Leipä täynnä siemeniä

Leipää tulee mussutettua helposti liikaa, mutta tässäpä erittäin ravinteikas, gluteeniton, hiivaton, vegaaninen, todella helppo ja ennen kaikkea herkullinen leipä!

Leipä on mallia "heitä suurinpiirtein oikeat ainekset jotenkin sekaisin ja lykkää uuniin", mitä arvostan kovasti. Leivän reseptiin törmäsin Lilyn blogissa, tässä se omine muutokseni: 

• 2, 5 dl luomu auringonkukansiemeniä
• 1 dl luomu pellavansiemeniä tai pellavansiemenrouhetta
• 1 dl luomu hasselpähkinöitä tai manteleita (tai puolet ja puolet) tai muita pähkinöitä
• 3, 5 dl kaurahiutaleita (gluteenittomaan leipään puhtaita kaurahiutaleita) tai muita hiutaleita, esim spelt, riisi  
• 2 rkl luomu chia-siemeniä tai seesaminsiemeniä
• 3 rkl luomu psylliumia
• 1 tl kristallisuolaa
• 1 rkl luomu palmusokeria, hunajaa tai siirappia
• 3 rkl luomu kookos- tai oliiviöljyä
• 3,5 dl vettä tai muuta nestettä (vanhaksi menevät riisimaidon jämät menevät meillä tähän)

Aineksia voi vaihdella aika vapaasti, esim kurpitsansiemenet ja kuorelliset hampunsiemenet sopivat hyvin tähän. Isoja pähkinöitä en laittaisi juuri enempää mukaan, ja psyllium ja pellava on aika oleellisia taikinan koostumuksen kanssa. Suola parantaa leivontaominaisuuksia, mutta tässä se ei ole niin nuukaa, eli maun mukaan voi myös jättää pois. 

Sekoita kuivat aineet keskenään. Jos käytät kookosöljyä ja/tai hunajaa, sulata ne vesihauteessa juoksevaksi ja yhdistä muihin nesteisiin. Jos ainoat nesteet ovat vesi tms ja öljy, sekoitan ensin kuiviin aineisiin veden ja sitten öljyn.
Sekoittele, kunne seos alkaa jähmettyä (muutama minuutti). Taikinasta tulee jäykempi, ja vähän sitkoa syntyy psylliumista. Jos taikina on liian jäykkä sekoittamiseen, lisää 1rkl vettä ja sekoita. 

Kaada seos leipävuokaan, jonka olet vuorannut leivinpaperilla (vuoan voitelu ei auta). Anna taikinan tekeytyä keskenään huoneenlämmössä pari tuntia, tai yön yli jääkaapissa ennen paistamiseta.

Lämmitä uuni 175 asteeseen (kiertoilmauuni 165 astetta), laita vuoka uunin keskiosaan ritilän päälle ja paista noin 20 minuuttia. Ota vuoka ja ritilä ulos, ja kippaa leipä ritilän päälle ylösalaisin (nyt kiittelet leivinpaperia), ja paista sitä uunissa ritilän päällä vielä 30-40 minuuttia. Tai jätä leipä kääntämättä kokonaan ja pidä se uunissa 50-60 minuuttia. Koputeltaessa kypsä leipä kuulostaa ontolta. 

Anna leivän jäähtyä ennen syömistä, säilytä se joko ilmatiiviisti jääkaapissa tai paperiin käärittynä huoneenlämmössä (ei muovipussissa). Pinta ei kuivu helpolla. 

Leipä on mielettömän hyvää, mutta älä syö koko leipää kerralla, niin paljon pellavaa ja kuituja kerralla voi olla vatsalle liikaa!   

Vappumunkit

Vappu on hyvä syy leipoa munkkeja. Näissä munkeissa on aavistus kookosta ja hieman tavallista tummempi väri. Väri tulee Arenga palmusokerista, samoin aromikas maku.

