOl6Xp0DofEP-OXilDPcNg/s1600/poffu.jpeg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="640" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQw2qA_XccYc2TeDnNhRinLFcVCxgzZ6-bBPw4Ir74lCqz4s_jrv4d-kYH53GdBdjLlTwdZG6sQFTDtwrlRubtRDd_4dFiGz_Hv3a1E7672K2S2Hssa1lXKdOl6Xp0DofEP-OXilDPcNg/s1600/poffu.jpeg" width="446" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
Moniin eläimiin on yhdistetty jonkinlainen muistittomuuden tai älyttömyyden taru. Kaloja on aliarvioitu, koska niiden oikeita toimia elävinä on kai ollut rasittavaa tutkia. Kun niitä vihdoin vilkaistiin toimivina, elossa olevina yksilöinä, huomattiin niiden olevan sosiaalisesti älykkäitä, kommunikoivia, itse ja sosiaalisesti oppivia, ja oppimansa pitkään muistavia otuksia. Kalat hahmottavat sosiaalista piiriään ja pyrkivät pysymään kartalla toisten sosiaalisista suhteista. Lisäksi ne ovat myös tarkkoja omasta sosiaalisesta statuksestaan ja tarkkailevat lajikumppaneitaan nähdäkseen, miten ne itse fysiikaltaan tai taidoiltaan vertautuvat niihin.<br />
<br />
Kalat oppivat elämässä tarvittavia taitoja tarkkailemalla muita, käyttävät työkaluja sekä rakentavat pesiä tai lauttoja jälkeläisilleen. Kyllä - kalat käyttävät työkaluja, aivan kuten kädelliset ja linnutkin. Kalat myös huijaavat ja jallittavat toisiaan tarpeen tullen. Kalan arki sisältää paikkoja, reittejä ja sosiaalisia suhteita koskevia, monimutkaisia muistitehtäviä. Kognitiiviset tapahtumat kalojen aivoissa muistuttavat hyvin paljon meidän maaeläinten vastaavia. Niin paljon, että ne saattavat olla samaa, vanhaa perintöä.<br />
<br />
<h3>
Eläintenvälistä keskustelua </h3>
<br />
Imitoinnin lisäksi samaistumiskyvystä kertoo altruistinen eli epäitsekäs toiminta. Esimerkiksi rotat vapauttavat lajikumppaninsa pulasta silloinkin, kun se maksaa niille itselleen ruuan tai mukavuutta. Ihminen ei enää ole ainoa eläin myöskään ymmärryksessään toisten yksilöiden ajatuksista. Ns. mielen teoria, eli käsitys siitä, että toisenkin yksilön pään sisällä on jonkinlainen ymmärrys, ja toinenkin kokee, on tutkitusti ainakin joillakin kädellislajeilla, kenties myös lintulajeilla. Alati mielensä inhimillisyydellä ällistyttävä sika on myös yksi lajeista, joilta mielen teoriankin odotetaan vielä löytyvän. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
Mihin ollaan tultu, missä raja menee? Ihmisellä ajateltiin pitkään olevan ainakin yksinoikeus kieleen ja kulttuuriin. Kuitenkin, jos lähdetään etsimään pienintä ja meistä kaukaisinta mahdollista tunnettua kieltä, mennään mesipistiäisiin saakka. Mesitanssia voidaan pitää aitona kielenä: tanssi sisältää tietoa sekä "saaliin" suunnasta että etäisyydestä, ja se voi yhdenlaisena tarkoittaa siitepölyä, toisenlaisena mesiaarretta. Hienosyisiä, kehittyneitä merkkikilieliä on muitakin. Useilla nisäkkäillä on hyvin hienovaraisia elehtimis- ja ilmehtimistapoja. Kädellisiltä näitä löytyy aitoon pantomiimiin asti.<br />
<br />
Toisaalta myös äänellisiä kieliä on muillakin kuin ihmisellä. Valaiden kulttuurisesti muuntuvissa lauluissa ja nimiä sisältävässä keskustelussa on esimerkiksi selkeitä yhtymäkohtia ihmiskielen määritelmiin. Merinisäkkäillä, todennäköisesti myös joillakin muilla sosiaalisilla eläimillä, on äänteitä, jotka tarkoittavat tiettyjä yksilöitä. Siis nimiä. Kapusiiniapinoiden varoitusäänet ovat "sanoja", joilla varoitetaan joko maassa tai ilmassa uhkaavasta uhasta. Kulttuurisesti välittyviä elementtejä ja tapoja löytyy sekä lauluista että toimintatavoista. Esimerkiksi delfiineillä huikea keksintö pesusieneillä eli "sponging" on tapa, joka on välittynyt kulttuurisesti käytännössä yhden ainoan perhelinjan sisällä, äidiltä tyttärelle. Pesusieni on kätevä sujauttaa nokkaan suojaksi, kun kaivelee merenpohjasta herkkuja.<br />
<br />
Jäykkä vertailu ihmiseen jättää usein unohduksiin senkin todennäköisyyden, että kaukaisilla sukulaisillamme on vielä paljon salaista, jota emme vielä osaa edes olettaa tai verrata itseemme. Ei ehkä avaruuslentojen unelmia, mutta aivan yhtä erityisiä ja yllättäviä asioita.<br />
<br />
<div>
Eli edelleen - missä menee raja ihmisjärjen ja eläinjärjen välillä? Itsestäänselvä vastaus - ei missään. Rajaa ei ole. Vaihtelusta ja eroistamme huolimatta olemme samaa jatkumoa ja samaa porukkaa. </div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
<br />
<br />
<br /></div>
<b>Lähteitä:</b><br />
<br />
<span style="font-size: xx-small;">Abbot, Allison 2015. Animal behaviour: Inside the cunning, caring and greedy minds of fish. <i>Nature</i> 521 (412-414)</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Abe, K. & Watanabe, D. 2011. Songbirds possess the spontaneous ability to discriminate syntactic rules. <i>Nature Neuroscienc</i>e 14: 1067-1074</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Broom, D. 2007. Cognitive ability and sentience: which aquatic animals should be protected? <i>Diseases of aquatic organisms </i>75: 99-108</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Broom, D. 2010. Cognitive ability and awareness in domestic animals and decisions about obligations to animals. <i>Applied Animal Behaviour Science</i> 126: 1-11</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Brown, C. & Laland, K. 2003. Social learning in fishes: a review. <i>Fish and Fisheries </i>4: 280-288</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Clayton, N., Salwiczek, L. & Dickinson, A. 2007. Episodic memory. <i>Current Biology</i> 17(6): 189-191</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Corballis, M. 2013. Mental time travel: a case for evolutionary continuity. <i>Trends in Cognitive Sciences</i> 17(1): 5-6.</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Crist, E. 2004. Can an Insect Speak? The Case of the Honeybee Dance Language.<i> Social Studies of Science</i> 34(1): 7-43</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Crystal, JD. Remembering the past and planning for the future in rats. <i>Behavioural Processes</i> 93: 39-49</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Emery, N. 2006. Cognitive ornithology: the evolution of avian intelligence. <i>Philosophical transactions of the Royal society B. </i>361: 23-43</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Fichtel, C., Perry, S. & Gros-Louis, J. 2005. Alarm calls of white-faced capuchin monkeys: an acustic analysis. <i>Animal Behaviou</i>r 70(1): 165-176</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Shanahan, M., Bingman, V., Shimizu, T., Wild, M. & Güntürkün, O. 2013. Large-scale network organization in the avian forebrain: a connectivity matrix and theoretical analysis. <i>Frontiers of Computational Neoroscience</i> <a href="http://dx.doi.org/10.3389/fncom.2013.00089" style="background-color: white; box-sizing: border-box; color: #d54449; font-family: MuseoSans, Georgia, 'Times New Roman', Times, serif; line-height: 22px; outline: none; text-decoration: none;">http://dx.doi.org/10.3389/fncom.2013.00089</a></span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Krüzen, M., Mann, J., Heithaus, M., Connor, R., Bejder, L. & Sherwin, W. 2005. Cultural transmission of tool use in bottlenose dolphins. PNAS 102(25): 8939-8943</span><br />
<div class="contributors" style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-family: Arial, sans-serif; line-height: 18.2000007629395px; margin: 0px; outline-style: none; padding: 0px; vertical-align: baseline;">
</div>
<span style="font-size: xx-small;">Laland, K., Brown, C. & Krause, J. 2003. Learning in fishes: from three-second memory to culture. <i>Fish and fisheries </i>4(3): 199-202</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Mendl, M., Held, S. & Byrne, R.W. 2010. Pig Cognition. <i>Current Biology </i>20(18): R796-R798</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Osvath, M. 2009. Spontaneous planning for future stone throwing by a male chimpanzee. <i>Current Biology 1</i>9(5): 190-191</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Osvath, M. & Martin-Ordas, G. 2014. The future of future-oriented cognition in non-humans: theory and the empirical case of the great apes. <i>Philosophical Transactions of the Royal Society</i>. DOI: 10.1098/rstb.2013.0486 </span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Raby, C.R., Alexis, D.M., Dickinson, A. & Clayton, N.S. 2007. Planning for the future by western scrub-jays. <i>Nature </i>445: 919-921</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Rendell, L.E. & Whitehead, H. 2003. Vocal clans in sperm whales (Physeter macrocephalus). <i>The Royal Society Publishing</i> 270(1512)</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Roberts, W. 2007. Mental Time Travel: Animals Anticipate the Future. <i>Current Biology</i> 17(11): R418-R420</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Russon, A. & Andrews, K. 2010. Orangutan pantomime: elaborating the message. <i>Biology Letters</i> 7(4): 627-630</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Waal, F. D. & Ferrari, P. F. 2010. Towards a bottom-up perspective on animal and human kognition. <i>Trends in Cognitive Sciences</i> 14(5): 201-207</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Whiten, A. 2013. Humans are not alone in computing how others see the world. <i>Animal Behavior </i>86(2): 213-221</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Wright, G., Wilkinson, G. & Moss, C. 2011. Social learning of a novel foraging task by big brown bats, <i>Eptesicus fuscus. Animal Behaviour </i>82: 1075-1083</span><br />
<span style="font-size: xx-small;">Zentall, T. 2006. Mental time travel in animals: A challenging question. <i>Behavioural Processes</i> 72: 173-183</span>Noorahttp://www.blogger.com/profile/09428071311473692355noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-12455179728432799232015-07-07T15:23:00.000+03:002015-09-18T07:51:06.732+03:00Ihana kesäinen suklaa chia-vanukas<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3drGnpnZVnoPh-AXIV8Q-zv8xpYcd6WC8eT-jc-HstaTyCwtRi74l8M1xcgI7EwolqgP4Y2iC_oHHqRGLQjFACX9kd8J8RL7vb_2tPiSPV00v5JGJriuQf8inl10cqeMPDU3ux9rmbnw/s1600/Rebel+Kitchen+mylk+kuva+skaalattu.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3drGnpnZVnoPh-AXIV8Q-zv8xpYcd6WC8eT-jc-HstaTyCwtRi74l8M1xcgI7EwolqgP4Y2iC_oHHqRGLQjFACX9kd8J8RL7vb_2tPiSPV00v5JGJriuQf8inl10cqeMPDU3ux9rmbnw/s1600/Rebel+Kitchen+mylk+kuva+skaalattu.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Maailman yksinkertaisin ja ihanin suklaavanukas syntyy chia-siemenistä. Superfoodina tunnetut chia-siemenet sisältävät muun muassa terveellisiä omega-3 rasvahappoja, kuitua, proteiinia, antioksidantteja ja kalsiumia. Niiden omega-3 ja omega-6-rasvahappojen tasapaino on ihanteellinen. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Omega-3 rasvahappojen lähteenä ne ovat kasvikunnan ehdotonta parhaimmistoa, chian siementen painosta jopa 18,5 % on omega-3 rasvahappoja. Yksi ruokalusikallinen päivässä riittää kattamaan päivittäisen omega-3-tarpeen. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Chia-siemenet ovat lisäksi hyvin proteiinipitoisia. 100 grammassa chian siemeniä on nimittäin 21,2 grammaa proteiinia! Kun proteiinin osuus kokonaisenergiamäärästä lasketaan, ne jäävät nippanappa sen rajan alle, jonka ylittäviä elintarvikkeita saa kutsua runsasproteiinisiksi. Proteiinimäärän ansiosta siemenet pitävät tehokkaasti nälän poissa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kuitumäärältään chiat ovat huippuja. Niissä on kuitua yli 30 grammaa sadassa grammassa, siis yli viisi kertaa enemmän kuin runsaskuituisen rajaksi määritelty 6 grammaa. </div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Chia-siemenet ovat todellinen terveyspommi!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<i><u>Helppo ja herkullinen suklaa chia-vanukas:</u></i></div>
