Kummikuutteja

Saimaannorppa on Ekolon epävirallinen kummikuuttiotus, jonka suojeluun kaupalta livautellaan varoja. Siksi kehotan kaikkia käymään katsomassa Yle Areenalta saimaannorppadokumentin Jäätä rakastavat, joka on näytillä vielä kuusi päivää. Kyseessä on luontokirjailija-kuvaaja Juha Taskisen viidentoista vuoden aikana keräämästä kuvamateriaalista tiivistetty dokumentti. Teoksessa nähdään materiaalia esimerkiksi Itä-Suomen Yliopiston tutkijoiden norppatyöstä: pesien tutkimisesta ja rakentamiskokeiluista, seurannasta jne. Näin Jäätä rakastavat Lammin biologisella asemalla nisäkästieteenpäivillä muutama viikko sitten, ja koin hauskan pikku yhteenkuuluvuuden tunteen. Asiallisesti keskustellut ja kuunnellut tieteilijäjoukko katsoi tiedepäivän päätteeksi tuon dokumentin, ja hyrähti empatianauruun kuutin "laskeutuessa lepäämään" vedenpinnan alle (= pieni rasvapallo kohon tapaan lillumassa pystyasennossa hi-taas-ti pohjaa kohti, väsyn vauvan ilme kasvoillaan). 

(kuva: http://tv1.yle.fi)

Saimaannorppa on maailman vähälukuisin hylje - yksilömääräksi arvioidaan noin 270 - ja se on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi. Kannan katsottaisiin olevan edes jotenkuten turvassa, jos sen koko saataisiin kasvamaan neljäänsataan. Saimaannorpan suojelu on Suomen erityisvastuu, jota ei ole oikein kannettu:  norppamäärää rajoittaa erityisesti kuuttien hukkuminen kalapyydyksiin ensimmäisen elinvuotensa aikana. Pahimpia kuuttiuhkia ovat verkot, ja lähes kaikki ongelmallinen kalastus on vapaa-ajan viihdekalastusta. Kalastusrajoituksia on pyritty tekemään, mutta kovin varovaisesti. Vallankin kun kuutit eivät ole niin paikallaanmöllöttäviä otuksia kuin aiemmin on luultu: pikkunorppa voi kulkea parikinkymmentä kilometriä syntypaikaltaan jo ensimmäisten elinkuukausiensa aikana, vaikka perinteisesti oletettiin sen tyytyvän muutamaan kilometriin! Tänä vuonna osa kalastuskunnista on jo rauhoittanut alueensa, mutta osa sitkuttelee vain vastaan. Jos Maa- ja metsätalousministeriössä ollaan sanottujen sanojen mittaisia, nuokin alueet tulevat suojelluiksi. Rajoitusten tulisi kattaa koko kuuttiaika ja -alue kunnes kuutit kasvavat isoiksi, mutta siihen on vielä matkaa sekä ajassa että vesialassa. Jo pelkästään vaihtaminen verkoista nielurajoittimella varustettuihin katiskoihin auttaisi norppaa. Suomen Luonnonsuojeluliitto on yhteistyössä Saimaan kalastajien kanssa vaihtanut jo useita kuuttivaaroja turvallisempiin katiskoihin. Saman tahon sivuilta löytyy keinoja auttaa norppaa ja raportteja tempauksista: heillä on esimerkiksi kouluissa kiertäviä norppalähettiläitä. 

Varomattoman kalastustoiminnan lisäksi saimaannorppaa uhkaa tutusti ilmastonmuutos. Kuutteja syntyy viidestä kuuteenkymmeneen vuodessa. Tavallisena talvena pesäkuolleisuus on kymmenisen prosenttia, leutona talvena vastaava nousee kolmeenkymmeneen prosenttiin. Liian lämmin talvi romahduttaa pesiä, ja oikein vetisen talven tullessa norppaemo joutuu imettämään avojäällä. Kuutti jää silloin pienemmäksi kooltaan ja alttiimmaksi verkkokuolemille. Ilmastonmuutokseen on vaikeaa ja hidasta vaikuttaa, mutta pahin uhka, norppavauvakuolemat, olisi helposti ja halvastikin ratkaistavissa. Oma järvihylje on oikea aarre, jota Ekolossa yritetään olla mukana suojelemassa, ja jonka puolesta osaltaan uusin juuri SLL:n jäsenyyteni :o3

P.S. Saimaannorppatietoa täällä ja täällä