Maito on ravintonestettä, jota nisäkkäät tarjoavat jälkeläisilleen niiden vielä ollessa emoistaan riippuvaisia. Ominaisuus on kehittynyt evolutiivisesti pitkien aikojen kuluessa. Kun nisäkäslapsi syntyy, vastavalmistunut äiti alkaa ruokkia poikastaan erikoistuneiden hikirauhasten avulla, joita myös nisiksi kutsutaan. Evoluutio on käsittämättömän pitkän aikaskaalansa kuluessa ehtinyt kehitellä montaa muutakin keinoa ruokkia jälkeläisiä; äidiltä irtoavat ihonpalat, ravintopitoinen limaerite, oman vatsansisällön oksentaminen jälkeläisille jne. Asiaa valaisee blogi Erään maailman ihmeitä tässä.
Nisäkäslasten varhaisvaiheissa tulee yleensä ennenpitkää vastaan vierotus emon ravintopitoisista eritteistä. Pentusten on opittava hankkimaan itse omat eväänsä. Joissakin harvoissa, hankalampien ympäristöolojen maissa ihmislajin edustajille on kuitenkin kehittynyt kyky sulattaa vieraan lajin emojen rauhaseritettä, kohdelajin nisäkäslasten turpien edestä. Ajat ovat olleet kovat ihmiskunnan alkupuolella, ja tällainen absurdimpikin ravinnonsaantia lisäävä ominaisuus on siksi voinut olla eduksi. Kun nälkiintyminen tai nälkäkuolema on uhannut, lähes minkä tahansa lisäravinnon käytön edut ovat olleet suuremmat kuin haitat. Vielä nykyisinkin, vaikka meillä vauraissa maissa on ravitsemuksellisesti parempiakin vaihtoehtoja, kulttuuriset tekijät pitävät yllä joidenkin lähteiden mukaan suorastaan perverssinpuoleista toisen lajin naaraiden nisissä riippumista.
Mitä suomalaistyylisen maidonkulutuksen taustoilla on? Myyttejä ja tiukkaan istutettuja maitoasenteita ainakin riittää. Eihän maidossa ole mitään väärää - sitä varten ei tapeta, eihän? Lehmillähän on nimet, nehän laiduntavat apilaniityillä? Suomalainen lehmä kasvattaa somia vasikoita silloin kun sille itselleen sopii, ja tuottaa sitten maitoa sivutoimisesti ihmisillekin? Maitohan on ympäristöystävällistä - perinnebiotoopit ja niin edelleen? Eikös maitoa tarvitse, koska siinä on kalsiumia? Eikös Valiokin mainostanut peruskoulun seinällä julisteessaan, että urheilijan ruokaympyrä pursuaa raejuustoa, maitotetroja, rahkaa...?
Maidon eläineettisesti karmaisevat taustat tulevat monelle yllätyksenä. Itsekin elin vuosikausia laktovegetaristina. Halusin ajatella, että maidontuotanto on vähän kiltimpää kuin lihantuotanto, siinähän ei tapeta. Otetaan vain vähän toiselta, ja toinen jää eloon. Halusin uskoa, että lehmät kirmaavat niityllä ja tuottavat maitoa ylimäärin pelkästä innosta, kun saavat pyöräytellä maailmaan somia vasikoita. Totuus on melko lähellä päinvastaista.
Lehmät tuottavat maitoa ylimäärin siksi, että ne on jalostettu sairaalloiseen tuotantomäärään ja varpaissa asti roikkuviin utareisiin. Ja siksi, että ne pakotetaan lisääntymään joka vuosi, jotta maitoa saataisiin. Lehmä keinosiemennetään, se on kantavana parressaan, ja synnyttää vasikan, joka otetaan siltä viimeistään vuorokauden - parin jälkeen pois. Ihmisten tapaan nautaemoillakin on vahva emotionaalinen tarve suojella ja hoivata jälkeläistään. Tätä tarvetta voi kutsua äidinvaistoksi, kunhan "vaisto" määritellään oikein. Äidinvaistoa voisi kuvailla vaikka tunteiksi, jotka nisäkäslajin naaraita ohjaavat pitämään huolta jälkeläisestään. Vasikkansa menettävän lehmän huuto on kuulemma pahimpia ääniä mitä korviin voi sattua. Suomalaisen "onnellisen lehmän" psyyke lieneekin todellisuudessa vähän muuta kuin millaiseksi se mainoksissa esitetään.