<div style="text-align: center;">
<b><i><br /></i></b></div>
<div style="text-align: center;">
<a href="http://www.ekolo.fi/tuote/ekolo-chian-siemenet/4038244491007/"><span style="color: black;"><i>2 rkl chia-siemeniä </i></span></a></div>
<div style="text-align: center;">
<a href="http://www.ekolo.fi/tuote/kookosmylkki-suklaa/5060376690217/"><span style="color: black;"><i>Rebel Kitchenin Mylk Chocolate-kookosmaitojuomaa (330ml)</i></span></a></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Sekoita ainekset keskenään ja laita jääkaappiin tekeytymään tunniksi. Laita päälle vielä ripaus suklaanipsejä ja ihana kesäinen herkku on valmis! Nam!</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Vinkki! Jos haluat vanukkaaseen lisää makeutta, muussaa joukkoon banaani. Kermaisemman rakenteen saat, kun lisäät joukkoon hieman kookoskermaa. Vain mielikuvitus on rajana!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZRGUcY4ofeceRR0rEr5wp39eXCCGYJtROFI_sBlTjm4lPWbDYxrIRLZPUZKeiwmjJzhXyH4G2WT84eb6wyFqOkrQQvuU_7zJ01-0ai-naJpjaZaWTe1EP9hx3gQqAkcnBGGMUtCOhe7w/s1600/suklaa+syv%25C3%25A4tty.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjZRGUcY4ofeceRR0rEr5wp39eXCCGYJtROFI_sBlTjm4lPWbDYxrIRLZPUZKeiwmjJzhXyH4G2WT84eb6wyFqOkrQQvuU_7zJ01-0ai-naJpjaZaWTe1EP9hx3gQqAkcnBGGMUtCOhe7w/s320/suklaa+syv%25C3%25A4tty.png" width="136" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: left;">
Lue lisää mielenkiintoista tietoa chia-siemenistä aikaisemmasta <span style="color: black;"><a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2012/05/chia-supersiemen.html">Ekolon blogijutusta</a>.</span></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />Unknownnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-63642631906471632762015-05-06T17:22:00.002+03:002015-05-06T17:24:31.850+03:00Äitienpäiväksi raakakakku suklaaunelma<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: center;">
Tämä raakakakku on aika tuhti suklainen nautinto, mutta täydellinen makeannälän taltuttaja. </div>
</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxXLOS_LZBBZc46p2RntnP5blIPaXQjav_p9WyXnxJpIwgPgaSQSoOELJjkxOs4qXwsfezxm0SLzWY79DeHgN-g_Un9blyFh05eqsD3NswDooqsyyoIq16_Dg2RSSF5oOoRpCRQcx8IpEJ/s1600/Suklaakakku_%C3%A4itienp%C3%A4iv%C3%A4_540.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhxXLOS_LZBBZc46p2RntnP5blIPaXQjav_p9WyXnxJpIwgPgaSQSoOELJjkxOs4qXwsfezxm0SLzWY79DeHgN-g_Un9blyFh05eqsD3NswDooqsyyoIq16_Dg2RSSF5oOoRpCRQcx8IpEJ/s1600/Suklaakakku_%C3%A4itienp%C3%A4iv%C3%A4_540.png" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Alkuperäisresepti <a href="http://beautythatmoves.typepad.com/nourish_the_whole_self/2012/05/welcome-and-raw-vegan-chocolate-torte.html">täältä</a></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div style="text-align: center;">
<i><u>Raakakakku Suklaaunelma</u></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><u><br /></u></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Pohja:</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Runsas 1 dl pekaanipähkinöitä</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>2 taatelia</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>0,5 dl raakakaakaojauhetta (<a href="http://www.ekolo.fi/tuote/raakakaakaojauhe/4038507003565/">Govinda</a>)</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>pieni hyppysellinen merisuolaa</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>0,5 tl aitovaniljajauhetta (esim. <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/vaniljajauhe-luomu-10g/3760162881226/">Terra Madre</a>)</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>1/4 tl Ceylon kanelia (Terra Madre)</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Täyte:</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Runsas 2 dl cashew-pähkinöitä</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>0,5 dl juoksevaa kookosöljyä (<a href="http://www.ekolo.fi/tuote/neitsytkookosoljy-400-ml/3445020105569/">Bio Planete</a>)</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Pari ruokalusikallista mieleistäsi siirappia makeutukseen (kokeile laittaa vähän kerrallaan, blendaa, ja maista! Lisää makeutusta kunnes se on makuusi sopiva)</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>0,5 dl vettä</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>1 tl aitovaniljajauhetta</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>3/4 dl raakakaakaojauhetta</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Tee näin:</i></div>
<div style="text-align: center;">
</div>
<ul>
<li style="text-align: left;"><i>Laita cashewpähkinät veteen hautumaan siksi aikaa kun valmistat pohjan.</i></li>
<li style="text-align: left;"><i>Laita kaikki pohjan täytteet tehosekoittimeen. Sekoita kunnes taikina alkaa muuttumaan tahmeaksi.</i></li>
<li style="text-align: left;"><i>Leikkaa irtopohjavuoan pohjan muotoinen pala leivinpaperia ja laita se irtopohjavuoan pohjalle. Painele pohja irtopohjavuokaan tasaiseksi pohjaksi sormin.</i></li>
<li style="text-align: left;"><i>Huuhtele liottamiasia cashewpähkinöitä ja laita ne tehosekoittimeen siirapin, vaniljan ja veden kanssa. Sekoita kunnes seos on tasaista massaa.</i></li>
<li style="text-align: left;"><i>Lisää raakakaakaojauhe ja sulatettu kookosöljy ja sekoita kunnes massa on tasaista. Jos et omista supertehokasta blenderiä, saattaa tässä kestää hetki - maltti on valttia!</i></li>
<li style="text-align: left;"><i>...Sekoita...</i></li>
<li style="text-align: left;"><i>...kunnes seos on kermaisen pehmeää ja silkin sileää! Kaada seos lopuksi irtopohjavuokaan pohjan päälle.</i></li>
<li style="text-align: left;"><i>Pakasta muutama tunti tai pidä jääkaapissa yön yli. </i></li>
</ul>
<div style="text-align: justify;">
Veikkaan, että tämän kakun kanssa sopisivat erityisen hyvin tuoreet vadelmat kuten alkuperäisreseptissä suositeltiin. Koska minulla ei niitä kuitenkaan ollut, nappasin pakkasesta mustikoita. Ja kyllähän kakku niidenkin kanssa vatsaan sujahti!<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
Jäisiä mustikoita popsien mutta kesää ja tuoreita vadelmia kaivaten toivotan oikein lämmintä äitienpäivää sunnuntaina!</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGriZrJAitiT19GzODvCJNHxeOcDfTvOcUYxD0sSRwAdKKoK7aHv1UipYsjnnyscv1LbAd2n3w70AmzBAA0O4VqtVDNWtt3Yw_0_auMACrxOny4qXXgs0BAKMw-OI4Ju6FIPP7q10XPtdl/s1600/Sunflower_540.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjGriZrJAitiT19GzODvCJNHxeOcDfTvOcUYxD0sSRwAdKKoK7aHv1UipYsjnnyscv1LbAd2n3w70AmzBAA0O4VqtVDNWtt3Yw_0_auMACrxOny4qXXgs0BAKMw-OI4Ju6FIPP7q10XPtdl/s1600/Sunflower_540.png" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
// Marianne</div>
</div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-79197961184692124402015-04-23T13:40:00.001+03:002015-04-23T14:57:51.441+03:00Vappusima - ihan ite tein!<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtEg2CBzVKtUSP4GRgl5oh2t9va_JnfMebeoRZKaEejAyIxocKMllglwiLZMKs4xPmDSkzG85sbJKHJpKbA21dBxFzZXJdxXzhpyKDgDW5-U3qaUi3DrQY5HUvYZSL0F20t2GMS9v2KBOw/s1600/Kaadetaan.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgtEg2CBzVKtUSP4GRgl5oh2t9va_JnfMebeoRZKaEejAyIxocKMllglwiLZMKs4xPmDSkzG85sbJKHJpKbA21dBxFzZXJdxXzhpyKDgDW5-U3qaUi3DrQY5HUvYZSL0F20t2GMS9v2KBOw/s1600/Kaadetaan.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Kohta se on taas täällä.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Nimittäin....<br />
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVkUHr_scISArLpGnViadwPdIhC62ILLzl1YePerFqkv6SGKtX_ADJMe_Lqw78o2JCU2pWMYAqMfKMbsS5GYWtB3bqlXZqVLHH_DrwUm-UHyhh8xcgdz-VaQ6E746nXkHRbkXCUcd_Y6x7/s1600/Vappu_vappen_540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiVkUHr_scISArLpGnViadwPdIhC62ILLzl1YePerFqkv6SGKtX_ADJMe_Lqw78o2JCU2pWMYAqMfKMbsS5GYWtB3bqlXZqVLHH_DrwUm-UHyhh8xcgdz-VaQ6E746nXkHRbkXCUcd_Y6x7/s1600/Vappu_vappen_540.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<br />
Jostain syystä en ole aikaisemmin koittanut valmistaa simaa itse. Enkä oikeastaan käsitä miksi - itse tehty sima on kuitenkin <i>ainakin sata keraa parempaa</i> kuin kaupasta ostettu, kaikkihan sen tietävät. Kaikki eivät kuitenkaan tiedä, että siman valmistaminen itse on todella helppoa! Minä en ainakaan tiennyt. Kun sitten pari viikkoa sitten (näin sopivasti ennen vappua) törmäsin toimiston paperipinoja lajitellessa <i>Ekolon vappusima</i>-reseptiin<i> </i>päätin, että tätähän on nyt kokeiltava...<br />
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQuI1XC1GfQupNbcdEsaeFf_SpFdtyqlzZg5MsZDCpC4I8wW99e7KefzECgqIq0Yb1eFBWwZFh3Ty0GN0ULsldkT66K6NYtncNZxle3LvO9t79gKmPfwbBcTbmsF_zgNVCOPIwDXOcMDg3/s1600/Ekolon+vappusima_540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhQuI1XC1GfQupNbcdEsaeFf_SpFdtyqlzZg5MsZDCpC4I8wW99e7KefzECgqIq0Yb1eFBWwZFh3Ty0GN0ULsldkT66K6NYtncNZxle3LvO9t79gKmPfwbBcTbmsF_zgNVCOPIwDXOcMDg3/s1600/Ekolon+vappusima_540.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Ekolon vappusima:</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>4 l vettä</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>2 luomusitruunaa</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>(1 luomuappelsiini)</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>500 g täysruokosokeria tai fariinisokeria</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>pieni nokare hiivaa</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>luomurusinoita</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i>Kiehauta vesi, raasta sitruunankuoret ja poista sitruunankuoren valkoinen osa. Paloittele hedelmät. Lisää veteen sokeri, sitruunan (ja appelsiinin) raastettu kuori sekä hedelmäpalat. Liemen jäähdyttyä lisää siihen noin nuppineulan kokoinen pala hiivaa. Jätä yöksi huoneenlämpöön. Pullota seuraavana päivänä. Siivilöi hedelmälihat pois, lisää pullon pohjalle n. teelusikallinen sokeria ja rusinoita. Pidä pullot joko huoneenlämmössä, jolloin sima valmistuu muutamassa päivässä tai siirrä pullot jääkaappiin jolloin valmistuminen kestää noin viikon verran. Sima on valmista kun rusinat ovat nousseet pintaan.</i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY0CtAvK0CSjewiy_ORIHKRzWQW4hYtmhlicYca-0wAnBHyJOCZGW937uNyjNkV6MbxB-cHExnljl3t8U-KmRwbPC26_sfzKNaD942d_OC0D3NmGqDh8mSlqBx8hdDhipERg6hfzyz4Hop/s1600/Kattila_540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhY0CtAvK0CSjewiy_ORIHKRzWQW4hYtmhlicYca-0wAnBHyJOCZGW937uNyjNkV6MbxB-cHExnljl3t8U-KmRwbPC26_sfzKNaD942d_OC0D3NmGqDh8mSlqBx8hdDhipERg6hfzyz4Hop/s1600/Kattila_540.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Omaan simaani en tällä kertaa laittanut appelsiinia koska halusin nyt ensimmäisellä valmistuskerralla kokeilla mahdollisimman simppeliä reseptiä. Reseptiä pitäisi ehdottomasti kyllä kokeilla vielä appelsiininkin kera! Pienenä varoituksen sanana - siman keittelystä leviää huoneistoon aivan mieletön tuoksu...</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEju4rd4D8rMiiPrBDEwF3ZA5E_qcw0Y9wmSs8rWRIvcu3JwLgs6j1s_9VpAVr_DLYhL_DJEAMyrX7FQJOvez5OlFMzad1xJpfIUfTowQfYqkk3-luwQKlrGZDb1l-MhZA6BHZe9ejhsMbL-/s1600/Pullot_2.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEju4rd4D8rMiiPrBDEwF3ZA5E_qcw0Y9wmSs8rWRIvcu3JwLgs6j1s_9VpAVr_DLYhL_DJEAMyrX7FQJOvez5OlFMzad1xJpfIUfTowQfYqkk3-luwQKlrGZDb1l-MhZA6BHZe9ejhsMbL-/s1600/Pullot_2.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<br />
Ja kas tässä, pullotettu sima! Tosin unohdin rusinat, mutta kai sen maustakin sitten huomaa onko sima valmista vai ei.<br />
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCamJkAqvsJwH8GCJzNITAQ2z1KzCteJOK871mbctZXAJQaleiRnodcGL_rXGE1Bw2pnB_6W8bu4pbFwC3kJwhFQjwuTm9vmzk3RtCNgzT5DlbESUlZH6L6fENElHDCYI6rHTvxJpZ7jxt/s1600/Lasipullot_540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCamJkAqvsJwH8GCJzNITAQ2z1KzCteJOK871mbctZXAJQaleiRnodcGL_rXGE1Bw2pnB_6W8bu4pbFwC3kJwhFQjwuTm9vmzk3RtCNgzT5DlbESUlZH6L6fENElHDCYI6rHTvxJpZ7jxt/s1600/Lasipullot_540.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
