tiistai 24. tammikuuta 2012

I love Samu! (osa 1)

Samu-pesupähkinät ovat Sapindus mukorossi -puun hedelmiä, jotka kasvavat trooppisilla alueilla ympäri maailman. Ekolon Samu pesu- pähkinät tulevat Pohjois-Intian vuoristoalueilta, jossa ne kasvavat luonnonvaraisina. Nimestään huoli- matta ne eivät ole pähkinöitä vaan luumarjoja, jotka sopivat hyvin myös pähkinäallergisille. Ne eivät sisällä lainkaan hajusteita tai kemiallisia jäämiä ja siksi sopivat erinomaisesti allergikoille! Niitä on käytetty vuosituhansia luonnon- mukaisessa lääkinnässä ja pesuaineena Intiassa. Yksi puu tuottaa satoa jopa 200-300 kg vuodessa peräti 90 vuoden ajan! Samu pesupähkinä on reilu tuote. Pähkinöiden kerääminen ja käsittely työllistävät paikallisia ihmisiä ja tukevat vanhoja perinteitä ja kulttuuria, luontoa kunnioittaen.

Mikä saponiini?

Pesupähkinät sisältävät 15% saponiinia, mikä on luonnollinen puhdistusaine. Saponiini tulee latinankielestä (sapo=saippua) koska se vaahtoaa vedessä samalla tavalla kuin saippua. Saponiini toimii pyykinpesussa emulgaattorina, jonka ansiosta vesi ja rasva sekoittuvat toisiinsa. Usein likatahraa peittää öljykerros, jonka saponiini pystyy poistamaan. Lika vapautuu pesuveteen ja huuhtoutuu pois. Pesupähkinöiden saponiini liukenee 30 asteessa ja pähkinöitä voi käyttää missä tahansa lämpötilassa tästä ylöspäin. Saponiini ei siis ole saippuaa, joten sillä voi huoletta pestä myös hienoja tekstiileitä ja kestovaippoja. Saponiini säilyttää tekstiilien värit kirkkaina ja pehmittää pyykin, joten huuhteluainetta ei tarvitse käyttää. Muita saponiinia sisältäviä kasveja:
  • rohtosuopayrtti (juurissa jopa 20% saponiinia)
  • kevätesikko (juurissa 5-10%)
  • muratti (lehdet 5%)
  • useat palkokasvit (esim herne, soijapapu)
  • pinaatti
  • kvinoa
  • kaura
  • parsa
  • munakoiso
  • tattari
Syötävien kasvien saponiinipitoisuudet ovat pieniä. Esimerkiksi tattari ja palkokasvit (käsittelemättömät) kannattaa kuitenkin huuhdella ennen käyttöä. Olen itse käyttänyt (melkein pelkästään) pesupähkinöitä usean kuukauden ajan ja täytyy sanoa että olen ollut enemmän kuin tyytyväinen. Niin kuin Noorakin kertoi aikaisemassa kirjoituksessaan, myös minä olen vakuuttunut pähkinöiden tahranpoistotehosta. Pienen pojan äitinä erilaisilta ruoka- ja muilta tahroilta ei voi välttyä ja Samu on selviytynyt niistä hienosti. Jopa suht tuoreet marjatahrat ovat saaneet koneessa kyytiä. Sappisaippuaa on hyvä olla kaapissa tiukempien tahrojen varalta, mutta en itse joudu siihen kovin usein turvautumaan.

Tutustu Samuihin Ekolon nettisivuilla.

Lisää Samuista ja pyykinpesusta Ekoloisessa. Seuraavalla kerralla tuleekin sitten opastusta Samu -pähkinöiden ja nestemäisen Samun käytöstä.

tiistai 17. tammikuuta 2012

Tahinia naamaan

Tahini eli seesaminsiementahna on ihana aines. Etenkin pähkinäallergiselle se on oiva korvike leivän päällä ja leivonnassa maapähkinätahnalle. Se on erinomainen proteiinien ja kalsiumin lähde. Tsekkaa aikasempi bloggaus siemenistä!

Ehdoton herkku on paahdettu luomuruisleipä, jonka päällä on luomutahinia ja luomukurkkuviipaleita. Om nom nom...

Tahinipurkki unohtuu helposti jääkaapin perukoille, tässäpä vinkkejä mihin muuhunkin kuin leivän päälle sitä voi käyttää:

Tahini ei meidän lapsosille sellaisenaan kelpaa, kun se leivän päällä ollessa jää suuhun niin tahmeasti kiinni. Sitä onkin helppo lisätä ruokiin 1-2rkl: kastikkeisiin, keittoihin tai uuniruokiin. Etenkin uunivuoissa, perunaruuissa ja kiusauksissa näin pienikin määrä antaa erinomaisen maun. Näin saa piilotettua terveellisiä herkkuja nirsoille lapsille (ja aikuisille).