Nisäkäslasten varhaisvaiheissa tulee yleensä ennenpitkää vastaan vierotus emon ravintopitoisista eritteistä. Pentusten on opittava hankkimaan itse omat eväänsä. Joissakin harvoissa, hankalampien ympäristöolojen maissa ihmislajin edustajille on kuitenkin kehittynyt kyky sulattaa vieraan lajin emojen rauhaseritettä, kohdelajin nisäkäslasten turpien edestä. Ajat ovat olleet kovat ihmiskunnan alkupuolella, ja tällainen absurdimpikin ravinnonsaantia lisäävä ominaisuus on siksi voinut olla eduksi. Kun nälkiintyminen tai nälkäkuolema on uhannut, lähes minkä tahansa lisäravinnon käytön edut ovat olleet suuremmat kuin haitat. Vielä nykyisinkin, vaikka meillä vauraissa maissa on ravitsemuksellisesti parempiakin vaihtoehtoja, kulttuuriset tekijät pitävät yllä joidenkin lähteiden mukaan suorastaan perverssinpuoleista toisen lajin naaraiden nisissä riippumista.
Mitä suomalaistyylisen maidonkulutuksen taustoilla on? Myyttejä ja tiukkaan istutettuja maitoasenteita ainakin riittää. Eihän maidossa ole mitään väärää - sitä varten ei tapeta, eihän? Lehmillähän on nimet, nehän laiduntavat apilaniityillä? Suomalainen lehmä kasvattaa somia vasikoita silloin kun sille itselleen sopii, ja tuottaa sitten maitoa sivutoimisesti ihmisillekin? Maitohan on ympäristöystävällistä - perinnebiotoopit ja niin edelleen? Eikös maitoa tarvitse, koska siinä on kalsiumia? Eikös Valiokin mainostanut peruskoulun seinällä julisteessaan, että urheilijan ruokaympyrä pursuaa raejuustoa, maitotetroja, rahkaa...?
Maidon eläineettisesti karmaisevat taustat tulevat monelle yllätyksenä. Itsekin elin vuosikausia laktovegetaristina. Halusin ajatella, että maidontuotanto on vähän kiltimpää kuin lihantuotanto, siinähän ei tapeta. Otetaan vain vähän toiselta, ja toinen jää eloon. Halusin uskoa, että lehmät kirmaavat niityllä ja tuottavat maitoa ylimäärin pelkästä innosta, kun saavat pyöräytellä maailmaan somia vasikoita. Totuus on melko lähellä päinvastaista.
 |
| Lehmä parressa (kuva: Animalia) |
Lehmät tuottavat maitoa ylimäärin siksi, että ne on jalostettu sairaalloiseen tuotantomäärään ja varpaissa asti roikkuviin utareisiin. Ja siksi, että ne pakotetaan lisääntymään joka vuosi, jotta maitoa saataisiin. Lehmä keinosiemennetään, se on kantavana parressaan, ja synnyttää vasikan, joka otetaan siltä viimeistään vuorokauden - parin jälkeen pois. Ihmisten tapaan nautaemoillakin on vahva emotionaalinen tarve suojella ja hoivata jälkeläistään. Tätä tarvetta voi kutsua äidinvaistoksi, kunhan "vaisto" määritellään oikein. Äidinvaistoa voisi kuvailla vaikka tunteiksi, jotka nisäkäslajin naaraita ohjaavat pitämään huolta jälkeläisestään. Vasikkansa menettävän lehmän huuto on kuulemma pahimpia ääniä mitä korviin voi sattua. Suomalaisen "onnellisen lehmän" psyyke lieneekin todellisuudessa vähän muuta kuin millaiseksi se mainoksissa esitetään.