Nythän tässä on vielä miltei viikko vappuun eli kerkeää vielä vallan mainiosti keittelemään ja pullottamaan vaikka viikonlopun aikana tätä perinteikästä vappuilolientä.<br />
<br />
<i>Edit: Huomaattehan, että sima kannattaa tehdä pulloon, jossa korkin saa hieman löysälle. Näin pullon sisään ei muodostu liikaa painetta. Paine saattaa olla todella kova ja voi rikkoa kovemmankin lasipullon.</i></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
Makoisia siman keittohetkiä :) (ja muistakaa rusinat)<br />
<br />
- Marianne<br />
<br />
P.S. Tiedoksi kaikille jotka jäivät miettimään tuliko reseptin mukaisesta simasta hyvää - <i>kyllä</i>, tästä simasta taitaa tulla vappuperinne!<br />
<br />
<br />
<br />
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-24377975294117703232015-04-21T10:57:00.000+03:002015-04-21T10:57:00.008+03:00Avokadosmoothie<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEid1SU2c3f_DpkeDPCGYSfnFmr6a2AtBDuYG8e98urptGJI48oB-srwCv00LVsEbV01Ks-XjDw8y925ZvcBshADuHAhcFqVAH81dmJIST5ZULTxsNKC3qgUuD22_CN5fBrvJinT_lwzvKca/s1600/Avokadosmoothieresepti.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEid1SU2c3f_DpkeDPCGYSfnFmr6a2AtBDuYG8e98urptGJI48oB-srwCv00LVsEbV01Ks-XjDw8y925ZvcBshADuHAhcFqVAH81dmJIST5ZULTxsNKC3qgUuD22_CN5fBrvJinT_lwzvKca/s1600/Avokadosmoothieresepti.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
Helposti syntyy maukas avokadosmoothie, täynnä hyviä rasvoja ja vihreyttä kevääseen! </div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Täyteläinen avokadosmoothie:</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>1 pakastettu banaani</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>1 avokado</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>1 rkl avokadoöljyä</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>hyppysellinen aitovaniljajauhetta</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>1-2 dl mantelimaitoa</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>(jäitä)</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Blendaa kaikki ainekset yhteen - jätä pois jäät jos et kaipaa enempää kylmyyttä kevääseen. </i></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4ubFE91T_53TsNZ986elG0VMySWx40hvdx_sdTqxQf62h2rFoBKMuIb5ByHg96w24Ox517AwfmruPvsjK5R-L9xN4OMzC9IILrouA4ictM1YwNUpdzt2-MGWHEftIHSu6ATkg23Ns_7br/s1600/Avokadosmoothie+och+sugr%C3%B6r.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4ubFE91T_53TsNZ986elG0VMySWx40hvdx_sdTqxQf62h2rFoBKMuIb5ByHg96w24Ox517AwfmruPvsjK5R-L9xN4OMzC9IILrouA4ictM1YwNUpdzt2-MGWHEftIHSu6ATkg23Ns_7br/s1600/Avokadosmoothie+och+sugr%C3%B6r.jpg" /></a></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAMePKZqc_-HjZ3J55qnjcIzgigQEuSUqzaLYnmZkatRBLsG2_-yEmxv7qaQG6NPoS9Nozp3fYUMWhvBYJ1-4aYXbem88YCeDIgo_KUNMgthI7qSYlXwgfePYZPTqFikzOtlTSy8m0Wr23/s1600/Good+kind+of+fat.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjAMePKZqc_-HjZ3J55qnjcIzgigQEuSUqzaLYnmZkatRBLsG2_-yEmxv7qaQG6NPoS9Nozp3fYUMWhvBYJ1-4aYXbem88YCeDIgo_KUNMgthI7qSYlXwgfePYZPTqFikzOtlTSy8m0Wr23/s1600/Good+kind+of+fat.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Huumoripläjäyksen tarjosi: <a href="http://rebloggy.com/post/lol-funny-quotes-fat-fruit-healthy-vegan-weightloss-organic-gym-avocado-paleo-in/93441052262">rebloggy</a></td></tr>
</tbody></table>
<div style="text-align: center;">
Lisää ideoita avokadoöljyn käyttöön voit lukea <a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2015/04/rakkautta-ja-vastarakkautta.html">edellisestä postauksestamme</a>!</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6agVWB_dNTqMQcZ0BssVVMxNJFIJpGBpxuQLgA-t5owIMOMoQf_bfhZynPDJqZb_cVW21XWLlrCguVlBiShkGGFdDNdraEnM4SaMqV67w0nwkg-u2DFSoC1eWbTSF2WQ-LkT7K9j2Cnjd/s1600/avokadosmoothie+och+oljeflaskan.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi6agVWB_dNTqMQcZ0BssVVMxNJFIJpGBpxuQLgA-t5owIMOMoQf_bfhZynPDJqZb_cVW21XWLlrCguVlBiShkGGFdDNdraEnM4SaMqV67w0nwkg-u2DFSoC1eWbTSF2WQ-LkT7K9j2Cnjd/s1600/avokadosmoothie+och+oljeflaskan.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
Aurinkoista päivää! :)</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
T. Marianne</div>
Unknownnoreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-55227539062814044772015-04-16T16:38:00.000+03:002015-04-22T15:04:33.301+03:00Avokadoöljy - Rakkautta ja vastarakkautta<div style="text-align: justify;">
Avokado, kasvisten voi. Sen koostumus on ihanan kermainen ja aivan ainutlaatuinen hedelmälle. Sen maku on miellyttävän pehmeä, mutta silti hieman raikas. Itse olen sitä mieltä, että avokadoa voi laittaa melkein mihin vaan: tietysti salaatteihin, erilaisiin tahnoihin ja lisukkeisiin, mutta myös vaikkapa puuroon tai leivän päälle!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjn3r7v4H5QdViW061cAGeeIotDV50UyEIAT1mw7_g0t-8HNxYEvpCOizbuPF2KVb7vPKZjMYCRtSxoIdK0POgQbSoAMhzRON0u6OmDjWsLssuVXSTDgS-8Rohj9EaetsNwZtp3OXv0g_J/s1600/avocado2_540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhjn3r7v4H5QdViW061cAGeeIotDV50UyEIAT1mw7_g0t-8HNxYEvpCOizbuPF2KVb7vPKZjMYCRtSxoIdK0POgQbSoAMhzRON0u6OmDjWsLssuVXSTDgS-8Rohj9EaetsNwZtp3OXv0g_J/s1600/avocado2_540.jpg" /></a></div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Melko uusi tuttavuus minulle on kuitenkin avokadosta tehty öljy. Se on puristettu avokadon lihasta ja siinä on avokadon miellyttävä maku tallella. Öljy on syventänyt rakkauttani avokadoon entisestään ja koen saavani takaisin myös paljon vastarakkautta! Tässä viisi syytä rakkauteeni:<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdiXApZjd09H-H2AICfZpVunQwO1EidEweF5ownXod5Lqph8kLxNwamBbc9cFxVTpSwbaZys0KCQ5nCiHI_2DfHVGCgKvH0K1YFf5TN4x5PYmh449BLAqOxzIprqlPZeWMOcFYCGDAtWIy/s1600/Min%C3%A4+syd%C3%A4n+avokado%C3%B6ljyinfo+yhteissulku540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgdiXApZjd09H-H2AICfZpVunQwO1EidEweF5ownXod5Lqph8kLxNwamBbc9cFxVTpSwbaZys0KCQ5nCiHI_2DfHVGCgKvH0K1YFf5TN4x5PYmh449BLAqOxzIprqlPZeWMOcFYCGDAtWIy/s1600/Min%C3%A4+syd%C3%A4n+avokado%C3%B6ljyinfo+yhteissulku540.jpg" /></a></div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Vastarakkautta avokadoöljy antaa ensinnäkin ravinteikkuutensa kautta. Avokadoöljy sisältää paljon pehmeitä rasvoja, vitamiineja, foolihappoa, kaliumia,
lesitiiniä ja lehtivihreää. Lisäksi avokadoöljyn
rasvahappokoostumus on hyvin samanlainen kuin yhtenä öljyjen kuninkaista pidetyn oliiviöljyn ja avokadoöljyssä onkin runsaasti esimerkiksi kertatyydyttymättömiä omega-9-rasvoja.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Avokadoöljy on tullut minulle käyttöön oliiviöljyn rinnalle keittiössä. Erona oliiviöljyyn näen sen, että avokadoöljyssä on miedompi maku, mistä syystä sitä voi käyttää silloin, kun haluaa ruokiin avokadon pehmeää aromia. Lisäksi, avokadoöljy soveltuu erittäin hyvin paistamiseen korkeissakin lämpötiloissa korkean savuamispisteensä takia. Olen myös tajunnut, miten kivasti öljyillä saa vaihtelua esimerkiksi salaattikastikkeisiin ja muuhun maustamiseen!</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Ravinteikkaana
ja mietona öljynä avokadoöljy sopii erinomaisesti myös ihonhoitoon. Itselleni ovat tuttuja monet öljyt ihonhoidossa, kuten kookos-, seesami- ja oliiviöljy, ja mielestäni jokaisella niistä on omat erityispiirteensä sekä positiiviset vaikutuksensa. Avokadoöljyä käytetään usein herkän ja
ohuen ihon hoitoon, esimerkiksi silmänympärysiholle. Se sopii erityisesti kuivalle,
ikääntyvälle sekä couperosa-iholle ja avokadoöljyä sisältäviä
ihorasvoja on käytetty menestyksekkäästi psoriasiksen hoitoon! Myös palovammoja ja raskausarpia voi hoitaa avokadoöljyn avulla. Öljyä voi sekoittaa joko hoitovoiteeseen tai sitä voi käyttää suoraan iholle. Mielestäni avokadoöljy imeytyy ihoon hyvin ja se ei jää killumaan ihon pinnalle, vaan pehmentää nopeasti ohutta ja pintakuivaa ihoa. Maltillisesti käytettynä tietysti :D</span></div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-size: small;"><br /></span>
<span style="font-size: small;">Kiinnostavaa olisi myös kokeilla avokadoöljyä hiustenhoidossa. Sen sanotaan kosteuttavan hiuksia käytettäessä esimerkiksi naamiona ennen suihkua ja sitä voidaan myös hieroa päänahkaan edistämään hiusten kasvua. Täytyy siis testata!</span><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZZfLfdLbH6mZP0IfNtsQF92rHwPDRxy_09Yugrj8TJDt4auasVY8nONvh5JMZdabK6LCQwYAGsiKMBjbBl4Iu1Q84OT1gvityMC87gBvUtgXtjDgqM2Qfn7LfWq-aj5pyddWhczpmEAMp/s1600/avocado540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiZZfLfdLbH6mZP0IfNtsQF92rHwPDRxy_09Yugrj8TJDt4auasVY8nONvh5JMZdabK6LCQwYAGsiKMBjbBl4Iu1Q84OT1gvityMC87gBvUtgXtjDgqM2Qfn7LfWq-aj5pyddWhczpmEAMp/s1600/avocado540.jpg" /></a></div>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Öljyn laatuun kannattaa satsata, varsinkin jos sitä käyttää sekä ulkoisesti että sisäisesti. Itse olen käyttänyt </span>Bio Planeten kylmäpuristettua avokadoöljyä, joka on luomulaatua. Kylmäpuristus ja luomutuotanto saavat avokadoöljyn ravinteikkuuden pysymään erityisen hyvänä. Bio Planeten avokadoöljy on lisäksi myös Ecocert Fair Trade -sertifioitua reilua kauppaa ja hankkeidensa kautta Bio Planete takaa oikeudenmukaisen toimeentulon yli 1000 kenialaiselle viljelijäperheelle. Mielenkiintoinen tieto on myös se, että puussa
kasvavana alkutuotteena avokado on erityisen ympäristöystävällinen
ja ekotehokas; puut mm. hoitavat maata, estävät eroosiota ja
tuottavat monikymmen vuotista satoa!</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
Katso ihana video Bio Planeten avokadoöljyn valmistuksesta Keniassa:</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<a href="http://www.bioplanete.com/Kenyan-avocado-oil">http://www.bioplanete.com/Kenyan-avocado-oil</a><br />
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<iframe allowfullscreen="" class="YOUTUBE-iframe-video" data-thumbnail-src="https://i.ytimg.com/vi/kjkUe3ma3ec/0.jpg" frameborder="0" height="266" src="http://www.youtube.com/embed/kjkUe3ma3ec?feature=player_embedded" width="320"></iframe></div>
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
Avokadon pehmeitä keväthetkiä!</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com5tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-60470699367404747892015-04-01T12:17:00.002+03:002015-04-01T12:17:53.345+03:00Vegaaninen Pascha!<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="text-align: justify;">Löysin tämän vegaanisen pascha-reseptin </span><a href="http://www.kamomillankonditoria.com/2012/04/pasha.html" style="text-align: justify;">Kamomillan Konditoria</a><span style="text-align: justify;">-blogista ja näin pääsiäisen lähestyessä, olihan minun pakko kokeilla sitä itsekin. Ja ihastua! </span>Kuvieni esteettisistä seikoista huolimatta, tämä pascha oli aivan helkutin hyvää! </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoGs9YYY0IL2u5FLpg4sCuJhxlBMfYPCCDZZB1FdgdMe96n_m7aIM4iQV2XtKgpakAnXZS0BZpSM6w8Y_cJIU2wYoI7xU462nu_uiDGVQrMPtbZ_4u-EHQw6UCqSzqh-SeAKzqhL_0dus4/s1600/Pascha+kokonainen.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgoGs9YYY0IL2u5FLpg4sCuJhxlBMfYPCCDZZB1FdgdMe96n_m7aIM4iQV2XtKgpakAnXZS0BZpSM6w8Y_cJIU2wYoI7xU462nu_uiDGVQrMPtbZ_4u-EHQw6UCqSzqh-SeAKzqhL_0dus4/s1600/Pascha+kokonainen.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="text-align: justify;"> Mainittakoot, että en muistaakseni ole syönyt myöskään perinteisesti valmistettavaa paschaa aikaisemmin, joten en pysty maun puolesta vertailemaan. Puolet jätin äidilleni ja puolet söin itse - yhdeltä istumalta! Siitä voi ehkä päätellä, oliko hyvää vai ei. </span></div>
<div style="text-align: center;">
<span style="text-align: justify;"><br /></span></div>