Munkit (n. 15 kpl)

• 4 dl luomukookosmaitoa (1 purkillinen)
• 1 pss kuivahiivaa
• 1,5 dl Arenga luomupalmusokeria
• 1,5 tl kristallisuolaa
• 1 tl luomukardemummaa
• 8 dl luomuvehnäjauhoja
• 1 dl luomukookosjauhoja
• 100 g sulatettua margariinia (Sinistä Keijua)
• Appelsiini-kookossokeria / luomutäysruokosokeria
  
• Luomupaisto- tai rypsiöljyä paistamiseen
  

Lämmitä kookosmaito kattilassa kädenlämpöiseksi. Sekoita jauhot, kuivahiiva, sokeri, suola ja kardemumma keskenään. Sekoita kuivat aineet ja neste. Lisää sulatettu margariini. Vaivaa taikina kimmoisaksi. Anna kohota liinalla peitettynä n. 30 min. Leivo jauhotetulla alustalla munkeista joko pyöreitä pullia tai rinkeleitä. Minä teen yleensä rinkeleitä, ne on nimittäin kypsyvät varmemmin sisältäkin. Rinkelit on helppo tehdä pistämällä sormi pullan läpi ja pyörittelemällä, kunnes reikä on riittävän suuri. Anna munkkien kohota liinan alla vielä hetki.

Laita kattilan pohjalle öljyä sen verran, että munkit uppopaistuvat koskettamatta kattilan pohjaa. Lämmitä öljy kattilassa 180 asteiseksi. Öljyn sopivan lämpötilan voi testata pienellä taikinanpalalla. Kun koepala ruskistuu minuutissa, öljy on rittävän kuumaa. Nosta muutama munkki kerrallaan öljyyn kypsymään. Kun alapuoli on kauniin ruskea, käännä munkki esim. reikäkauhalla. Kun molemmat puolet ovat kypsyneet nosta munkki talosupaperin päälle. Näin ylimääräinen öljy valuu pois. Kierittele munkit sokerissa. Munkkien sokerointiin sopii mainiosti hienorakeinen täysruokosokeri. Pirteän appelsiinivivahteen munkkeihin saa käyttämällä appelsiini-kookossokeria.

  

Munkkeja mutustellessa on mukava mietiskellä, miten mahtava juttu Arenga palmusokeri onkaan. Palmusokeri tuotetaan reilusti ja paikallisasukkaiden ehdoilla, mikäs sen sopivampi sokeri työväen juhlapäivänä! Samalla palmusokerin avulla pelastuvat kokonaiset sademetsäekosysteemit orankeineen. Lisää juttua palmusokerista löytyy täältä ja täältä.

Viski-taatelikakku

Kun Varpu teki lastenkin herkkuja pipareita, tässä nyt vähän aikuisempaan makuun jouluinen kuivakakku. Nimestään huolimatta maistuu myös viskin makua inhoaville. Tämä ohje on alunperin Chocochilistä löytämäni, omin muutoksin :)



Ainesosat:

• 150 g tuoreita luomutaateleita tai 100g kuivattuja luomutaateleita (tuoreet ovat parempia, niitäkin saa Ekolon myymälöistä)
• 2,5 dl luomumantelirouhetta tai luomupähkinärouhetta tai luomuauringonkukansiemeniä
  
• 4 dl luomuspeltjauhoja (täysjyväjauhotkin toimivat)
• 1 dl Govinda luomukookosjauhoja
  
• 1 tl ruokasoodaa
• 1tl leivinjauhetta
• 0,5 tl luomuvaniljajauhetta aitoa tavaraa verrattuna vanilliiniin tai aromeihin!
  
• 2,5 dl luomusoijakermaa (tai muuta kasvikermaa, kasvimaitokin toimi)
• 0,5 dl viskiä
• 125 g vegaanista margariinia (tummansininen Keiju)
• 3 dl Arenga palmusokeria
• 1 dl maustamatonta luomusoijajogurttia
  