Olennainen tekijä maidontuotannossa on naaraspuolisen olennon lisääntymisjärjestelmien hyväksikäyttö. Sama väkivallan muoto, joka kohdistuu munijakanoihin ja emakoihinkin. Jos eläinten tappaminen ihmisravinnoksi lopetettaisiin, eläimet eivät valtaisi kaupunkeja ja valtateitä. Vankeudessa elävät eläimet eivät lisäänny oman tahtonsa nojalla, vaan hurja tahti on ihmisen määräämää, suorastaan pakottamaa.
Marketeissa maitohyllyjen yläpuolella roikkuu kauniita piirroskuvia niityllä laiduntavista lehmistä, ja tällä hetkellä maitopurkin kyljessä kuvatut sipuset pelaavat jalkapalloa ja kuljeskelevat kaupungilla. Piirroskuvien käyttö on ymmärrettävää, sillä todellisuus ei ole yhtä idyllinen. Lehmiä kasvatetaan monenlaisissa oloissa; parsilehmä pääsee kesällä ulos, mutta viettää koko talvikauden kiinni parressaan, kovan pohjan päällä. Se ei pysty sosiaaliselle lajille ominaiseen kommunikointiin muiden kanssa, eikä edes liikkumaan luontaisesti. Kun liikkumismahdollisuus lopulta annetaan, joko keväällä tai teurasautoon mennessä, eläimen liikkuminen on hankalaa ja voi vaatia kovakouraistakin "kannustusta". Apatia on lehmän keino "viihtyä" talven yli.
Lehmien jaloittelumahdollisuuksille on omat säännöksensä; muutoin kiinni olevien nautojen on saatava jaloitella tietty määrä päiviä vuodessa, mutta määräyksistä joustetaan, mikäli jaloittelumahdollisuuden tarjoaminen on "käytännössä mahdotonta".
Pihatto-olojen voisi ajatella olevan helpompia lehmille, mutta tällä hetkellä yleisin pihattotyyli, makuuparsipihatto, eroaa eläimen tarpeiden suhteen melko vähän parsinavetasta. Tilaa on varsin vähän. Käytävät ovat betoni- tai ritiläpohjaisia ja raskaalle eläimelle usein vaikeasti liikuttavia. Pihattolehmää ei tarvitse päästää ulkoilemaan kesälläkään. Vapaaparsi- ja syöttöparsipihatot ovat niinikään tiloiltaan vähäisiä, eivätkä salli eläimille millään tasolla luonnollisenkaltaista sosiaalisia tai liikkumismahdollisuuksia. Liukas tai ritilällinen lattia tekee liikkumisesta kivuliasta tai vaikeaa, eivätkä lehmät siksi välttämättä halua jaloitella. Humaani kohtelu on lähes mahdotonta toteuttaa, kun määrätavoitteet ovat korkeita ja eläimiä paljon. Jo pelkkä navetan hygienian ylläpito on haastavaa, ja lehmillä voi olla suoranaiset lantapanssarit yllään. Vaikka työntekijä ehtisi huomioimaan ja analysoimaan tarpeeksi eläinten hyvinvointia, perinteisten, tuottoon pohjaavien standardien, asenteiden ja totuttujen käytäntöjen vallitessa muutettavaa ei välttämättä näyttäisi löytyvänkään.
Luomulehmillä on noin kolmasosa enemmän tilaa kuin tehotuotantolehmillä. Ne saavat pitää vasikkansa muutaman päivän kauemmin kuin tehotuotantolehmät. Näiden kosmeettisten erojen lisäksi ei olekaan muuta - syötävä rehu on luomulaatuista, minkä ei voi olettaa lohduttavan eläintä erityisen paljon.