Hummusta eli kikhernetahnaa voi tehdä helposti heittämällä keskenään tahinia ja kypsiä kikherneitä murskattuna, ja/tai kikhernejauhoja eli gram-jauhoja. Mukaan tarpeeksi (eli paljon!) valkosipulia, hyvää öljyä (seesamöljyä tai oliiviöljyä). Mausteita voi lisätä halutessaan, esim. tippa sitruunamehua tai hiukan ruohosipulia sopivat hyvin mukaan. Hummus käy esimerkiksi lisukkeeksi tai dipiksi.

Tahinia on myös helppo tehdä itse, jos jaksaa (minä ainakin ostan valmiina, paitsi kun on joku epätoivoinen tarve juuri nyt heti saada siitä leivottua jotain eikä pääse kauppaan). Terveellisemmän, tumman tahinin saa kuorimattomista seesaminsiemenistä. Kuoritut siemenet ovat lähes valkoisia, kuorelliset vaaleanruskeita, kannattaa lukea pakkauksesta kumpia on ostamassa koska niitä on vaikea erottaa toisistaan. Siemenet paahdetaan kuivalla (eli rasvattomalla) pannulla, näin maku voimistuu. Älä laita liian kuumalle pannulle, siemenet tekevät samat kun maissinjyvät eli popseesameja lentelee. Ja voin kokemuksesta sanoa, että poppaavat pienet siemet lentävät todella pitkälle ja mitä eriskummallisimpiin koloihin...
Raakatahinia (tai suosimaani laiskan tahinia) voi tehdä paahtamattomista siemenistä. Murskaa siemenet sauvasekoittimella (tai huhmareella, jos haluat vahvistaa rannelihaksia, sauvasekoitin ei löydy tai se rikkoutuu), huom. tähän eivät kaikki väsyneet sauvasekoittimet jaksa. Jos tahini tuntuu murskatessa liian tiukalta tavaralta, lorauta mukaan vähän öljyä että se pehmenee. Lisää halutessasi kristallisuolaa.
Seesamöljyä voi käyttää myös jatkamaan purkin lopulle kuivahtanutta tahinia.

Maapähkinävoikerroskeksin pähkinätön versio Puputyttö ja vohvelisankari -kirjasta. Suolaa, sokeria ja rasvaa:
  • 20g+100g vegaanista margariinia huoneenlämpöisenä
  • 2,5dl luomukaurahiutaleita
  • 2,5dl luomuspelttijauhoja
  • 1tl ruokasoodaa
  • 1tl kristallisuolaa
  • 2dl palmusokeria (tai 1dl tästä täysruokosokeria)
  • 1dl tahinia
täyte:
  • 4rkl vegaanista margariinia
  • 1,5dl tahinia
  • 0,5dl ruokotomusokeria
  • 0,5tl kristallisuolaa
  1. vuoraa pelti leivinpaperilla
  2. sulata 20g margariinia kattilassa keskilämmöllä, lisää kaurahiutaleet ja kypsennä 5-7min., kunnes ovat paahtuneet kauniisti. Kaada leivinpaperin päälle jäähtymään.
  3. sekoita jauhot, sooda, suola. Vatkaa 100g margariinia ja sokeri(t) kuohkeaksi. Lisää tähän maapähkinävoi ja sekoita hyvin.
  4. Lisää maapähkinävoi-sokeriseokseen kaurahiutaleet ja jauhot. Vatkaa hiljaisella teholla kunnes kaikki aineet ovat sekoittuneet. Ota 2 leivinpaperiarkkia valmiiksi, ja laita taikina niiden väliin. Kauli taikina tasaiseksi, n. 0,5cm levyksi. Siirrä taikina pellille tai tarjottimelle ja laita jääkaappiin jäähtymään n. 20 minuutiksi.
  5. Lämmitä uuni 175 asteeseen. Varaa 2 uunipeltiä leivinpapereineen odottelemaan.
  6. Leikkaa taikinasta ympyrämuotilla (n. 5cm, lasi on aika hyvä) pyöreitä keksejä. Siirrä varovasti pellille parin cm päähän toisistaan. Paista noin 10min ja jäähdytä pellillä (ei ritilällä etteivät hajoa).
  7. Tee täyte: vatkaa kaikki ainekset keskenään huolella, kunnes seos on pehmeää ja tasaista. Jos haluat hifistellä, siirrä täyte pursotinpussiin.
  8. Laita sopiva köntsä täytettä keksin päälle ja varovasti paina toinen keksi niin että täyte litistyy. Pursotinpussilla voit tehdä spiraalin jolloin tulos on hiukan tasaisempi. Varmista, että kaikki kuorrutetta vasten tulevat puolikkaat ovat tasaisia (eli pohjapuoli), niin keksit näyttävät hienommilta.
Säilytin näitä jääkaapissa, sen aikaa kun olivat vielä syömättä :)

tiistai 10. tammikuuta 2012

Mikä ihmeen stevia?