• luomukookosöljyä ja luomukookoshiutaleita vuokaa varten

Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen (kiertoilmauuni 150).
Voitele kakkuvuoka (mieluiten sellainen renkulamalli) kookosöljyllä ja jauhota se kookoshiutaleilla (toki margariini ja korppujauhotkin käyvät).
Hienonna taatelit. Jos teet tuoreista taateleista, kannattaa ostaa vähän enemmän että voi syödä näitä toffeisia herkkuja muutaman. Kuivatut taatelit voi halutessaan liottaa vaikka puolisen tuntia - yön yli, niin saavat lisää kosteutta. Minä en ole jaksanut, saati muistanut ottaa aikaisemmin taateleita esille.
Rouhi mantelit tai pähkinät, auringonkukansiemenet voi laittaa kokonaisina. Sekoita mukaan spelt- ja kookosjauhot, ruokasooda, leivinjauhe ja vanilja ja yhdistä ne taatelien joukkoon.
Sekoita yhteen soijakerma ja viski.
Vaahdota erillisessä kulhossa sulatettu margariini ja sokeri. Tumma palmusokeri vaatii ehkä hiukan pidemmän ajan vaahdottamiseen kuin valkoista sokeria käyttäessä. Valmiin kuohkean seoksen tunnistaa siitä, että se on vaaleampaa kuin margariini-sokeriseos alunperin ja pintaan jää helposti kuvio eikä se häviä heti litkuun. Lisää mukaan soijajogurtti.
Kääntele rasva-sokerivaahtoon kuivat aineen ja kerma-viskiseos muutamassa erässä. Älä sekoita, vaivaa tai vatkaa, se saa taikinan sitkostumaan. Taikina on aika jämäkkää.
Kaada tai nostele taikina lusikalla kakkuvuokaan ja laita uunin keskitasolle noin tunniksi. Älä anna lasten syödä taikinaa (meillä aiheutti melkoisen äläkän), valmista kakkua kyllä uskalsin antaa.

Anna jäähtyä hyvin ennen kuin otat pois vuoasta, etenkin jos käytät silikonivuokaa. Kakku on parhaimmillaan seuraavana päivänä, kun se on saanut vetäytyä.

Pähkinäallergiselle auringonkukansiemenet olivatkin hyvä vaihtoehto manteleille, mutta olen tehnyt kakun usein ilman mitään näin terveellisiä lisäyksiä ;)
Luulen, että konjakki tms. vahvan makuinen juoma voisi myös sopia tähän kakkuun, mutta sitä pitää jonkun muun testata.

Kookosjauhot eivät anna kovin paljon makua tähän kakkuun, että kookosta inhoavallekin voisi maistua (en ole vielä löytänyt koehenkilöä tähän). Jos käytät kookosjauhon tilalla muita jauhoja, voit laittaa vaikka 2dl soijakermaa kun kookos ei ole imemässä niin paljon nestettä.

Kakkuun löytyy myös kuorruteohje Chocochilistä, mutta mielestäni se on ihan tarpeeksi makeaa ja herkullista näinkin. Suosittelen tekemään kuorrutteen maukkaasta Reilun kaupan ruokotomusokerista, jos sellaisen haluaa.

Mainiot makadamia-piparkakut

Mitä syntyy, kun  australialaiset pähkinät ja suomalaiset jouluperinteet kohtaavat? Superherkullisia, täyteläisen pehmeitä piparkakkuja. 

Piparkakut kuuluvat jouluun. Ainakin lapselliselle ihmiselle niiden leipominen on suorastaan puolipakollista.  Piparkakkujen tuoksu ja taikinan mutustelu ovat olennainen osa joulutunnelmaan virittäytymistä. Valmiit piparkakut vaan ovat usein aika tylsän makuisia. Jotain uutta oli siis keksittävä. Vegaaniliition jouluesitteestä löytyneen mantelijauhoilla höystettyjen ranskalaisten piparkakkujen ohjeen rohkaisemana keksin kokeilla, miten tämän viikon kamppanjapähkinämme, makadamiat, sopisivat pipareiden sekaan.

Makadamiat ovat rasvaisia ja rapeita pähkinöitä. Ne ovat maultaan melko mietoja, minusta ne muistuttavat maultaan aika paljon cashewpähkinöitä.  Pehmeän makunsa ja rakenteensa ansiosta ne sopivat mainiosti erilaisten kastikkeiden ja tahnojen sekä monenmoisten leipomusten raaka-aineeksi. Suomessa makadamiapähkinät ovat vielä melko tuntemattomia, mutta Australialaisille ne taitavat olla suoranainen kansallisylpeys. Ovathan ne ainoa australialainen alkutuote, jolla on todellista kaupallista merkitystä. Makadamiapuita kasvaa mantereella useampaa eri lajia, muutama niistä tuottaa syötäväksi kelpaavia pähkinöitä. Australian alkuperäisasukkaat kutsuvat niitä nimellä "kindal kindal". Kun eurooppalaiset 1850-luvulla kartoittivat alueen kasveja, nimettiin  makadamia-suvun puut aikakauden merkittävän kemistin John McAdamin kunniaksi.