Lehmä voi elää 20-vuotiaaksi. Nykyisenkaltaisessa maidontuotannossa eläimet kuitenkin käytetään nopeasti loppuun, ja lehmät joutuvat noin neljävuotiaina teuraaksi. Ne ovat siis nuoria olentoja, eivät "viisaita lehmiä" tai rauhallisia "tätejä", kun niiden elämä lopetetaan vähemmän arvokkaasti kuin soisi.
 |
| Lehmä on tunteva maitokone (kuva: wikipedia) |
Sitten se maidon niin huikeaksi mainostettu ravitsemuksellinen arvo. Meillä jo ekaluokkalaiset tietävät, että maidossa on kalsiumia. Fiilispohjainen suomalainen kansallistietämys kuuluu, että maidossa on oikeastaan kaikki maailman kalsium - muualta sitä ei voi saadakaan! Oli tällä sitten tekemistä Valion laadukkaan kouluyhteistyön kanssa tai ei, suomalainen oletus maidon ylettömästä kalsiummäärästä on suorastaan legendan tasolla. Esimerkiksi seesaminsiemenistä saa moninkertaisen määrän kalsiumia maitotuotteisiin nähden, mutta Urtekram ei ole hoksannut koulujen potentiaalia mainostusympäristöinä. Maidosta saa myös proteiinia. Huikeat 3 grammaa desissä. Tarvitseeko laskea, miten paljon vähemmällä kärsimyksellä ja ympäristökuormituksella vastaavan saa härkäpavuista tai soijamaidosta?
 |
Palkokasveissa on enemmän proteiinia kuin maidossa. |
Lähteitä ja lisäsurffattavaa:
http://elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org/files/2012/02/EHV_raportti_valmis_16.5.2012-27hf7uk.pdf
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/esittely_toiminta_valvonta/valvonta/sektorikohtaiset_raportit_2009/raportit_2010/elainten_hyvinvoinnin_valvonta_2010.pdf
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/elaimet/elainsuojelu_ja_elainten_pito/avasuraportti2012_elainten_hyvinvoinnin_valvonnat2011.pdf
http://elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org/files/2011/06/Kansallinen-elainten-hyvinvointiraportti-sukv8i.pdf
http://publications.theseus.fi/handle/10024/40952
http://publications.theseus.fi/handle/10024/15889
http://www.mtt.fi/met/pdf/met47.pdf
http://www.evira.fi/portal/fi/elaimet/elainsuojelu_ja_elainten_pito/
http://elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org/files/2012/02/Liite-1ldif2c.pdf
http://webd.savonia.fi/projektit/iisalmi/elke/user_files/files/krissen_raportti.pdf
http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/ela/sarjat/oppimateriaalia/6/17_raajasairaudet.pdf
http://publications.theseus.fi/handle/10024/28425
http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoel%C3%A4imet/naudat/lypsylehm%C3%A4t
http://www.animalia.fi/animalia-toimii/toimintakohteet/tuotantoel%C3%A4imet/tuotantoel%C3%A4inten-teurastus
http://www.sey.fi/elaintietoa/tuotantoelaimet/naudat/vasikasta_lypsylehmaksi_tai_lihanaudaksi/
Oli hyvä kirjoitus, kiitos! Tämä taas pönkittää vegaanista linjaani..
VastaaPoistaKiitos tästä! Vähitellen olen yrittänyt maitotuotteita vähentää, vaikka se helkkarin vaikealta toisinaan tuntuukin. Tällaiset kirjoitukset muistuttaa, miksi siihen olisi todellakin syytä!
VastaaPoistaLämpimät kiitokset palautteesta :)
VastaaPoistaTuttavani sanoi hankittuaan lypsyrobotin, jolla lehmät käyvät itsenäisesti, että nyt riittää sitä aikaa myös lehmien harjaamiseen, taputtelemiseen ja niille juttelemiseen. :)
VastaaPoistaMukavaa, että jotkut lehmät saavat taputtelujakin! Ihan erikseen ovat tietysti sitten sellaiset eläimet, jotka ovat harrastusmielessä hankittuja. Kaiketi? Vaikka sitten tullaankin kysymykseen pienten tilojen vaikeasta valvonnasta ja pienteurastamoiden hupsvaan-tapauksista.