<i style="text-align: center;">Mitkä ovat sinun pääsiäisherkkusi?</i><br />
<div style="text-align: justify;">
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRv6Fsd6pdOEnX-RacvsggnNflavbrzai_oj_Khw3SDOYERPjLKVEKDE5UY_ho3P7aioWsjfrYO8jbnAPK8BsC45iqHICN27TFaWJaTQLhaLD0xWHO7-tE9rlAW4Hmng6kgTY8Xsyf2CG7/s1600/Pascha_siivil%C3%A4.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjRv6Fsd6pdOEnX-RacvsggnNflavbrzai_oj_Khw3SDOYERPjLKVEKDE5UY_ho3P7aioWsjfrYO8jbnAPK8BsC45iqHICN27TFaWJaTQLhaLD0xWHO7-tE9rlAW4Hmng6kgTY8Xsyf2CG7/s1600/Pascha_siivil%C3%A4.jpg" /></a></div>
<br /></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGzZenFoRZYQauLMjgK9QLsJAaB796BfY785YNIWQTHeqPeNDA22GV32ItTx0Bu58TbwIldYw0kyi4wS-wG4TfM4vBp5qQpqk-GNcM9VpmhBWuf08U0XZjetU0ROWFPQHLjDZCV8Vvm0za/s1600/Pascha_puolikas.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhGzZenFoRZYQauLMjgK9QLsJAaB796BfY785YNIWQTHeqPeNDA22GV32ItTx0Bu58TbwIldYw0kyi4wS-wG4TfM4vBp5qQpqk-GNcM9VpmhBWuf08U0XZjetU0ROWFPQHLjDZCV8Vvm0za/s1600/Pascha_puolikas.jpg" height="640" width="360" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
Kuvassa näkyvä tumma "läiskä" saattaa johtua käyttämästäni <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/arenga-palmusokeri/8997005470018/">Arenga-palmusokerista</a>, Esteettisesti saattaa siis palmusokeria käyttämällä syntyä pieniä näköhaittoja, mutta makuun Arenga palmusokeri vaikutti vain erittäin positiivisesti. Käytän myös (<a href="http://www.ekolo.fi/info/arenga-palmusokeri/15/">Masarangin</a>) palmusokeria koska se on kestävää ja eettistä - palmusokeri saadaan valuttamalla sokeripalmun kukinnoista mahlaa. Puuta ei siis tarvitse vahingoittaa tai kaataa ja niin palmun pitkät juuret, jotka suojaavat maata muun muassa eroosiolta saavat jatkaa hyvää työtään. Jopa YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO on nimennyt palmusokerin maailman ekologisesti kestävimmäksi makeutusaineeksi.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div style="text-align: center;">
<b>Jos myös sinun tekee mieli Paschaa, tässä herkkuohje:</b></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<i>1 prk soija- tai kauravispiä (esim. <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/soijavispi/4019738074999/">Soyatoo</a>! soijavispi)</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>3 dl maustamatonta soijajogurttia</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>0,25 dl sitruunamehua</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>0,5 tl raastettua sitruunankuorta</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>0,5 dl sokeria (Vaikka <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/arenga-palmusokeri/8997005470018/">Masarangin Arenga palmusokeria</a>)</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>0,25 tl <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/vaniljajauhe-luomu-10g/3760162881226/">vaniljajauhetta</a> (tai 1 rkl <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/vaniljasokeri-luomu/3760162880892/">vaniljasokeria</a>)</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>1 dl mantelijauhoja (tai vaikka <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/govinda-maamantelijauho/4038507001943/">maamantelijauho</a>)</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: center;">
<b>Tee näin:</b></div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Vatkaa soijavispi kuohkeaksi vaahdoksi sähkövatkaimella. Mittaa loput ainekset toiseen kulhoon ja sekoita ne lusikalla tasaiseksi. Yhdistä massa soijavispin joukkoon ja sekoita varovaisesti tasaiseksi, jotta vaahdon ilmakuplat eivät karkaa. Laita paschamassa valumaan jääkaappiin kahvinsuodattimessa, talouspaperilla tai harsokankaalla vuoratussa siivilässä tai reikäpohjaisessa kukkaruukussa. Myös oikeaa paschamuottia voi tietysti käyttää, jos sellaisen omistaa. Odota seuraavaan päivään, kumoa varovaisesti tarjoiluvadille ja koristele vaikka manteleilla tai rusinoilla!</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i>Resepti ja ohje lainattu Kamomillan konditoria-blogista www.kamomillankonditoria.com</i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: center;">
<b>HYVÄÄ (HERKULLISTA) PÄÄSIÄISTÄ! :)</b></div>
</div>
<div style="text-align: justify;">
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
</div>
Unknownnoreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-91855402727665120262015-04-01T10:36:00.002+03:002015-04-01T10:36:52.279+03:00Vielä vähän vedestä!<div class="MsoNormal" style="background-color: white; text-align: justify;">
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<div style="color: black; margin-bottom: 0cm;">
<div style="color: #222222;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2015/03/tee-on-hyvaa-maailman-vesipaivana.html">Ekolon vesikampanja</a> on tänään saamassa päätöksensä kun arvomme Instagramissa vesikampanjaan osallistuneiden kesken 10 Numi-tee tuotepakettia. Iso kiitos kaikille osallistuneille! Kampanjan loppuun haluan kuitenkin kertoa teille <i>vielä vähän vedestä</i>...</span><br />
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Veteen liittyy lukuisia perinteisiä sanontoja sekä usein kerrottavia totuuksia. Veden arvostusta ja tärkeyttä hyvinvoinnin kannalta kuvastaa esimerkiksi suomalainen toteamus "vesi vanhin voitehista". Lisäksi erilaisissa yhteyksissä meitä muistutetaan toistuvasti siitä faktasta, että olemme suurimmaksi osaksi vettä. Jonkin asian helppoutta taas kuvataan sanomalla sen sujuvan "kuin vettä vaan".</span></div>
<div style="color: #222222;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhT8RNXyk1W0GgG5oTgCYhocYkLDNxYSXd2H5StAjhQUs0GQeKJhIlH9wbyJq3Dv5O35VIYj0jUTXxQL2TKo-e2faKpcqTjqvf9J7C_Sfmy9NKTErxbYGSHEshp-S-UiuD5qY1swDB0t003/s1600/drops-of-water-578897_1280.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhT8RNXyk1W0GgG5oTgCYhocYkLDNxYSXd2H5StAjhQUs0GQeKJhIlH9wbyJq3Dv5O35VIYj0jUTXxQL2TKo-e2faKpcqTjqvf9J7C_Sfmy9NKTErxbYGSHEshp-S-UiuD5qY1swDB0t003/s1600/drops-of-water-578897_1280.jpg" height="266" width="400" /></a></div>
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">Vaikka veden uskotaan helpottavan melkein vaivaa kuin vaivaa ja sen ymmärretään olevan elintärkeä osa meitä jokaista, otamme sen olemassaolon helposti itsestäänselvyytenä. Vedelle on hyvä antaa muutama ylimääräinen ajatus toistettavien kliseiden takaa...</span></div>
</div>
<div style="color: black; margin-bottom: 0cm;">
<div style="color: #222222;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDys_d_-y8fB4uBMP-SRf6vgklupLI1eZbO3X4AowvtXu0y9tw2XW9WkuIPdz9EHtuAHtwOzjcUfH_ZTD1NZ0m1TUJ-qM5Kdca0vLLDCIM904j15B-BW1FjLBLg2VsjFeiyEx5HPdlAm8j/s1600/fish-378286_1280.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiDys_d_-y8fB4uBMP-SRf6vgklupLI1eZbO3X4AowvtXu0y9tw2XW9WkuIPdz9EHtuAHtwOzjcUfH_ZTD1NZ0m1TUJ-qM5Kdca0vLLDCIM904j15B-BW1FjLBLg2VsjFeiyEx5HPdlAm8j/s1600/fish-378286_1280.jpg" height="272" width="400" /></a></div>
<br />
<div style="color: #222222;">
<span style="font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">...Puhtaan veden saaminen omaan käyttöön ei nimittäin suurella osalla ihmisistä onnistu </span><i style="font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">kuin vettä vaan</i><span style="font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">. Maapallollamme jopa yhdellä ihmisellä yhdeksästä ei ole puhdasta vettä käytettävissään. Monissa köyhissä maissa puhtaan veden hankkiminen on vaarallista sekä erittäin aikaa vievää. Silti se on valitettavan usein lasten sekä naisten vastuulla. Tämä lisää köyhyyttä esimerkiksi siitä syystä, että naiset ja lapset menettävät mahdollisuuden koulunkäyntiin heidän joutuessaan käyttämään aikansa vedenhakureissuihin. Puhtaan veden puuttuminen taas aiheuttaa yhteisöissä suuren määrän menehtymisiä, mistä syystä sitä voidaan pitää valtavana ongelmana: vuosittain enemmän ihmisiä kuolee puhtaan veden puutteeseen ja huonoihin hygieniaolosuhteisiin kuin esimerkiksi mihinkään väkivallan muotoon, mukaan lukien sotiin. Surullinen luku on myös se, että joka päivä 4000 lasta kuolee likaisen veden aiheuttamiin sairauksiin. (Lähde: </span><a href="http://www.numitea.com/h2ope/watercrisis/" style="color: #1155cc; font-family: Times, 'Times New Roman', serif;" target="_blank">http://www.numitea.com/h2ope/<wbr></wbr>watercrisis/</a><span style="font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">).</span></div>
</div>
<div style="color: black; margin-bottom: 0cm;">
<div style="color: #222222;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUWDJb4z9xCb2Lz_dIwSlOcetQ8603e3yV1BREn_aWoB6-Dj2Zq7YYj5URhbxcGvPu7is6cjHs9zFRC5QLFR6ferLtk3wUpGYfHvtwtQ3REc6ZpWwLtLoDuNr9X1CxPwxwwzrlWev-AChI/s1600/banner-community_jpg_1008.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgUWDJb4z9xCb2Lz_dIwSlOcetQ8603e3yV1BREn_aWoB6-Dj2Zq7YYj5URhbxcGvPu7is6cjHs9zFRC5QLFR6ferLtk3wUpGYfHvtwtQ3REc6ZpWwLtLoDuNr9X1CxPwxwwzrlWev-AChI/s1600/banner-community_jpg_1008.jpg" height="140" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvan lähde: <a href="http://www.numitea.com/h2ope/cleanwater/">Numi</a></td></tr>
</tbody></table>
<span style="color: #222222; font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">Länsimaissa olemme siis onnekkaassa asemassa saadessamme puhdasta vettä hanasta jatkuvasti. Veden säästäminen on kuitenkin tärkeää, koska vuosituhantemme yksi suurimmista haasteista on maapallon vesivarojen riittävyys, tai siis todennäköinen riittämättömyys. (Lähde: <a href="https://www.unicef.fi/koulut/globaalikasvatusmateriaalit/opettajan-oppaat-ja-kirjat/vesiopas/">Unicef</a></span><span style="color: #222222; font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">)</span></div>
<div style="color: #222222; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="color: black; margin-bottom: 0cm;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4xcm6r-r3SOaLCO3GFL_tGXwboVU8NqS8-cl-k9FsHOZaPPHzmlU-TaIu8nyEBIVUOt4FUSdXQ3fEopAU3MaDOMeX4gMMMsNd_MwehzlSfnIsSR6t32L0CBYfQa10hYm8rUrVkxOAdUzo/s1600/drops-plant-leaves-43481_1280.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh4xcm6r-r3SOaLCO3GFL_tGXwboVU8NqS8-cl-k9FsHOZaPPHzmlU-TaIu8nyEBIVUOt4FUSdXQ3fEopAU3MaDOMeX4gMMMsNd_MwehzlSfnIsSR6t32L0CBYfQa10hYm8rUrVkxOAdUzo/s1600/drops-plant-leaves-43481_1280.jpg" height="266" width="400" /></a></div>
<br />
<div style="color: #222222;">
<span style="font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">Oman vesivarojen kulutuksen mittaaminen on mahdollista vesijalanjäkimittareiden avulla. Mittarit ottavat huomioon suoran vedenkulutuksen lisäksi epäsuoran, niin kutsutun piilovedenkulutuksemme, jota tapahtuu kun kulutamme hyödykkeitä, joiden tuottaminen kuluttaa vettä. Vesijalanjälkimittareita löytyy netistä, yksi hyvä esimerkki on <a href="http://www.vesijalanjalki.fi/meter">Kemiran vesijalanjälkimittari</a></span><span style="font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">.</span></div>
<div style="color: #222222;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSnYl4ehrrdnxP_a3uPG5Z0NK9CdbEpneoJYdI3sYplm_9qvGGB0IIJ_WVEr5DucSIW1SxRlqg3KHA0G9-DFBdxC1Av2GwnwohIEGmsSkwINtPndAH3LuawpAk6P4nY7IdwIW_NytHSrq_/s1600/sand-465724_1280.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhSnYl4ehrrdnxP_a3uPG5Z0NK9CdbEpneoJYdI3sYplm_9qvGGB0IIJ_WVEr5DucSIW1SxRlqg3KHA0G9-DFBdxC1Av2GwnwohIEGmsSkwINtPndAH3LuawpAk6P4nY7IdwIW_NytHSrq_/s1600/sand-465724_1280.jpg" height="225" width="400" /></a></div>
<br /></div>
<div style="color: #222222; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">Mutta kuinka me tavalliset kuluttajat, kuten sinä ja minä, voimme säästää vettä? Ensimmäinen askel on yksinkertaisesti taloudessasi tapahtuvan suoran vedenkulutuksen tarkempi tiedostaminen. Näin saamme tehtyä veden säästämiseen liittyvistä valinnoista itsellemme tavan, johon vaikuttavat pienetkin seikat. </span><b style="font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">Pienistä puroista kun se mahtava virtakin syntyy!</b></div>