Viime viikonloppuna juhlittiin sopivasti esikoiseni syntymäpäiviä ja mikä olisikaan 3-vuotissynttäreitä parempi estradi uusien piparkakkuinnovaatioiden lanseeraamiseen! Alle 5-vuotiaiden palaute on nimittäin ainakin suoraa ja rehellistä. "Superherkullisia" kommentoi yksi, "hurjan hyviä", totesi toinen. Useimmat eivät sanoneet mitään, suu täynnä piparkakkua onkin hankala puhua. Ja miksi pitäisikään, makadamiapiparkakut kirjaimellisesti vietiin käsistä -se puhukoon puolestaan :)

Makadamia-piparkakut (n. 70 kpl)

• 1,5 dl palmusokeria
• 1 dl siirappia
• 100g sulatettua margariinia (Tummansinistä keijua)
• 1 dl kaurakermaa

• 1 tl luomukanelia
• 1 tl luomuneilikkaa
• 1 tl luomuinkivääriä
• 0,5 tl kristallisuolaa
• n. 1,5 dl luomumakadamiapähkinöitä
• 1,5 tl ruokasoodaa
• 4 dl luomuvehnäjauhoja
• 2 dl puolikarkeaa luomuspeltjauhoa

Jauha makadamiapähkinät karkeahkoksi jauhoksi tehosekoittimella. Pehmeät makadamiat jauhautuvat  tehosekoittimessa helposti.

Sekoita palmusokeri, siirappi, sulatettu margariini ja kaurakerma keskenään. Lisää joukkoon mausteet, suola, pähkinät, sooda sekä vehnä- ja speltjauhot pikku hiljaa sekoittaen. Peitä kulho kelmulla ja laita jääkaappiin kovettumaan vähintään muutamaksi tunniksi, mutta mieluummin vaikkapa yön yli.

Leivo taikinasta piparkakkuja. Taikinaa kannattaa kaulia melko pieni pala kerrallaan, sillä se on ehkä hiukan "tavallista" piparitaikinaa murenevaisempaa. Mutta tosi hyvin muokattavaa, suorastaan muovailuvahamaista taikinasta näillä aineksilla tuli. Paista piparit 200 asteessa n. 7 minuuttia. Tästä taikinasta tuli n. 70 piparia, tosin innokkaan apulaisleipurin maistiaisiin taisi huveta ainakin viiden kakun verran taikinaa.

Aikomukseni oli lavastaa pipareista jonkinlainen jouluinen asetelma, mutta enpä ehtinyt. Sitä tahtia ne katosivat parempiin suihin. Tässä viimeinen havainto:

Suorastaan suloinen herkku saksanpähkinästä (ja rehellisyyden nimissä aika paljon muustakin)

Tulevan viikonlopun 3-vuotissynttärit ja saksanpähkinään edennyt pähkinäkamppanjamme mielessäni käännyin Raisa Kettusen herkkukirjojen puoleen. Kettusen  Puputyttö ja vohvelisankari (2010) sekä uunituore Puputytön juhlakirja (2011) ovat riemukasta luettavaa. Puputyttö näyttää, että vegaaninen leipominen on helppoa ja leipomukset maistuvat taatusti jokaiselle, ruokavalioon katsomatta. Usein leivonnan kulmakiviksi koetut kananmunat, kerma ja voi ovat lopulta ihan turhia. Kettunen korvaa ne suvereenisti paljon paremmilla luonto- ja eläinystävällisillä vaihtoehdoilla.      

Saksanpähkinöissä on reippaasti omega-3 -rasvahappoja ja ties mitä terveellisiä antioksidantteja, mutta ehkä niiden korostaminen seuraavaksi esiteltävän leivonnaisen yhteydessä vaikuttaisi lähinnä itsepetokselta ja ilon pilaamiselta :)  Juhlissahan saa herkutella. Terveellisyyttä on silloin minusta aika turha miettiä. Eihän kukaan tällaisia paistoksia joka päivä popsi (eihän?). Siksi en enempää puutu saksanpähkinöiden terveyshyötyihin (lisätietoja niistä löytyy Ekolon sivuilta), vaan valmistan niistä jotakin, mikä ei taatusti ole ensisijaisesti terveellistä. Mutta on ehdottomasti kaikin puolin hyvänmielen juhlaruokaa, herkullista ja eettistä (ja luomuaineksista luotuna vieläpä ekologistakin).