Stevia rebaudiana on eteläamerikkalaista alkuperää oleva, astereiden sukuun kuuluva kasvi. Sitä kutsutaan myös makealehdeksi tai hunajalehdeksi. Todella makeita stevian lehdet ovatkin; stevia on jopa 300 kertaa tavallista sokeria (sakkaroosi) makeampaa. Mikä ihmeellisintä steviassa ei ole ollenkaan kaloreita tai hiilihydraatteja. Stevia on myöskin insuliinineutraali, se ei siis vaikuta verensokeriin lainkaan. Hampaillekaan se ei aiheuta samanlaista tuhoa kuin tavallinen sokeri.

Etelä-Amerikassa stevian lehtien käytöllä on pitkät perinteet. Guarani-intiaanit ovat makeuttaneet stevialla mate-juomansa ja käyttäneet sitä yrttilääkinnässä. Stevian makeus tulee sen sisältämistä stevioliglykosideista, joista makein on rebausiodi-A. Näitä glykosideja eristetään steviakasvin lehdistä uuttamalla. Kaupallisesti stevian johdannaisia alkoivat hyödyntää ensimmäisenä japanilaiset. Stevioliglykosidia onkin käytetty makeutusaineena Japanissa 1970-luvun alusta lähtien (Japanin makeutusainemarkkinoilla sen osuus on jopa 40 %). Minkäänlaisista käyttöön liittyvistä haittavaikutuksista sen paremmin Japanissa kuin Etelä-Amerikassakaan ei ole näyttöä.

Kiistelty stevia

Stevian ja sen johdannaisten markkinointi elintarvikkeina on ollut EU:n alueella pitkään kiellettyä. Taustalla ovat uuselintarvikkeisiin liittyvät säännökset: uuselintarvikkeilla tarkoitetaan sellaisia elintarvikkeita, joilla ei ole käyttöhistoriaa EU:n alueella ennen vuotta 1997. Tällaisten elintarvikkeiden käytön turvallisuus on todistettava ennen kuin ne voivat päätyä markkinoille. Stevian kohdalla tätä arviointia onkin suoritettu pitkään ja hartaasti. Lopulta 2.12.2011 stevioliglykosidien käyttö makeutusaineena sallittiin. Steviasta uuttamalla valmistettu makeutusaine on saanut koodin E960. Edelleenkään stevia-kasvin lehtiä ei saa markkinoida elintarvikkeena, Eviran mukaan kaikkia stevian lehtien sisältämiä yhdisteitä ei tunneta riittävän tarkasti. Oikeastaan steviasta ei saisi markkinointimielessä edes puhua steviana -vaan aina stevioliglykosidina.

Steviajohdannaisten tie hyväksytyksi makeuttimeksi on ollut kivikkoinen Euroopan ohella myös USA:ssa. Stevian tarina on hyvin paljastava siinä mielessä, että se näyttää miten taloudelliset intressit nivoutuvat elintarvikkeita koskevaan tutkimukseen ja lainsäädäntöön. Stevian käyttö oli juuri yleistymässä USA:ssa, kun se makeutusaineena kiellettiin. Tämä tapahtui 1990-luvun alussa, juuri sopivasti aspartaamin käytön levittäytyessä yhä laajemmalle makeutusainemarkkinoilla. Kielto kumottiin muutaman vuoden päästä ja stevia sallittiin lisäaineena, muttei makeutusaineena. Sittemmin suuret ruokajätit yhteistyössä virvoitusjuomateollisuuden kanssa kehittivät markkinoille omat hieman "perinteisestä" steviosidista poikkeavat tuotteensa -näiden repaudiosidi A-johdannaisten käyttö makeutusaineina sallittiin USA.ssa 2008, muiden steviajohdannaisten statuksen jäädessä edelleen avoimeksi. (Mielenkiintoinen ja seikkaperäinen juttu(sarja) stevian ympärille kietoutuvista taloudellisista ja poliittisista kytköksistä löytyy täältä)