<div style="color: #222222; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="color: #222222; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Suoran vesijalanjäljen pienentämiseen löytyy paljon hyviä käytännön vinkkejä. Esimerkiksi seuraavilla toimilla voit vähentää suoraa vedenkulutusta arjessasi:</span></div>
<ul style="text-align: start;">
<li style="margin-left: 15px;"><div style="color: #222222; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: black; font-family: Times, Times New Roman, serif;"><b>Pese taloudellisesti:</b></span></div>
<ul style="color: #222222;">
<li style="margin-left: 15px;"><div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: black; font-family: Times, Times New Roman, serif;">Pese täysiä astia- ja pyykinpesukoneellisia</span></div>
</li>
<li style="margin-left: 15px;"><div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: black; font-family: Times, Times New Roman, serif;">Vältä esipesua, koska jo kahden hengen taloudessa astioiden huuhtominen juoksevalla vedellä voi kuusinkertaistaa huuhteluveden kulutuksen astianpesukoneeseen verrattuna!</span></div>
</li>
</ul>
</li>
</ul>
<ul style="text-align: start;">
<li style="color: #222222; margin-left: 15px;"><div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: black; font-family: Times, Times New Roman, serif;"><b>Älä läträä:</b></span></div>
</li>
<ul>
<li style="margin-left: 15px;"><div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: black; font-family: Times, Times New Roman, serif;">Suosi suihkua kylvyn sijaan</span></div>
</li>
<li style="margin-left: 15px;"><div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: black; font-family: Times, Times New Roman, serif;">Sulje hana suihkussa saippuoinnin ajaksi</span></div>
</li>
<li style="margin-left: 15px;"><div style="margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: black; font-family: Times, Times New Roman, serif;">Sulje hana hampaiden pesun ajaksi</span></div>
</li>
</ul>
</ul>
<ul style="text-align: start;">
<li style="color: #222222;"><b style="color: black; font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">Juo hanavettä:</b></li>
<ul style="color: #222222;">
<li><span style="color: black; font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">Suomessa on laadukas vesijohtovesi, joten pulloveden juonti ei ole tarpeellista!</span></li>
</ul>
</ul>
<ul style="text-align: start;">
<li style="color: #222222; text-align: justify;"><span style="color: black;"><b><span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;">Säädä virtaamat pienemmiksi:</span></b></span></li>
<ul style="color: #222222;">
<li style="margin-left: 15px;"><div style="line-height: 0.48cm; margin-bottom: 0cm; margin-top: 0.13cm;">
<span style="color: black; font-family: Times, Times New Roman, serif;">Suihkuhanan virtaamaksi riittää 12 litraa minuutissa ja käsipesuhanan 6 litraa minuutissa</span></div>
</li>
</ul>
</ul>
<ul style="text-align: start;">
<li style="color: #222222; margin-left: 15px;"><div style="line-height: 0.48cm; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: black; font-family: Times, Times New Roman, serif;"><b>Korjaa vuotavat hanat:</b></span></div>
<ul>
<li style="margin-left: 15px;"><div style="line-height: 0.48cm;">
<span style="color: black; font-family: Times, Times New Roman, serif;">Vaikka vettä tippuisi vain vähän, sitä saattaa kulua hukkaan yli 450 litraa viikossa</span></div>
</li>
</ul>
</li>
</ul>
<div style="color: #222222; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: black; font-family: Times, Times New Roman, serif;"><i>Vinkkien lähteet: <a href="http://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/nain_saastat_energiaa/vedensaasto">Motiva</a> ja <a href="http://www.moped.fi/materiaali/keke/energia-ja-vesi.pdf">moped</a></i></span></div>
<div style="color: #222222; margin-bottom: 0cm;">
<i><br /></i></div>
<div style="color: black; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: black; font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">Suoran vedenkulutuksen lisäksi vesijalanjälkemme muodostuu siis myös piilovedenkulutuksesta. Osa piilovedenkulutuksesta</span><span style="color: #222222; font-family: Times, 'Times New Roman', serif;"> tapahtuu Suomessa, mutta myös muun muassa ruokamme tuottavissa maissa. Tästä johtuen osa vesijalanjäljestämme voi muodostua maissa, joissa puhtaasta vedestä on jo pulaa. </span><span style="color: black; font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">Suomalaisten vesijalanjäljestä lähes puolet tuleekin epäsuorasta vedenkulutuksesta ulkomailta. Keskimääräisen suomalaisen päivittäisestä 4000 litran vedenkulutuksesta jopa 2000 litraa syntyy kuluttaessamme ulkomailla tuotettuja hyödykkeitä! On myös hyvä huomata, että pääroolissa suomalaisten vesijalanjäljen muodostumisessa on ruoka, joka aikaansaa 82% koko vesijalanjäljestä. Tämän jäljen pienentämiseen voidaan vaikuttaa noudattamalla ekologisen syömisen ohjetta, eli suosia esimerkiksi kasvispainotteista ruokavaliota. (Lähde: <a href="http://wwf.fi/mediabank/2306.pdf">WWF</a></span><span style="color: #222222; font-family: Times, 'Times New Roman', serif;"><span style="background-image: initial; background-repeat: initial;">)</span></span></div>
<div style="color: black; margin-bottom: 0cm;">
<div style="color: #222222;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzgkeeIFhdsp0NyfcwH3TiThyphenhyphenq19OuL8kyZkcJ5m-TkB9v96Yec4gVz3OwsDpqiDmDJSQawwadc695EDLK2jTGYfO6I7rtjKUce_EA2ZTA0PvbzIv-EhSaLk7WG3eH_p98LeU1tnIQIoLl/s1600/connecting-infographic.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgzgkeeIFhdsp0NyfcwH3TiThyphenhyphenq19OuL8kyZkcJ5m-TkB9v96Yec4gVz3OwsDpqiDmDJSQawwadc695EDLK2jTGYfO6I7rtjKUce_EA2ZTA0PvbzIv-EhSaLk7WG3eH_p98LeU1tnIQIoLl/s1600/connecting-infographic.jpg" height="185" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvan lähde: <a href="http://www.numitea.com/assets/788/connecting-infographic.jpg">Numi</a></td></tr>
</tbody></table>
<span style="color: #222222; font-family: Times, 'Times New Roman', serif;">Yllä olevaan kuvaan Numi-tee on koonnut mielenkiintoisen esittelyn muutamien elintarvikkeiden tuottamiseen käytetyn veden määrästä. Siitä voidaan huomata kasvispainotteisen ruokavalion suosimisen hyödyllisyyden lisäksi esimerkiksi se, että teen tuottaminen kuluttaa huomattavasti vähemmän vettä kuin vaikkapa kahvin tuottaminen. Tällaisten pienten muutosten avulla kuluttajan on mahdollista pienentää vesijalanjälkeään ja laajemmassa mittakaavassa vaikuttaa hyödykkeiden tuottamisen vesijalanjälkeen. Kulutuskäyttäytymisen merkitys ympäristölle on siis suuri myös vesijalanjäljen kannalta :) </span></div>
<div style="color: #222222; margin-bottom: 0cm;">
<span style="color: #222222; font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span>
<span style="color: #222222; font-family: Times, Times New Roman, serif;">Pallo on meillä!</span></div>
<div style="color: #222222; margin-bottom: 0cm;">
<span style="font-family: Times, Times New Roman, serif;"><br /></span></div>
<div style="color: #222222; margin-bottom: 0cm;">
<br /></div>
</div>
</div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-36665058951926770312015-03-16T13:35:00.000+02:002015-04-22T14:57:24.827+03:00Numi – puhtaasti teetä<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
Teen
valmistaja Numi toteaa vankalla itsevarmuudella tuottavansa maapallomme puhtainta teetä. Mutta mitä tällä puhtaudella
oikeastaan tarkoitetaan ja kuinka selvästi puhtaus tulee ilmi Numin
tuotanto- ja kulutusketjun eri osissa?<br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEw5-b2i4LNR_lShos2-rY74rKmJAFme9j3cWjRMPwWVFMZ29MpkX_-O9EIqOM76iUrNx9TfnJMVuKkx2b3k82zLXjUo2yuSu_7qaKfyahRxTDxthga641yaiKeZHouofxJiX71YMtyfTI/s1600/PureTea-HealthBenefit2_normal_540.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEw5-b2i4LNR_lShos2-rY74rKmJAFme9j3cWjRMPwWVFMZ29MpkX_-O9EIqOM76iUrNx9TfnJMVuKkx2b3k82zLXjUo2yuSu_7qaKfyahRxTDxthga641yaiKeZHouofxJiX71YMtyfTI/s1600/PureTea-HealthBenefit2_normal_540.png" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Maailman puhtainta teetä?</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Ahmed Rahim ja hänen siskonsa Reem Rahim perustivat Numi Organic Tea:n vuonna 1999
pohjautuen heidän haluunsa edistää yleistä kehon ja mielen
hyvinvointia. Koska mielemme ja kehomme ovat loppujen lopuksi yhtä
luonnon kanssa, on ympäristön hyvinvoinnista huolehtiminen ollut
luonnollinen osa Numin toimintaa sen perustamisesta lähtien.
Sisarukset ovat alusta asti sitoutuneet kunnioittamaan luontoa, mikä
näkyy esimerkiksi siinä, että heidän tuotteensa ovat 100%
puhdasta luomutuotantoa. </span>
<br />
<span style="font-size: small;"><br /></span>
<span style="font-size: small;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5maSeiictbws2IfQlV73A5BSd97Fzk57uNz_JEb436hBaJKFh_biV0ElVptjCXisjtv-9y8Kv-_VT5wdS_odghmx_cHvXoaFLE3M5Mq6LOAjlKeWK3WiWeAZL5kgCgAmAOjxtR4hG5APb/s1600/PureTea-100_RealIngredientshero_normal_540.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh5maSeiictbws2IfQlV73A5BSd97Fzk57uNz_JEb436hBaJKFh_biV0ElVptjCXisjtv-9y8Kv-_VT5wdS_odghmx_cHvXoaFLE3M5Mq6LOAjlKeWK3WiWeAZL5kgCgAmAOjxtR4hG5APb/s1600/PureTea-100_RealIngredientshero_normal_540.png" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<br /></div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Luonnonmukaisuus
näkyy Numi-teen valmistuksessa teen viljelyn lisäksi myös sen
poimimisessa sekä maustamisessa. Esimerksiksi Numi-teen teelehtien
poiminnassa ei käytetä lainkaan koneita, vaan joka ikinen lehti
poimitaan käsin. Lisäksi erilaiset maut Numin teehen saadaan
oikeista hedelmistä, kukista ja mausteista, eikä esimerkiksi luontaisista tai luontaisen kaltaisista aromeista.</span><br />
<span style="font-size: small;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9sCO02WkWwaVG7ANavHSh6ctGvl3Plo0lCwgzjHbgLpM4uqnWZOz12KmAMeo-Xk-TIbQyMuu3C1RmdSDRmdSMEYv-hAz7yFlazXckxwB2ZfYyP8PBngZqnSK56IAJLM68RHjtg6BpaQBn/s1600/PureTea-100_RealWhite-OrangeSpice_normal_540.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg9sCO02WkWwaVG7ANavHSh6ctGvl3Plo0lCwgzjHbgLpM4uqnWZOz12KmAMeo-Xk-TIbQyMuu3C1RmdSDRmdSMEYv-hAz7yFlazXckxwB2ZfYyP8PBngZqnSK56IAJLM68RHjtg6BpaQBn/s1600/PureTea-100_RealWhite-OrangeSpice_normal_540.png" /></a></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2xaxAl39VqycV1lGV23fpF1AoFKoITJqNq4b2kUDcVPZexTA4n4QcNfnNcoTqaOdEoFfK0uPL2MzJ0gjoGenXW_5g77WJVQ0bO1707vrWRrHl2IzrN9Z4wPuLZspUcsM_THGDse9hn_7k/s1600/PureTea-100_Real_Morrocan-Mint_normal_540.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi2xaxAl39VqycV1lGV23fpF1AoFKoITJqNq4b2kUDcVPZexTA4n4QcNfnNcoTqaOdEoFfK0uPL2MzJ0gjoGenXW_5g77WJVQ0bO1707vrWRrHl2IzrN9Z4wPuLZspUcsM_THGDse9hn_7k/s1600/PureTea-100_Real_Morrocan-Mint_normal_540.png" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Maut Numin teehen saadan täysin luonnollista raaka-aineista</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Itse
tee, jota Numi valmistaa on siis puhdasta ja luonnonmukaista. Mutta
entä Numin tuotantoketjun puhtaus? Teentuottajamaat ovat
valitettavan usein köyhiä, mistä syystä Numi onkin halunnut ottaa
erityisesti huomioon käyttämänsä teen viljelijät sekä heidän
oikeutensa ja olosuhteensa. Numi tekee esimerkiksi läheistä
yhteistyötä useiden pienviljelijöidensä kanssa, joita he ovat
auttaneet pääsemään osaksi Reilua kauppaa. Tätä voidaan pitää
erityisen tärkeänä johtuen teemarkkinoiden vaikeasta tilanteesta
sekä <a href="http://yle.fi/uutiset/hyvia_uutisia_kahvia_teeta_ja_kaakaota_juoville__hinnat_laskussa/7823441">teen hinnan jatkuvasta laskusta.</a></span><br />