VastaaPoistaIkävä kyllä ostaessa kaupasta lehmänmaitoa tulee tukeneeksi paljon muutakin kuin jonkun ehkä hyväksi tietämänsä tilan toimia. Lisäksi mietityttää, mahtavatko satunnaiset taputtelut ja juttelut korvata eläimille sen, että ne pääsevät liikkeelle liian vähän, ovat jalostettuja sairaalloisiksi, synnyttävät ja menettävät poikasensa, ja tulevat teurastetuiksi ennen teini-ikää.
Oivallinen kirjoitus, mutta lähteistys tekisi siitä vielä paremman.
VastaaPoistaMietin ihan samaa. Itse arvostan sitä, että jos on tosiasiaväitteitä tekstissä, niin niille on myös lähteet olemassa eikä vain oleteta, että lukija ottaa luvut annettuina.
PoistaHeippa! Kiitos kommenteista. Pidän mielelläni sellaista linjaa, että joko lähteistän koko tekstin ja pitäydyn luonnontieteellisemmän tyylisessä tekstissä, tai sitten kirjoitan mielipidetyylisen tekstin, jossa minulla on löysempi vapaus myös ilmaista omaa kantaani tai heitellä ilkeän ihmisen sävyjä joukkoon ilman, että tyyliala riitelee itse itsensä kanssa. Tämä teksti on väkisinkin henk.koht. vakaumusteni vuoksi jälkimmäisen kaltainen, nopeasti kirjoitettu puheenvuoro, jonka jäämistä raaemmaksi blogitekstiksi pahoittelen.
PoistaOn kuitenkin mukavaa kuulla, että on lukijoita, jotka arvostavat lähteiden liittämistä (olen jopa miettinyt, linkitänkö niitä tasoisessani bloggauksessa turhaan).
Tämän tekstin faktaväitteet ovat niin selkeästi löydettävissä, että niiden penkominen ei ole lukijalle ylivoimaista. Missään nimessä en oleta, että lukijat ottavat luvut annettuina. Enkä ylipäänsä toivo olevan täällä tai muissakaan blogeissa moista lukijauskollisuutta.
Lisätty hyviä lähteitä halukkaille jatkosurffaukseen.
PoistaHei onko sulla (tai jollain lukijalla) käsitystä suomalaisten kuttuloiden oloista? Toki kutunmaidon tuotannosta väistämättä on samat lähtökohtaiset ongelmat kuin minkä tahansa muun maidon eli että maitoa tulee, jos on ollut raskaana (väkisin tai ei), ja että kaikista yksilöistä ei maitoa tule (urospuolisista nyt ainakaan) ja jotain niillekin on tehtävä (lihoiksi vaan?), mutta miten se eläinten kohtelu, niiden lukumäärä, tilat, olot jne? Oisko siis (kotimainen) kutunmaito kuitenkin edes himpun verran parempi kuin (kotimainen) luomumaito?
VastaaPoistaNyt täytyy omalta osaltani sanoa, että enpäs kyllä tiedä. Tosiaan nuo lähtökohtaiset ongelmat ovat taatusti läsnä, ja jos eläineettiseltä (eläinoikeudelliselta) kannalta katsoo, on vaikeaa irrottautua siitä.
PoistaEläinsuojelullisesti voi olla, että itse etsimällä löytäisi pienen vuohenmaitoa myyvän tilan, jolla olot olisivatkin kivemmat. Miten pitkälle sitten pystyy asiaa selvitellä ja valikoida - samahan pätisi lehmänmaitoonkin, että jonkin utopistisen hienon yksittäisen tilan voisi löytää, selvittää viimeisen päälle, että olot olisivat suomalaisesta normista täysin poikkeavat ja ostaa vain sieltä...? :/ Henk.koht. koen, että on helpompaa ja vähemmän arveluttavaa ostaa kasviperäistä maitoa silloin jos tarvitsee :))
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaKiitos hyvästä kirjoituksesta! Hassua, että yli yksivuotiaiden lasten imetystä pidetään kulttuurissamme usein outona, mutta lehmän maidon juomista suositellaan aikuisillekin.