Stevioliglykosidi on luonnollinen makeutusaine, tämä on sen merkittävin ero suhteessa muihin kalorittomiin makeutusaineisiin. Light-tuotteissa runsaasti käytetyt intensiivimakeuttajat, kuten aspartaami, sakariini ja syklamaatti ovat kaikki synteettisesti valmistettuja. Sinänsä luonnollisuus ei tietenkään ole mikään tae ravinnoksi kelpaavuudesta, saati sitten terveellisyydestä, mutta stevialla on kuitenkin huimasti keinotekoisia kollegoitaan pidemmät perinteet makeuttajana. Monet uumoilevat, että steviajohdannaisten pääsy vihdoin ja viimein laillisten makeuttajien joukkoon liittyy keinotekoisten makeutusaineiden (lähinnä aspartaamin) ja niiden mahdollisten terveyshaittojen ympärillä vellovaan keskusteluun. Steviasta povataankin kovaa kilpailijaa niin sokerille kuin keinotekoisille makeutusaineillekin. Voi vain arvailla, kuinka paljon sokeri- ja makeutusaineteollisuus laittoivat kapuloita rattaisiin stevian hyväksymisessä. Elintarvikkeiden luonnollisuutta arvostaville stevia on joka tapauksessa tervetullut makeutin. Samoin vähähiilihydraattiseen ravintoon se sopii loistavasti.

Steviatuotteiden käyttö

Hienosti sanottuna stevian makuprofiili poikkeaa melko tavalla sokerista. Sen makeus on voimakkaampaa ja sen maussa on vivahde lakritsia. Sokeriin tottuneelle suulle stevian maussa saattaa siis olla hiukan totuttelemista. Steviasta johdettuja makeutusaineita käytettäessä kannattaa pitää mielessä myös makeuden voimakkuus: yleensä muutama pisara tai todellakin hyppysellinen riittää! Steviatuotteita kannattaa lisätä vähitellen ja maistellen, liiallinen määrä aiheuttaa kitkerää jälkimakua.

Steviatuotteet kestävät hyvin kuumentamista, siksi ne sopivatkin hyvin esimerkiksi kuumien juomien, kuten teen ja kaakaon, makeuttamiseen. Leivonnassa stevian käyttö vaatii hieman harjoittelua. Stevia ei muodosta leipomuksiin rakennetta sokerin tavoin. Se ei myöskään sovi karamellisointiin tai toimi hiivan kanssa samoin kuin sokeri. Omien vielä varsin vähäisten kokemusteni perusteella steviatuotteet sopivat parhaiten erilaisten hedelmä- ja marjajuttujen, puurojen, kiisseleiden, smoothieiden ja jugurtti(juomi)en makeuttamiseen.

Helpoimmin lähestyttävä steviatuote Ekolon valikoimissa lienee stevioliglykosidin ja eritrytolin sekoitus Goviosid. Eritrytoli on sokerialkoholi kuten vaikkapa ksylitoli ja maltitoli. Myös eritrytolin glykeeminen indeksi on 0 (se ei siis vaikuta lainkaan verensokeriin), kaloreita siinä on 2,3/100 g. Goviosid-rakeet sopivat mainiosti monenlaiseen makeuttamiseen, annostus on noin puolet sokerin määrästä. Myös leivonnassa Goviosidin käyttö on helppoa. Nestemäisellä stevioliglykosidilla makeuttaminen on myös yksinkertaista, kunhan pitää mielessä, että nestettä tarvitaan todellakin vain muutama pisara! Pikkupullo (50 ml) stevianestettä on todella riittoisa. Se vastaa makeudeltaan 1,2 kiloa taloussokeria! Erityisesti juomien makeuttamiseen nestemäinen versio on omiaan.

Siispä kokeilemaan! Tässä muutama helppo ja testattu resepti, joilla pääsee alkuun :)

Marjajugurtti
  • 2 dl marjoja (minä laitoin mustikoita)
  • 2 dl maustamatonta soijajugurttia
  • n. 5 tippaa stevianestettä

Sekoita ainekset keskenään. Lisää steviatippoja varovasti, kunnes sopiva makeus on saavutettu.

Mustikkakeitto
  • 2 dl mustikoita
  • 4 dl vettä
  • 1 tl luomuperunajauhoja
  • 1,5 rkl Goviosid-rakeita

Sekoita mustikat kiehuvaan veteen. Keitä hetki. Soseuta sauvasekoittimella. Sekoita joukkoon pieneen vesitilkkaan sekoitettu perunajauho. Makeuta goviosidilla. Anna keiton jäähtyä hetki, makeus pääsee kunnolla esiin hetken jäähtyneessä keitossa.