<span style="font-size: small;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq7sH1QPJtXB_XG8XFSJEHHyoR3-Gh0QtkYgCvYmKujRb_uz-9JuKxgqFj9nhq2JXvKX7nyyw_jyW56_522xVkDxdNdBKfFc1wzqk2WCj8VY7qXEt1E1YyDl-EvhzGkGMoZRpd524IC0OH/s1600/EU_Why-Organic_540.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgq7sH1QPJtXB_XG8XFSJEHHyoR3-Gh0QtkYgCvYmKujRb_uz-9JuKxgqFj9nhq2JXvKX7nyyw_jyW56_522xVkDxdNdBKfFc1wzqk2WCj8VY7qXEt1E1YyDl-EvhzGkGMoZRpd524IC0OH/s1600/EU_Why-Organic_540.png" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3-FQp2NsUJZn3iAb6UYwGESpZJeOzTgTygHWa8thKnXQlXYvM2aIi_mNQ72O5JgsdO7SMCnHhaaY846RbyS9HCpGDcJh2eReYh4-kQErnl1VoJ62LKSV91wuUmh_f8fYsIeBL6lxrZxh4/s1600/people_FairtradeChamong_normal_540.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj3-FQp2NsUJZn3iAb6UYwGESpZJeOzTgTygHWa8thKnXQlXYvM2aIi_mNQ72O5JgsdO7SMCnHhaaY846RbyS9HCpGDcJh2eReYh4-kQErnl1VoJ62LKSV91wuUmh_f8fYsIeBL6lxrZxh4/s1600/people_FairtradeChamong_normal_540.png" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkIFQbkim63PFpy_WRECbiuhozobj4FMw_QyORdq8IPQduZ44H4wjU6XHYEJMod9nAc9Cgdh2PAUJ9u2iVoZxjPx50bv09NpFJsQypn6Mf8bI6-6zmDl9Sz-6sV_y1HVV_V3wR7RVu-VkL/s1600/EU_Fair-Trade_540.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhkIFQbkim63PFpy_WRECbiuhozobj4FMw_QyORdq8IPQduZ44H4wjU6XHYEJMod9nAc9Cgdh2PAUJ9u2iVoZxjPx50bv09NpFJsQypn6Mf8bI6-6zmDl9Sz-6sV_y1HVV_V3wR7RVu-VkL/s1600/EU_Fair-Trade_540.png" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Numi tukee Reilun Kaupan kasvua teentuottajamaissa</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
Näiden seikkojen lisäksi Numi on halunnut huolehtia luonnon hyvinvoinnista tekemällä suurimman osan sen pakkauksista kierrätettäviksi. Numi on palkittu kestävääkehitystä tukevista pakkausratkaisuistaan ja esimerkiksi pahvipaketit, joihin teepussit on pakattu on tehty 85 prosenttisesti kierrätysmateriaalista. Numi myös valitsee yhteistyökumppaninsa tarkkaan ja esimerkiksi sen suurin teenpussittaja hyödyntää erittäin laajasti aurinkoenergiaa. Vaikka teen, kuten minkä tahansa tuotteen, valmistus kuluttaa pakostikin energiaa ja luonnonvaroja Numi pyrkii tekemään sen mahdollisimman puhtaasti. Numin kunnianhimoisena tavoitteena onkin päästä "nollakulutustilanteeseen" tekemällä kulutustaan vastaavan määrän investointeja hiilidioksidipäästöjä vähentäviin sekä uusiutuvaa energiankulutusta tukeviin kohteisiin esimerkiksi Big Tree Climate Fund -järjestön kautta.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVJitDLQXrgYxiJApGSgpZDanYQ0p8R2e3qalxRUWbiRsB6fkmVKTtcI8bqzVY-Pt8bnOoFk5JZlRYJzvzkUAItcdxNOasYWcfHmG3O20mA_aJ2kYTAeBYUhSeruh0SxqeVexRjdAjN5UL/s1600/EU_tea-box-group_540.png" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjVJitDLQXrgYxiJApGSgpZDanYQ0p8R2e3qalxRUWbiRsB6fkmVKTtcI8bqzVY-Pt8bnOoFk5JZlRYJzvzkUAItcdxNOasYWcfHmG3O20mA_aJ2kYTAeBYUhSeruh0SxqeVexRjdAjN5UL/s1600/EU_tea-box-group_540.png" /></a></div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhW8IK-qmhK_aNfhXoakjykKWZA28s4lu5Ouc7vBVakia1ADzab60fpnte5AEC5i3cFPU_vikJCblJ65uPGqksK_h1RRKxrccD9p-g60c2u39U8Aq2IqJVGCnhZPmDaTFNA2O5aXsMAosiU/s1600/Vision-Philanthropy_540.hero.png" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhW8IK-qmhK_aNfhXoakjykKWZA28s4lu5Ouc7vBVakia1ADzab60fpnte5AEC5i3cFPU_vikJCblJ65uPGqksK_h1RRKxrccD9p-g60c2u39U8Aq2IqJVGCnhZPmDaTFNA2O5aXsMAosiU/s1600/Vision-Philanthropy_540.hero.png" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Numin teepakkaukset ovat luontoystävällisiä ja monet täysin kierrätettäviä<br />
.</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Puhtautta
voidaan löytää myös muualta Numin toiminnasta. Numi on
innokkaasti mukana erilaisissa hyväntekeväisyysprojekteissa, joilla
halutaan edistää luonnon, viljelijöiden sekä teenjuojan
hyvinvointia. Esimerkiksi tänä vuonna Numi tukee maailman
vesipäivää keräämällä rahaa Together for H2OPE -projektin
kautta. Numi on yhdessä Charity: water -järjestön kanssa
järjestänyt kampanjan, jonka tarkoituksena on kerätä varoja
kestävien juomavesiratkaisujen luomiseen alueilla, joissa niihin on kova
tarve. Tällaisia kestäviä ratkaisuja ovat esimerkiksi porakaivojen
rakentaminen sekä vedenkeruualtaiden ja vedensuodattimien
asentaminen. Numi uskoo, että jokaisella tulisi olla oikeus
puhtaaseen juomaveteen, minkä toteutumista se haluaa projektin
kautta avittaa.</span><br />
<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUDV061F3Le2oJuiZNgqDRMO4k_65H0lDcLIisYjScuCeVx3p_uSaAyrkGn95AAL3AeyfVLQHj3MvYCibiisjaLgr4tlugIav44ZjfiXOGfpv2cRou84TjNJ65FSqhwBTqOWHPa5GhZB3N/s1600/banner-clean_540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjUDV061F3Le2oJuiZNgqDRMO4k_65H0lDcLIisYjScuCeVx3p_uSaAyrkGn95AAL3AeyfVLQHj3MvYCibiisjaLgr4tlugIav44ZjfiXOGfpv2cRou84TjNJ65FSqhwBTqOWHPa5GhZB3N/s1600/banner-clean_540.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Numi tekee yhteistyötä Charity: Water -järjestön kanssa Together for H2OPE -projektin hyväksi. Projektin tarkoituksena on kerätä varoja kestävien juomavesiratkaisujen rakentamiseen.</td></tr>
</tbody></table>
</div>
<br />
<div style="margin-bottom: 0cm; text-align: justify;">
<span style="font-size: small;">Numi
perustelee maailman puhtaimman teen -tittelinsä siis itse teen
kokonaisvaltaisen luonnonmukaisuuden,teenviljelijöiden oikeuksista
huolehtimisen, ympäristön kunnioittamisen sekä laajan
hyväntekeväisyystoiminnan kautta. Me toteamme, että puhtaasti
esimerkillistä toimintaa!</span><br />
<span style="font-size: small;"><br /></span>
<span style="font-size: small;"><br /></span>
<span style="font-size: small;"><br /></span>
<span style="font-size: small;">P.S. Maailman vesipäivän kunniaksi myös me Ekolossa osallistumme keräämään varoja kestävien vesiratkaisujen rakentamiseen. Lahjoitamme maaliskuussa</span> yhden päivän Numi-tee myyntimme kokonaisuudessaan H2OPE-projektille, minkä lisäksi lahjoitamme koko maaliskuun ajalta saadut Together for H2OPE miniteepakkausten tuotot H2OPE-projektille.<br />
<br />
Myös sinä voit osallistua vesikampanjan sanan levittämiseen ja H2OPE-projektin tukemiseen! Se tapahtuu seuraavasti:<br />
<br />
Postaa kuva Instagramiin hashtagilla #EH2OPE ja kerro kommenttikentässä, mistä olet ostanut Numi-teesi, jos kyseessä on Numin tee. Saat toki käyttää mitä tahansa kaapistasi löytyvää teetä, mikäli et ole vielä ehtinyt maistaa Numia :)<br />
<br />
Arvonta kestää koko maaliskuun ajan, viimeinen osallistumispäivä on 31.3.2015. Keskiviikkona 1.4.2015 arvomme 10 Numi-tee tuotepaketin voittajaa!<br />
<br />
Lisätietoa Maailman vesipäivästä ja Ekolon kampanjasta löytyy edellisestä blogikirjoituksesta: <a href="http://ekoloinen.blogspot.fi/2015/03/tee-on-hyvaa-maailman-vesipaivana.html">http://ekoloinen.blogspot.fi/2015/03/tee-on-hyvaa-maailman-vesipaivana.html</a>.<br />
<span style="font-size: small;"><br /></span>
<span style="font-size: small;"><br /></span>
<br />
<span style="font-size: small;"><br /></span>
<br />
<div style="text-align: left;">
<span style="font-size: small;"><i>Kaikki kuvat ja faktat ilman erillisiä linkkejä ovat Numin kotisivuilta:</i></span></div>
<div style="text-align: left;">
<span style="font-size: small;"><a href="http://www.numiorganictea.eu/">http://www.numiorganictea.eu/</a> <i>ja</i> <a href="http://www.numitea.com/">http://www.numitea.com/</a></span></div>
</div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-48001382024113873232015-03-06T13:35:00.000+02:002015-03-18T10:35:59.914+02:00Tee (on) hyvää Maailman vesipäivänä 22.3.2015 - Ekolon vesikampanja<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span style="text-align: justify;"><i>Kolea kevätpäivä - mikä silloin sen parempaa kuin nauttia kuppi kuumaa teetä. Mutta satutko huomaamaan mitä alla olevasta kuvasta puuttuu?</i></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaBYets_g5vQ-tuvr2rvt78fhOKWyyXLZQiyw7ly055d7jyahmtDAOtYZ4FqSpYf6bSEiLb8INkfQj5btWnJIOkxjLM3BxRYFei24PwFnpTwAaFDMUeeWTpWBQiih8XEbEn-92XIUp8m4e/s1600/NumiE2HOPE_teilmanvett%C3%A4_540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiaBYets_g5vQ-tuvr2rvt78fhOKWyyXLZQiyw7ly055d7jyahmtDAOtYZ4FqSpYf6bSEiLb8INkfQj5btWnJIOkxjLM3BxRYFei24PwFnpTwAaFDMUeeWTpWBQiih8XEbEn-92XIUp8m4e/s1600/NumiE2HOPE_teilmanvett%C3%A4_540.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: center;">
<i><b>Vesi.</b></i></div>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3V2pTrRnDXgok2h4NgLKasMxHQ-8cpnBQdL8AJVxYuDQq53ucB5nVLvBHjn_u240mxthK33l_bLi3krnD4-5_hiyCY5Lwi3Psw9bH6HWx6guPcPzn7Ph3fhJCwu21luIHWBHv-bfvD3Ps/s1600/Vesilasi_540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEi3V2pTrRnDXgok2h4NgLKasMxHQ-8cpnBQdL8AJVxYuDQq53ucB5nVLvBHjn_u240mxthK33l_bLi3krnD4-5_hiyCY5Lwi3Psw9bH6HWx6guPcPzn7Ph3fhJCwu21luIHWBHv-bfvD3Ps/s1600/Vesilasi_540.jpg" /></a></div>
<div style="text-align: center;">
<i><br /></i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span lang="FI">Vesi on tärkeää jokaiselle meistä - niin
arkipäiväiselle asialle kuin puhtaalle vedelle emme kuitenkaan uhraa montaa
ajatusta päivässä, jos yhtään. Kuitenkin jopa yhdellä yhdeksästä ihmisestä
maapallolla ei ole saatavilla puhdasta vettä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div class="MsoNormal" style="text-align: justify;">
<span lang="FI">Maaliskuun 22. päivänä vietetään vuosittain
Maailman vesipäivää (World Water Day). Vesipäivää on vietetty vuodesta 1992 lähtien, jolloin YK:n yleiskokous julisti maaliskuun 22. päivän maailman vesipäiväksi</span><span style="font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 11pt; line-height: 107%;">. </span>Vesipäivän tarkoituksena on lisätä tietoa vesivarantojen vaikutuksesta sekä taloudelliseen tuottavuuteen että
sosiaaliseen hyvinvointiin ja muistuttamaan veden tärkeydestä osana
maailmanlaajuista kehitystä ja hyvinvointia. Maailman vesipäivä on merkittävä päivä, sillä....</div>
<br />
<ul>
<li>jopa yhdellä yhdeksästä ihmisestä maapallolla ei ole puhdasta vettä käytettävissään</li>
<li>enemmän ihmisiä kuolee vuosittain puhtaan veden puutteeseen ja huonoihin hygieniaolosuhteisiin kuin mihinkään väkivallan muotoon, mukaanlukien sotiin</li>
<li>4 000 lasta kuolee päivittäin likaisen veden aiheuttamiin sairauksiin</li>
<li>naiset ja lapset jotka joutuvat kävelemään monta tuntia päivittäin hakeakseen vettä perheelleen menettävät lisätienestejä eivätkä pysty osallistumaan koulunkäyntiin.</li>
</ul>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Puhtaan veden saatavuus yhteisössä on tärkeää, sillä siten...</div>
<ul>
<li><span style="text-align: justify;">voimme vuositasolla välttyä 2,2 miljoonalta epäpuhtaan veden aiheuttamalta kuolemalta</span></li>
<li style="text-align: justify;">naisten ja lasten mahdollisuus käydä koulua kasvaa</li>
<li style="text-align: justify;">naiset voivat käyttää päivässä vapautuvat tunnit koulutuksensa loppuunkäymiseen tai ansaitakseen lisää rahaa perheelleen</li>
</ul>
<div style="text-align: justify;">
Jos haluat tehdä testin katsoaksesi mikä on oma vesijalanjälkesi, voit tehdä sen <a href="http://www.vesijalanjalki.fi/">täällä</a>.</div>
<div style="text-align: center;">
<br /></div>
<h4 style="text-align: center;">