VastaaPoistaJutussa olisi voitu kertoa, mistä kalsiumia voi saada. Pelkkä heitto "seesaminsiemenistä saa moninkertaisen määrän kalsiumia maitotuotteisiin nähden" ei paljoa auta, jos ei halua siemeniä syödä.
VastaaPoistaKalsiumia saa mm. kaikista eri kaaleista. Jos siemenet eivät sellaisenaan maistu, kannattaa kokeilla tahinia, seesaminsienistä tehtyä tahnaa. Sitä voi laittaa monien ruokien sekaan. Esim. hummus on herkkua, siinä on mm kikherneitä ja tahinia.
VastaaPoistaTässä Finelin taulukko eniten kalisiumia sisältävistä vegaanisista ruuista:
VastaaPoistahttp://www.fineli.fi/topfoods.php?compid=2023&fuclass=all&specdiet=vegan&items=100&from=top&portion=100g&lang=fi
Esimerkiksi normi kevytmaidossa on kalsiumia 120mg 100g kohden, kun vaikka seesaminsiemenessä sitä on 975mg
T. Jussi/Ekolo
Kiitos oivallisesta kirjoituksesta. Itsekin olen elänyt kauan laktovegenä, mutta viime aikoina siirtynyt kohti vegaanisempaa linjaa. Toivon, että jonain päivänä voin todella sanoa olevani vegaani. Mozzarellatikut eivät jätä mua rauhaan :D mutta onhan noita juustonkorvikkeitakin.
VastaaPoistaEi tullu sitte kirjottajalla mieleen että miten monella lehmien kasvattajilla/tuottajilla on elantosa tässä "rääkkäyksessä", ja pieni korjaus tuohon vasikan pois vientiin, se viijään heti pois kun syntyy, vasikalle juotetaan emosa maitoo...Kuvitellaan tilanne että kaikki liha/maito tuotanto lopetettais suomesta, miten siinä kävis? satoja ehkä jopa tuhansia jää ensinnäkii työttömäks, kaikki liha ja maito tuotteet loppuu kaupasta, ihmis vauvat jää ilman maitoo jos ei äiti oo kykenevä imettämään...sinuna olisin enemmän huolissaan todellisista eläinrääkkääjistä, mm. turkistarhaajat, eläinten pieksäjät yms.. maito on kuulunu suomalaiseen elämään kautta aikain ja lehmiä ei todellakaa kiusata, ne pestään ja hoidetaan niinkun mikä muu eläin tahansa ja kyllä ne lehmät talvellakii ulkona käy...mut jokainen tyylillään...
VastaaPoistat. ent.maatilan emäntä
Hyvä maatilan emäntä. Kiitos kommentistasi. Kuitenkin on sanottava, että väitteesi siitä, ettei "tullut mieleen" on virheellinen. Tiedostan hyvinkin sen, että monella tuotantopuolella on elanto ko. rääkkäyksessä. Se, että jostain saa rahaa, ei kuitenkaan tee toimesta eettisesti tai moraalisesti hyväksyttävää. Muutoinhan esimerkiksi parittaminen olisi täysin hyväksyttävä elinkeino.
VastaaPoistaTodennäköisimmin tämäkään elinkeino ei tule tai tulisi loppumaan Suomesta äkkirysäyksellä, vaan oli mekanismi mikä hyvänsä, se hiipuisi vähitellen. Siten työttömyysaaltoa tuskin syntyisi.
Mikäli liha- ja maitotuotteet loppuisivat kaupoista, ihmisvauvat saisivat maitoa ihan samoin kuin nykyisinkin, ja äiditä olisivat kyvykkäitä imettämään. Tätä väittämääsi yhteyttä imetyskyvyttömyyden ja lasten ravinnonsaannin välillä ei ole todettu. Vegaanit ovat ihan normaaleja äitejä, ja vegaaninen ruokavalio on täysin mahdollista koostaa niin, että se on yhtä hyvä tai parempi ravitsemusarvoiltaan kuin sekaruokavalio.