Kettusen kirjat läpi kahlattuan tartuin siis Marmeladi-pähkinäbrownie -ohjeeseen. Onhan tässä niitä saksanpähkinöitä, vieläpä varsin runsaasti ;). Muutaman aineen korvasin keittiöstäni löytyvillä. Ja ihan mielettömän hyviä näistä tuli. Usein taikina on paljon herkullisempaa kuin  valmis leivonnainen, nyt taikinan makoisuus kantoi myös lopputulokseen. Kiitos Puputyttö!

Marmeladi-pähkinäbrowniet

•  4,5 dl luomuvehnäjauhoja

• 5 dl palmusokeria

• 1,5 dl luomukaakaojauhetta

• 0,5 tl leivinjauhetta

• 1 tl kristallisuolaa

• 2,5 dl luomukauramaitoa

• 2 dl sulatettua Sinistä keijua

• 0,5 tl luomuvaniljaa

• Reilusti luomumarmeladeja (n. 20 kpl)

• 2,5 dl luomusaksanpähkinää rouhittuna  

Laita uuni lämpimään 175 asteeseen.

Sekoita vehnäjauho, sokeri (minä käytin palmusokeria, se hoiti homman erittäin hyvin), kaakaojauhe, leivinjauhe, kristallisuola ja vanilja (ohjeessa käytettiin nestemäistä vanilja-aromia, meidän kaapista löytyi jauhettua vaniljaa –toimi mainiosti).

Sekoita Kauramaito (kirjan ohjeessa hasselpähkinämaito, olisi saattanut tulla vielä parempaa siten, minä käytin sitä mitä löytyi, kauramaitoa siis) ja sulatettu margariini keskenään toisessa kulhossa,

Yhdistä kuivat aineet ja neste. Lisää mukaan saksanpähkinärouhe sekä pilkotut marmeladit (kirjassa puhuttiin suklaakuorrutetuista mansikkamarmeladeista, minä käytin Bretti’sin hedelmämarmeladeja – oikein herkullista).  

Kaada taikina 20*30 cm vuokaan ja paista uunissa n. 30 minuuttia. Paistos on valmis, kun sen pinta lakkaa kiiltämästä. Brownien kuuluu jäädä sisältä hieman raa'aksi. Anna jäähtyä. Leikkaa neliöiksi.

Puputyttö suosittelee brownien kaveriksi vaniljajäätelöä. Kokeilin vaniljajäätelön kanssa, mutta melkein nämä olivat parempia ihan sellaisenaan. Leipomus onnistui olemaan äärimmäisen makeaa, mutta jollain kumman vivahteikkaalla tavalla kuitenkin välttämään suoranaisen imelyyden. Muutaman palan söin, loput pakastimeen kekkereitä odottamaan. Tai sitten leivon suosiolla toisen vuoallisen juhliin... 

Mahdottoman makea juttu

Makeutusaineita ja palmusokeria Ekoloinen on maistellut ansiokkaasti aiemminkin. Masarang Arenga palmusokeri ja sen tarina on vaan niin herkullinen aihe, etten malta olla tarttumatta siihen minäkin (ja samalla saan myös hyvän syyn leipoa jotain herkkua). Jos jotain tuotetta suosimalla voi yhtä aikaa edesauttaa kokonaisten sademetsäekosysteemien ennallistamista, olla mukana projektissa, jonka kautta paikalliset maanviljelijät saavat toimeentulonsa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla, makeuttaa terveellisemmin, valmistaa ihanalla karamelliaromilla höystettyjä herkkuja... niin sehän on jo melkein liian hyvää ollakseen totta!

Kaikki alkoi siitä, kun alunperin hollantilainen mikrobiologi Willie Smits kohtasi Borneollaisella torilla pohjattoman surulliset silmät. Silmät kuuluivat oranginpoikaselle, jonka Smits myöhemmin saman päivän iltana löysi hylättynä roskiksesta. Smits vei sairaan oranginpoikasen kotiinsa ja hoiti tämän terveeksi. Sana levisi ja Smits sai pian lisää salakuljettajien uhreiksi joutuneita, hylättyjä orankeja huolehdittavakseen. Hän tiesi kuitenkin, että orangin ainoa todellinen koti on sademetsä. Perustamansa Borneo Orangutang Survival Foundationin (BOS) kautta Smits ryhtyi etsimään keinoja palauttaa orankeja alkuperäiseen ympäristöönsä. Nopeasti selvisi, että orankien pelastaminen nivoutui kiinteästi alueen sademetsien surkeaan tilaan ja paikallisen väestön taloudelliseen ahdinkoon. BOS hankki 2000 hehtaaria hakattua, palanutta sademetsää. Nerokkaan suunnitelman, jonka ekologisia yksityiskohtia  ei minun asiantuntemuksellani selosteta (Smits tekee sen itse erittäin hyvin tällä videolla), avulla Samboja Lestarin alueesta luotiin muutamassa vuodessa elävä metsä tuhansine kasvi- ja eläinlajeineen, turvapaikka myös orangeille. Myöhemmin sademetsää on ennallistettu Smitsin käynnistämissä projekteissa lisää.