<i>Numin Together for </i>H<span style="font-size: x-small;">2</span>O<i>PE-projekti</i></h4>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhD1DnSphmArtpWiI5qj3yiti_oJ3nL-ToWAFhyphenhyphenMnRe8mVVz_V37nPOFiqykjnCA2VbAHmfZ5JMUvQ_nlqr-cvkEVvaNCAyYfxcGTGU3zAp3miHlaAkWCpf2qmVnhJFuz3D8BejCDO-Yk1g/s1600/Numi+ja+kirja_540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhD1DnSphmArtpWiI5qj3yiti_oJ3nL-ToWAFhyphenhyphenMnRe8mVVz_V37nPOFiqykjnCA2VbAHmfZ5JMUvQ_nlqr-cvkEVvaNCAyYfxcGTGU3zAp3miHlaAkWCpf2qmVnhJFuz3D8BejCDO-Yk1g/s1600/Numi+ja+kirja_540.jpg" /></a></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Tänä vuonna <a href="http://www.ekolo.fi/?inc=24&manufacturers_id=60">Numi</a>-tee tukee maailman vesipäivää varainkeruulla <a href="http://www.numitea.com/h2ope/">Together for <b>H<span style="font-size: x-small;">2</span>O</b>PE-projektin</a> kautta. Vuoden 2015 maailman vesipäivää tukeakseen Numi on yhdessä<a href="https://my.charitywater.org/p/signin"> Charity: water</a> -järjestön kanssa järjestänyt kampanjan, jonka tarkoituksena on kerätä varoja kestävien vesiratkaisujen luontiin alueilla, joissa niihin on erityinen tarve. Kestäviä ratkaisuja ovat esimerkiksi porakaivojen rakentaminen, vedenkeruualtaiden asentaminen ja biosand suodattimien asentaminen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Numista yrityksenä on pakko kertoa sen verran, että Numin perustajat ovat Ahmed ja hänen siskonsa Reem, jotka nimesivät yrityksensä Lähi-itämaisen juoman mukaan jota he joivat pieninä. Numi syntyi vuonna 1999 ajatuksesta mielen ja kehon hyvinvoinnista. Numin perustamisesta lähtien, Ahmed ja Reem ovat sitoutuneet kunnioittamaan luontoa. Heidän tuotteensa ovat 100 % luomua - sekä viljelijän, luonnon, että teen juojan suojelemiseksi. Numi tekee myös läheistä yhteistyötä useiden pienviljelijöidensä kanssa joita he ovat auttaneet pääsemään osaksi Reilua kauppaa. Teet ja yrtit ovat käsinpoimittuja ja saavat makunsa oikeista hedelmistä, kukista ja mausteista. Numi ei siis käytä luontaisia tai luontaisen kaltaisia aromeja tuodakseen makua teehen, vaan teet koostuvat 100 % aidoista ainesosista. Suurimman osan heidän pakkauksistaan voi myös kierrättää!</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHtUZh1WhJ9mW1JUJ40geChUu9L-0BeiWXsPyPvvfsPby4XwpUyoRxpbfmaHN84kOJgjkyFU3qCI6mYU8yHSf9_1Z8eiIHxNvGqtbB_gobMYkd8gm-L09v13LmQccdd63yjjquXGULx2_v/s1600/Numi+pussit_540.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiHtUZh1WhJ9mW1JUJ40geChUu9L-0BeiWXsPyPvvfsPby4XwpUyoRxpbfmaHN84kOJgjkyFU3qCI6mYU8yHSf9_1Z8eiIHxNvGqtbB_gobMYkd8gm-L09v13LmQccdd63yjjquXGULx2_v/s1600/Numi+pussit_540.jpg" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<h4 style="text-align: justify;">
<i>Ekolon vesikampanja</i></h4>
<div style="text-align: justify;">
Numin projektista inspiroituneina olemme myös Ekolossa päättäneet ottaa osaa maailman vesipäivän tukemiseen. Vesikampanjallamme haluamme tukea Together for H2OPE-projektia ja sen myötä kestävien vesiratkaisujen luontia, sekä nostaa yleiseen tietoisuuteen ja keskusteluun maailman vesipäivän ja sen sanoman. Ekolon Vesikampanja kestää koko maaliskuun ajan ja kampanjan lopussa lahjoitamme yhden päivän Numi-tee myyntimme kokonaisuudessaan H2OPE-projektille. Lisäksi lahjoitamme koko maaliskuun ajalta saadut Together for H2OPE miniteepakkausten tuotot H2OPE-projektille.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Haluaisitko myös <b>Sinä</b> osallistua vesikampanjan sanan levittämiseen ja H2OPE-projektin tukemiseen? Voit tehdä sen helposti seuraavasti: </div>
<div style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Miten?</b> Postaa kuva Instagramiin hashtagilla #<b>EH2OPE</b> ja kerro kommenttikentässä mistä olet ostanut Numi-teesi, jos kyseessä on Numin tee. Saat toki käyttää mitä tahansa kaapistasi löytyvää teetä, mikäli et ole vielä ehtinyt maistaa Numia :)</div>
<div style="text-align: justify;">
<b><br /></b></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Miksi?</b> Koska ilman vettä myöskään tee ei ole mitään - vesi on kaiken ydin. Postaamalla kuvan teestä ilman vettä, havainnollistamme veden tarvetta arkipäivän asioissa.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
<b>Milloin?</b> Arvonta kestää koko maaliskuun ajan, viimeinen osallistumispäivä on 31.3.2015. Keskiviikkona 1.4.2015 arvomme 10 Numi-tee tuotepaketin voittajaa!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Lisää kuulumisia koskien maailman vesipäivää 2015 ja Ekolon vesikampanjaa päivitän blogiin tämän kuukauden aikana. Stay tuned! :)</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-60692461687213166802015-01-20T14:12:00.000+02:002015-01-20T14:12:21.750+02:00Matcha-keksiMatcha sopii erinomaisesti leivontaan antamaan upeaa väriä ja makua. Kekseihin, koristeisiin, kakkupohjiin...<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEix42ZGKHoXOHhBn9Xgs4TcnZY5U1kccVCG1V8rMm59W6WqYLw8Nrn-EyMD56D7ogyxvf866cQMOj2T2qdezy7sTB9E0XzDACp8xAhiHXAwUaqq8-4pMMVJlG1lOdSxa-dPcWHpoyC9Ggs/s1600/matcha4.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEix42ZGKHoXOHhBn9Xgs4TcnZY5U1kccVCG1V8rMm59W6WqYLw8Nrn-EyMD56D7ogyxvf866cQMOj2T2qdezy7sTB9E0XzDACp8xAhiHXAwUaqq8-4pMMVJlG1lOdSxa-dPcWHpoyC9Ggs/s1600/matcha4.jpg" height="120" width="200" /></a></div>
Matcha-seesam-keksit (vegaaniset toki)<br />
<br />
n. 20 kpl<br />
<br />
2 ½ dl luomu spelt-jauhoja<br />
1 tl leivinjauhetta<br />
2 tl luomu Aiya matcha-jauhetta<br />
<br />
4 rkl luomu oliiviöljyä tai muuta miedon makuista öljyä<br />
1 dl luomu täysruokosokeria<br />
3 rkl luomu riisimaitoa tai muuta kasvimaitoa<br />
¼ tl Himalajan kristallisuolaa<br />
<br />
½ dl luomu kuorimattomia vaaleita seesaminsiemeniä tai mustia seesaminsiemeniä<br />
<div>
<div>
<br /></div>
<div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrkctMeQ9GlByfDEr5iC4Lo_s2_WKKwteEMuo1GXHxIFCk2pXJ_fbj5edQYiHeAkKyVULITX8RFWt65MQLSyx-QXicEMhCRWTJ5OyBb_v-nEjMwtnn0XUVnwMfA3CNGv0VdoC1qVqmzro/s1600/matcha1.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjrkctMeQ9GlByfDEr5iC4Lo_s2_WKKwteEMuo1GXHxIFCk2pXJ_fbj5edQYiHeAkKyVULITX8RFWt65MQLSyx-QXicEMhCRWTJ5OyBb_v-nEjMwtnn0XUVnwMfA3CNGv0VdoC1qVqmzro/s1600/matcha1.jpg" height="200" width="120" /></a>Ota ainekset esiin ja tarkista että kaikkea löytyy. Suurin osa aineksista sopii korvattavaksi jollain samantapaisella. Kovin tumma sokeri, esim palmusokeri, saattaa kyllä tehdä taikinasta tumman jolloin valmiit keksit eivät näytä niin heleän vihreiltä. Leivontaan suosittelen aloittelijoiden Izumi-matchaa tai leivontaan tarkoitettua matchaa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Yhdistä spelt-jauhot, leivinjauhe ja matcha-jauhe. Kannattaa olla varovainen, kun avaa matchan kannen, sillä se pöllyää helposti. Jauhoseos kannattaa siivilöidä pari kertaa.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
<br /></div>
<div>
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWk_juNlE4585hlw4TmW8tjHLsDBvSnP1PRIAFcRflGpy-gpudQMFEzyBZJT2jZtEDjnL_PiOw2jP8PX8KllHQxVE4I_rQFkEgPSDcaqBS4ydu_gRq0Y8-alJPnMTtdoxu-MtXVfwYSSQ/s1600/matcha2.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhWk_juNlE4585hlw4TmW8tjHLsDBvSnP1PRIAFcRflGpy-gpudQMFEzyBZJT2jZtEDjnL_PiOw2jP8PX8KllHQxVE4I_rQFkEgPSDcaqBS4ydu_gRq0Y8-alJPnMTtdoxu-MtXVfwYSSQ/s1600/matcha2.jpg" height="200" width="120" /></a>Yhdistä toisessa kulhossa öljy, sokeri, kasvimaito ja suola ja sekoita tasaiseksi. Vispilä on kova juttu, etenkin jos käytät isokiteistä sokeria.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Yhdistä seokset ja sekoita tasaiseksi, lisää seesaminsiemenet ja sekoita.<br />
<br />
Kuumenna uuni 175’C. Yhdistä jauhot, leivinjauhe ja matcha. Parhaan lopputuloksen saat, jos siivilöit jauhoseoksen pari kertaa.<br />
<br />
Jaa taikina osiin niin että saat noin 1rkl kokoisia osia otettua, noin 20kpl. Pyöritä ne palloiksi ja laita leivinpaperille, litistä ne sormilla tai lasin pohjalla noin 0,5cm paksuisiksi kekseiksi. Jos paikalla on lapsia, kannattaa esitellä kummallisia tummanvihreitä palloja ja katsoa ihmetystä. Toimii myös aikuisiin. </div>
<div>
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQkXfF37OkW7bxhN2FNTlJYsVJda0I4mdV5LsDFmqP8WiOrTRl12Zq7Q0q6fWPZ5Rd4tylL42T5mhCut9wB1nRDoilWtNYne1lkL5CKa_P0eiJros_e3veR2DfSc2XXGU2JWH8xXAa9tA/s1600/matcha3.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgQkXfF37OkW7bxhN2FNTlJYsVJda0I4mdV5LsDFmqP8WiOrTRl12Zq7Q0q6fWPZ5Rd4tylL42T5mhCut9wB1nRDoilWtNYne1lkL5CKa_P0eiJros_e3veR2DfSc2XXGU2JWH8xXAa9tA/s1600/matcha3.jpg" height="320" width="192" /></a></div>
<div>
Paista keksejä 9-10 minuuttia ja laita jäähtymään. Keksit ovat uunituoreina pehmeitä, mutta kovettuvat jäähtyessään.</div>
<div>
<br /></div>
<div>
Taikinan voi myös kaulita noin 0,5cm paksuiseksi ja tehdä piparimuoteilla hauskoja pikkukeksejä :) Taikina on hyvin helppoa muotoilla. Jos se tuntuu jäävän käsiin, ne kannattaa kastella, kaulimen ja taikinan väliin voi laittaa leivinpaperin. </div>
<div>
<br /></div>
<div>
<div style="text-align: left;">
</div>
Reseptin löysin ihanasta <a href="http://maikinmokomin.blogspot.fi/2014/10/matchaseesami-keksit.html" target="_blank">Maikin mokomin -blogista!</a> Sieltä löytyy ohje myös näihin kekseihin sopivasta, ihanan vihreästä kuorrutteesta.</div>
</div>
Unknownnoreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-50029561142960132152015-01-15T17:28:00.000+02:002015-01-26T10:11:45.230+02:00Puhdistava Chlorella<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpFX-iBAB2wjxM5waCEarSnaW-QbZ_5sA9GlH0N0ZdKdwWuDEuO5koeBPRIjngy8BiT_XGl9cE3oxTso2fTdg2NBw_niitkGIKp5zChddGniZRUJ403zNSbkt-lLOo7zhgIxbZQNVPMsgO/s1600/Chlorella+Hymi%C3%B6_545.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhpFX-iBAB2wjxM5waCEarSnaW-QbZ_5sA9GlH0N0ZdKdwWuDEuO5koeBPRIjngy8BiT_XGl9cE3oxTso2fTdg2NBw_niitkGIKp5zChddGniZRUJ403zNSbkt-lLOo7zhgIxbZQNVPMsgO/s1600/Chlorella+Hymi%C3%B6_545.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Kehosi kuukausi-teeman tarkoituksena on keskittyä kehon hyvinvointiin sekä sisältä että ulkoa ja kannustaa tekemään pieniä valintoja arjen ruokailussa, jotka loppupeleissä vaikuttavat suuresti kehon terveyteen ja mielen hyvinvointiin pitkällä tähtäimellä: Sen sijaan, että pohdit jatkuvasti kuinka monta kaloria jokin ruoka sisältää, on sinun mielestäni tärkeämpää selvittää itseltäsi seuraavia asioita: Kuinka suhtaudun ruokailuun arkena? Teenkö laadukkaita valintoja arjen ruokailussani? Miksi sallin itseni syödä asioita, joiden tiedän olevan huonoja keholleni? Onko elämässäni paljon stressiä? Stressaanko usein turhaan? Nukunko hyvin? Arvostanko itseäni?</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Koska voimme omilla arjen valinnoillamme kuitenkin vaikuttaa vain rajallisesti kehoomme joutuvista aineista, jatkuu kehosi kuukausi-teema levällä - kyllä, levällä. Vaikka pääpaino ruokailussa ja kehon huollossa olisi terveellinen ja puhdas, on vaikea välttyä ilman saasteilta, torjunta-ainejäämistä ruuissa,ja muilta elimistöä kuormittavilta aineilta.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kysymys kuuluukin - kuinka voin auttaa kehoani puhdistamaan itseään? Ja vastaus kuuluu - <i>levällä.</i> Tarkemmin sanottuna Chlorellalla.</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBJGEKOkWE_HYr48cZtRo_nLbst1EyH3hv9e3XCs474k0CU_cp8rQmUq8QYiKmvr0wt2PoLhO9iN197grWcVl-n2yGFz9LmD8__PtSQHqqhPKbAWJgQHtr77wOKBtG1hm_S1H-Gvr0Epuv/s1600/Chlorella_545.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhBJGEKOkWE_HYr48cZtRo_nLbst1EyH3hv9e3XCs474k0CU_cp8rQmUq8QYiKmvr0wt2PoLhO9iN197grWcVl-n2yGFz9LmD8__PtSQHqqhPKbAWJgQHtr77wOKBtG1hm_S1H-Gvr0Epuv/s1600/Chlorella_545.jpg" /></a></div>
<br />
<br />
<div style="text-align: justify;">
<i>Mitä Chlorella on?</i></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Chlorella on levä, joka kuuluu vanhimpiin eläviin eliöihin maamme päällä. <a href="http://amazonas-products.com/en/chlorella/chlorella-production.html">Amazonasin Chlorella</a> on lajiketta Chlorella Vulgaris, joka on kasvatettu puhtaassa lähdevedessä kaukana kaupunkien saasteilta, aurinkoisessa Fujianin maakunnassa Kiinassa. Kasvatuksessa käytetty vesi tulee syvältä maan sisältä ja se on lisäksi suodatettu saavuttaakseen täydellisen puhtauden.</div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Chlorellan terveyshyötyjä voisi luetella miltei loputtomasti, joten tyydyn tekemään kompaktin listan: </div>
<div style="text-align: justify;">