Omena-kaneli-mannapuuro
  • 2 luomuomenaa
  • 1/2 litraa vettä
  • 1,5 rkl Goviosid-rakeita
  • 0,5 tl luomukanelia (ceyloninkanelia)
  • 0,5 tl luomuvaniljajauhetta
  • 1/2 dl luomuspeltmannaryynejä

Kuori ja lohko omenat. Lisää omenat, kaneli, vanilja ja Goviosid kiehuvaan veteen. Keitä kymmenisen minuuttia. Surauta seos soseeksi sauvasekoittimella. Lisää mannasuurimot koko ajan sekoittaen. Keitä puuroa muutama minuutti.

Sitten muutama herkullinen resepti suoraan Saijan testikeittiöstä :)


Kauriin kaurakeksit stevialla
Helpot ja herkulliset kaurakeksit syntyivät Tuija Ruuskan Aurinkomaa - koko perheen kasviskeittokirjan ohjetta seurailemalla.
  • 1dl Goviosid-rakeita
  • 200g vegaanista margariinia
  • 2dl luomukaurahiutaleita
  • 1dl luomukauraleseitä (tai kaurahiutaleita)
  • 3dl luomuspelttijauhoja (täysjyvä)
  • 4-6 rkl luomusoijakermaa (tai kaurakermaa)
  • (1dl pilkottuja luomurusinoita ja/tai 1/2dl rouhittua tummaa luomusuklaata/kaakaonibsejä)  
Pehmennä rasva huoneenlämpöiseksi (eli ota kulhoon ja pyörittele haarukalla). Sekoita rasva ja Goviosid keskenään. Lisää hiutaleet, leseet ja jauhot ja sekoita huolellisesti. Lisää soijakerma ja halutessasi rusinat ja suklaa. Anna taikinan vetäytyä kylmässä puolisen tuntia. Tee taikinasta pieniä palloja ja painele ne pellille (jos taloudessa on lapsia, tämän voi delegoida). Jätä selkeät välit, sillä taikina leviää hiukan uunissa. Paista 200 asteessa (kiertoilma 185) 8-10 min. Itse älysin ottaa pois kun reunat alkoivat palaa. Jäähdytä keksit pellillä, sillä ne hajoavat helposti lämpimänä. Loppuperheeni ihastui kekseihin etenkin jos niissä oli vielä voita päällä. Minusta keksit olivat vielä hiukan liiankin makeita, Goviosidin määrän olisi voinut ehkä puolittaa ja lisätä keksiin mausteita.
 
Kaakao
  • 1/2 dl vettä
  • 2 - 3 tl tummaa luomukaakaojauhetta
  • 2-3 tippaa stevianestettä (maun mukaan enemmän)
  • 1 1/2 dl luomuriisimaitoa (tai muuta kasvimaitoa)
  • ripaus aitoa luomuvaniljaa
  • ripaus luomukanelia
  • ripaus luomukardemummaa

    Laita kylmä vesi ja kaakaojauhe pieneen kattilaan tai kasariin. Sekoita kaakaojauhe vispilällä. Jos haluat varmasti eroon paakuista lämmitä lähes kiehuvaksi. Sekoita kuuman nesteen joukkoon maito ja kiehauta. Lisää kaakaon joukkoon 2-3 tippaa stevianestettä, hyppysellinen aitoa vaniljaa, kanelia ja kardemummaa. Mausteiden ja stevian kanssa kannattaa laittaa ensin vähän ja maistaa sitten onko juoma omaan suuhun sopivaa. Kokeile myös chiliä ja inkivääriä! Juomasta saa kermaisemman lisäämällä siihen 1rkl kookosöljyä tai käyttämällä esimerkiksi kaurakermaa kasvimaidon sijaan. Tiskiystävällisesti juoman voi halutessaan tehdä myös mikrossa suoraan mukiin, lämmittäen vettä ja kaakaojauhetta ensin täysillä tehoilla 1/2 min. ja sitten kasvimaidon kanssa 1 1/2 min.

    Hieman harjoittelua stevian käyttö vaatii. Internetistä erilaisia steviaresptejä löytyy runsain mitoin. Hiilihydraatiton makeuttaja on, kuten arvata saattaa, erityisesti karppaajien suosiossa. Siksi reseptitkin ovat usein varsin kerma- ja kanamunapainotteisia. Ekololaisten keittiöissä ja mielessä muhii ainakin erilaisia raakasuklaa- suklaavanukas- ja leivonnaisreseptejä. Julkaisemme niitä, kunhan suhteet saadaan sopivasti kohdalleen :)

    Lisää steviareseptejä: Goviosidilla makeutettu omenapiirakka