Sokeripalmuilla on merkittävä rooli sademetsän perustamisessa. Ne kasvavat ainoastaan monimuotoisissa ympäristöissä, niiden pitkät juuret estävät eroosiota, ne ovat valtavan  monikäyttöisiä puita.   Sokeripalmut kestävät hyvin tulta ja sademetsän laidoilla kasvaessaan ne muodostavat suojaavan kehän, joka pysäyttää metsäpalot. Alusta asti Smitsin toiminnan ohjenuorana on ollut antaa aktiivinen rooli paikallisille ihmisille. Sokeripalmujen nerokkuus on siinä, että nektaria (josta palmusokeri siis valmistetaan) voidaan kerätä niiden kukinnoista kymmeniä litroja päivittäin puuta lainkaan vahingoittamatta.  Paikallisasukkailla on hyppysissään nektarin keräämiseen tarvittava tieto ja taito. Palmujen avulla ihmiset voivat saada toimeentulonsa elävästä sademetsästä. Tätä kaikkea on ollut koordinoimassa Masarang, joka on voittoa tavoittelematon indonesialaienen luonnonsuojelujärjestö (jonka on tietysti perustanut -kukas muukaan kuin Willie Smits). Masarang on perustanut sen, superekologisen ja päästöttömän sokeritehtaan, josta palmusokeri Ekoloonkin tulee.

Palmusokeri on huomattavasti valkoista sokeria ravinteikkaampaa ja sen glykeeminen indeksi on matalampi eli se nostaa verensokeria hitaammin. Minä en uskalla väittää sen olevan suorastaan terveellistä, mutta ainakaan se ei ole läheskään yhtä epäterveellistä kuin valkoinen sokeri. (Terveellisyyshän on vain yksi ja ainakin minulle usein (liian usein?) varsin toissijainen ruokakriteeri.) Ruoanlaitossa palmusokeri toimii kokemusteni perusteella oikein oivallisesti, esimerkiksi erilasissa wokeissa ja keitoissa. Leivonnassa sen käyttö vaatii pientä harjoittelua, leipominen on usein varsinaista salatiedettä ja aina hitusen arvaamatonta puuhaa. Toisella leivontakerralla sain kuitenkin tämän mustikkapiirakan suhteet osumaan mielestäni aika nappiin (ensimmäinen yritys jäi hiukan mauttomaksi, mutta pieni lisäys sokerin määrään korjasi tilanteen).     

 

Mustikkapiirakka

Pohja:

• 1,5 dl luomusoijajugurttia

• 100 g sulatettua margariinia (sinistä Keijua)

• 2,5 dl luomuvehnäjauhoja

• 1,5 dl palmusokeria

• 1 tl leivinjauhetta

täyte:

• n. 5 dl mustikoita

• 1 dl luomusoijajugurttia

• ½ dl palmusokeria

Sekoita jugurtti ja sulatettu margariini keskenään. Sekoita kuivat aineet keskenään ja yhdistä seokset. Voitele piirakkavuoka (n. 25 cm halkaisijaltaan) ja leivitä taikina vuokaan tasaisesti. Sekoita mustikat, jugurtti ja sokeri keskenään ja kaada seos piirakkapohjan päälle. Paista piirakkaa uunin alaosassa 200 asteessa n. 40 minuuttia (meidän kiertoilmauunissa piirakka paistui puolessa tunnissa).

Vaniljakastike cashew-pähkinöistä

• n. 1 dl luomucashew-pähkinöitä

• n. 2dl vettä

• 2 rkl palmusokeria

• hyppysellinen luomuvaniljajauhetta (ehkäpä n. 1/4 teelusikallinen) 

Valmista liotetuista pähkinöistä ja vedestä tasainen kastike tehosekoittimessa tai sauvasekoittimella. Sekoita mukaan palmusokeri ja vaniljajauhe.