<i>Chlorella...</i></div>
<div style="text-align: justify;">
...p<i>oistaa tehokkaasti raskasmetalleja elimistöstä</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>...suojelee kehoa raskametalleilta ja hidastaa ikääntymistä</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>...sisältää suuren määrän lehtivihreää, eli klorofylliä joka edistää valkosolujen muodostumista ja ravinteiden imeytymistä</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>...tukee vastustuskykyä ja immuunijärjestelmää</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>...auttaa solujen uusiustumisessa</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>...optimoi lipiditasoja (eli sillä on suotuisa vaikutus kolesteroliin)</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>...sisältää runsaasti proteiinia (n. 60 %)</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>...on vitamiinirikas: luontainen lähde A-, B6-, C-, E- ja K-vitamiineille</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>...sisältää paljon rautaa</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<i>...sisältää beetakaroteenia (vinkkinä sinulle, joka haluat kesällä suojautua palamiselta auringossa!)</i></div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Maultaan Chlorella on... kröhöm. Sanotaanko näin - onneksi Chlorella-tabletit ovat olemassa. Itse ainakin suosittelen vahvasti Chlorellaa tablettimuodossa, ellei sitten satu pitämään levän ja mudan ja... en tiedä minkä sekoituksesta. Chlorella-jauheen maku saattaa helposti maistua myös pirtelöissä läpi, eikä myöskään parin Chlorella-lasillisen nauttiminen päivässä pitkällä tähtäimellä houkuttele. Tabletit saat helposti kulautettua kurkkuun miltei huomaamatta. Tiedä sitten, kyllä niitäkin on jotka sanovat imeskelevänsä tabletteja koska pitävät Chlorellan mausta. Makumieltymystensä perusteella saattaa olla, etten käy heidän luonaan illalliskutsuilla.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Kehosi kuukausi-teeman hengen mukaisesti, saat myös <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/amazonas-chlorellatabletit-300tabl/4025871811506/">Amazonaksen Chlorella-tabletit</a> 300 kpl ja <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/amazonas-chlorellatabletit-750tabl/4025871811759/">750</a> kappaletta <b>tammikuun ajan -20 %</b>! Ilmoita kassalla lukeneesi kampanjasta blogissa tai kirjoita verkkokauppaamme koodi <b>TAMKEHO</b> niin saat alennuksen.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
- Marianne</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<br />
<br />
<br />Unknownnoreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-4384039605115648070.post-22370154534590592902015-01-04T17:03:00.000+02:002015-01-04T17:03:01.524+02:00Macuna Maca<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhk5yuRxmKdJG9pASsMWIlWNHH1R3ALwj6arYu9s3semVPdavYC_eNy85kS9de1wPlDIe8VlChLYTXpcJt1CFh8ZxP6ZDVpgDFGfzRuvk3Th8yNWmxL1rMZz4tYVrYkKVCEfsufshZf0QK9/s1600/maca+smoothie+lusikka_545.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhk5yuRxmKdJG9pASsMWIlWNHH1R3ALwj6arYu9s3semVPdavYC_eNy85kS9de1wPlDIe8VlChLYTXpcJt1CFh8ZxP6ZDVpgDFGfzRuvk3Th8yNWmxL1rMZz4tYVrYkKVCEfsufshZf0QK9/s1600/maca+smoothie+lusikka_545.jpg" /></a></div>
<br />
<div class="MsoListParagraph" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0in; mso-add-space: auto;">
<o:p></o:p></div>
<div style="text-align: justify;">
Istun tässä lämpimässä sisällä, kaikessa rauhassa kynttilän valossa naputtelemassa blogia. Ahh kuinka autuas on olo. Ei kiire mihinkään ja ainakin tämän hetken saan pitää tunteen siitä, että kaikki on hyvin. Toisaalta tiedän stressin ja kiireen olevan osa sitä toista ulottuvuutta, jota myös arkipäiväksi kutsutaan. Tietynlainen stressi on motivoiva olotila, joka tietyissä määrin voi olla jopa hakemisen arvoista. Kuitenkin stressin pitkittyessä, myös hauskat asiat saattavat muuttua ennemminkin rasittavaksi pakkopullaksi kuin palkitsevaksi nautinnoksi. Tällöin on hyvä antaa itselleen, mielelleen ja keholleen lupa rentoutua. Miksei vaikka harrastaa kynttilänvalossa chillailua pirtelö kourassa?</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsWp-v8eTLJq4NvUltgCfg7QtvCba8mqVDz20T6g2v1KHxuEi7hYKM2Tpmb2i6cGd-zafJQ9A7J7beD7LqmCxaYD3DrPmqHlE0lKNJztwIiV3lRwDWF47UxsAErBPFYI3Qjki56k1VfXla/s1600/Kynttil%C3%A4_545.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsWp-v8eTLJq4NvUltgCfg7QtvCba8mqVDz20T6g2v1KHxuEi7hYKM2Tpmb2i6cGd-zafJQ9A7J7beD7LqmCxaYD3DrPmqHlE0lKNJztwIiV3lRwDWF47UxsAErBPFYI3Qjki56k1VfXla/s1600/Kynttil%C3%A4_545.jpg" /></a></div>
<div style="text-align: left;">
<br /></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0in; text-align: justify;">
<span lang="FI">Pirtelöön olen
valinnut tänään mausteeksi Macan<span class="apple-converted-space"> </span><i>(Leipidium
meyenii)</i>. Macan valitsin yksinkertaisesti seuraavista syistä: Maca on sekä fyysistä että henkistä
terveyttä vaaliva kasvi, joka sopii täten täydellisesti edellisessä postauksessa
avattuun <i>Kehosi kuukausi</i>-teemaan. Maca kasvaa Perun Andeilla 4000-4500 m korkeudella. Se on kaksivuotinen sinappikasvi, jonka juurta on käytetty ravintona tuhansia vuosia. Perinteisesti Macaa on käytetty energian
lisäämiseen, mielen selkeyden parantamiseen, sekä miesten että naisten
seksuaalisen halukkuuden lisäämiseen, impotenssiin hoitoon, kuukautisten
epäsäännöllisyyteen, naisten hormoniepätasapainon tasapainottamiseen
mukaanlukien menopaussiin sekä krooniseen väsymysoireyhtymään (Cicero et al.
2001). Maca on voimakas adaptogeeni joka sopii sekä miehille että naisille ja
on suosittu myös urheilijoiden joukossa sen sisältämien aminohappojen ja kasvisterolien takia.</span></div>
<div style="margin-bottom: .0001pt; margin: 0in; text-align: justify;">
<span lang="FI" style="font-size: 13.5pt;"><br /></span></div>
<div style="text-align: justify;">
Makuna Maca ei miellytä kaikkia. Itse en mitenkään inhoa Macan makua, mutta en minä sitä kauhakaupalla myöskään suuhuni sellaisenaan tunkisi. Mutta hei, Macaa on moneksi ja kannattaa Macan kanssa olla tarkkana valmistusprosessista - se vaikuttaa makuun hyvinkin paljon. Jotkut Macajauheet ovat erittäin kitkeriä siksi, että ne kuivataan liian nopeasti liian korkeissa lämpötiloissa.<br />
<br />
Amazonasin Maca valmistetaan kuivattamalla Maca hitaasti niin ettei lämpötila nouse yli 40 asteen, jotta kitkerää makua ei muodostuisi*. Lisäksi Amazonasin Maca on sekoitus keltaista, punaista, mustaa ja violettia mukulaa täydellisessä suhteessa, jotta kaikkien eri väristen mukuloiden ominaisuudet säilyisivät ja käyttäjä hyötyisi kaikkien eri väristen juurien suotuisista vaikutuksista.</div>
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiykLVKtmqcB0qWfCf-G7rwiBr-gpNq9MweNqW0qtjGev1jAFpD8bKulPBKHxa5wKUnRhwKgFeaKlms-oNTR48EBZMFQUbHRw4bVNNW2lNmIwAvUyKvWqI5cxRl2dG2l0Q3DfVb2FiTCSR5/s1600/maca_545.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiykLVKtmqcB0qWfCf-G7rwiBr-gpNq9MweNqW0qtjGev1jAFpD8bKulPBKHxa5wKUnRhwKgFeaKlms-oNTR48EBZMFQUbHRw4bVNNW2lNmIwAvUyKvWqI5cxRl2dG2l0Q3DfVb2FiTCSR5/s1600/maca_545.jpg" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: small; text-align: justify;"><i>Maca sisältää runsaasti terveydelle tärkeitä ravinteita ja mineraaleja, kuten kalsiumia, magnesiumia, fosforia, jodia, rautaa ja B-, C- ja E-vitamiineja. Lisäksi siinä on monipuolinen aminohappokoostumus ja kasvisteroleista se sisältää brassikasterolia , ergosterolia, ergostadienolia, kampasterolia, sitosterolia ja stigmasterolia.</i></span></td></tr>
</tbody></table>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Entäs sitten se pirtelö?<br />
Kas tässä ohje:<br />
<br />
<i><u>Talven rentoutus-pirtelö:</u></i><br />
<div class="MsoListParagraphCxSpFirst" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0in; mso-add-space: auto;">
<span lang="FI"><i>Banaani (pakkasesta)<o:p></o:p></i></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0in; mso-add-space: auto;">
<span lang="FI"><i>1-2 rkl Amazonas Maca-jauhetta (maun mukaan, laitoin itse yhden rkl)<o:p></o:p></i></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0in; mso-add-space: auto;">
<span lang="FI"><i>0,5 tl Amazonas Acerola-jauhetta</i></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0in; mso-add-space: auto;">
<span lang="FI"><i>n. 2 dl Mustikoita <o:p></o:p></i></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0in; mso-add-space: auto;">
<span lang="FI"><i>1 Lehtikaalin lehti</i></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpMiddle" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0in; mso-add-space: auto;">
<i>Kasvimaitojuomaa, esim. <a href="http://www.ekolo.fi/kauppa/tarkennettu-haku/11/?keywords=provamel">Provamelin</a> riisimaito</i></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpLast" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0in; mso-add-space: auto;">
<span lang="FI"><i><br /></i></span></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpLast" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0in; mso-add-space: auto;">
<i>Paloittele banaani ja laita se yöksi pakkaseen. Kun banaani on jäätynyt, blendaa kaikki ainekset keskenään. Voilá!</i></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpLast" style="margin-bottom: .0001pt; margin-bottom: 0in; mso-add-space: auto;">
<i><br /></i></div>
<div class="MsoListParagraphCxSpLast" style="margin-bottom: 0.0001pt; text-align: justify;">
Mustikoissa on runsaasti antioksidantteja ja flavonoideja, jotka tukevat muistia. Mustikoita suositellaan myös stressiin, sillä niiden korkea antioksidanttipitoisuus tekee hyvää sydämelle ja verisuonille. Lehtikaalin lehtivihreä sisältää magnesiumia, joka rentouttaa lihaksia. Banaanin sisältämä tryptofaani muuttuu aivoissa serotoniiniksi joka auttaa pitämään unirytmit säännöllisinä. Kaiken kaikkiaan oikein rentouttava talvinen tsillailujuoma! Huomaa, että tätä pirtelöä ei välttämättä kannata juoda juuri ennen nukkumaanmenoa, sillä Maca antaa energiaa.</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqha5d6D05I-vIdY7DE2KFyWSq9ZsKsr19Stqsjwy4bFr9bv4hEWrkUNvOJzIZ1aRIs2zqUQiXh1D5XZl2uvQQaIgFrluMtUNJdqsG_C-HNIal6mt8LauEKrIPeAz8Hmf4li9TMntGyndA/s1600/maca+smoothie+raita_545.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhqha5d6D05I-vIdY7DE2KFyWSq9ZsKsr19Stqsjwy4bFr9bv4hEWrkUNvOJzIZ1aRIs2zqUQiXh1D5XZl2uvQQaIgFrluMtUNJdqsG_C-HNIal6mt8LauEKrIPeAz8Hmf4li9TMntGyndA/s1600/maca+smoothie+raita_545.jpg" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: justify;">
Suosittelen kokeilemaan vaikka olisikin kavahtanut Macan makua aikaisemmin. Siitä vaan, reippaasti jalat pöydälle ja suu suppuun pillin ympärille pirtelöä hörppimään. Tai saat sinä vaikka lusikkaakin käyttää, kunhan olo on rento.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Ja niin, saat myös <a href="http://www.ekolo.fi/tuote/amazonas-macajauhe/4025871982503/">Amazonasin Macasta</a> nyt<b> 20 % alennuksen</b> Ekolon myymälöistä ja verkkokaupasta <b>31.1.2015 saakka </b>kun ilmoitat kassalla koodin <u style="font-weight: bold;">TAMKEHO</u>.</div>
<div style="text-align: justify;">
<br /></div>
<div style="text-align: justify;">
Minä jatkankin nyt tätä pirtelö kourassa ihmettelyä, että niin, rentouttavaa sunnuntaita sinullekin!</div>
<div style="text-align: justify;">
<br />
- Marianne<br />
<br />
*<i>Voit lukea lisää Amazonasin Macan valmistuksesta <a href="http://amazonas-products.com/en/maca/maca-production.html">tästä</a>.</i><br />
<i><br /></i>
<i>Lähde:</i><br />
<i><br /></i>
Cicero, A.F.G., Bandieri, E., Arletti, R., 2001. <i>Lepidium meyenii</i> Walp. improves sexual behavior in male rats independently from its action on spontaneous locomotor activity. <i>Journal of Ethnopharmacology</i>, 75, pp. 225-229.</div>
Unknownnoreply@blogger.com0