Eläinten pieksäjien yhteyttä lehmätilallisiin en tässä lähde suoraan väittäen spekuloimaan. Kuitenkin heitän ilmaan sen toteamuksen, että luotettavilta tahoilta tiedän, ettei alaa voida julistaa pyhimykseksi tässäkään asiassa. Maito on kyllä kuulunut suomalaisten ruokavalioon pitkään, mutta nyt, kun meillä hyvinvoivissa Länsimaissa on eettisesti ja ekologisesti kestävämpiä ruoka-aineita, olisi kyseenalaista olla siirtymättä niihin. Kun ekologinen kriisi on pikkuhiljaa käsissä, on alettava ymmärtää realiteetit ja siirtyä luontoystävällisempään ja eläineettisempään ravintoon.
Niin ja tosiaan - tuosta vasikoiden vierottamisesta on jäänyt pois, että vierotusprosessi emästä tehdään yleisesti _viimeistään_ vuorokauden-parin kuluessa. Vierihoito on ilmeisesti yleistyvä käytäntö perinteisen välittömän vierotuksen rinnalla. Vierihoito voi kestää jopa viisi vuorokautta, mutta sen pidentyessä sitten astuvat kehiin omat haasteensa. Lehmä ja vasikka leimautuvat toisiinsa koko ajan tiiviimmin, ja vaikka vasikan fyysinen hyvinvointi voi koheta vierihoidossa, vierotuksesta tulee aina vain tuskallisempaa.
PoistaVierihoitoa on käsitelty useissa opinnäytetöissä edeltävinä vuosina (esim. http://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/41050/Laine%20Noora.pdf?sequence=1), ja sitä on alettu suositella myös Valion Vasikkaoppaassa, jota ilmeisesti jaetaan yrittäjille(Rajala, P. 2005. Ternimaito ja vastustuskyky. Teoksessa: Vasikkaopas. Seinäjoki:
Valio Oy).
http://www.maatilan.pirkka.fi/default.aspx?path=4;155;184&id=1333
PoistaHyvä tapa vähentää maidonkulutusta olisi tehdä maataloustuista tolkullisemmat. Nykyään niissä ei ole mitään tolkkua katsottiinpa asiaa sitten talouden, ekologisuuden tai kansanterveyden kannalta. Karjatalouden tuista voitaisiin luopua lähes kokonaan, mitä nyt ehkä laiduntaville märehtijöille voisi jonkinlaista tukea antaa. Suomessakaan tosin ei taida lehmät pelkällä laiduntamisella elää, kun kelit on mitä on.
VastaaPoistaHyvä keino siirtyä pois maitotuotteista on lisätä ruokavalioon pikkuhiljaa kasviproteiinia: papuja, papujen ja linssien ituja, tofua, siemeniä, pähkinöitä, kokojyväviljoja. Olen huomannut, että juuri proteiinin tarve ja himo on se, joka pitää monet kiinni maitotuotteissa. Itsellenikin juustot olivat vaikeimmat jättää. Kun on tottunut täyttämään kehon proteiinin tarpeen maitotuotteilla ja yrittää jättää ne ruokavaliosta korvaamatta niitä kasviproteiinilla, syntyy maitotuotteisiin ennen pitkää vastustamaton himo (kehon tapa reagoida jonkin ravintoaineen puutokseen). Pikkuhiljaa himot kyllä hellittää kun vaan muistaa sitä proteiinia tankata. Mulla ainakin olo on ollut huomattavasti energisempi ja terveempi kun olen jättänyt eläintuotteet kokonaan!
VastaaPoistaHieno kirjoitus!
VastaaPoistaRehellisyyden nimissä täytyy kuitenkin mainita, että nuo maitojalosteet, joissa on paljon proteiinia suhteessa rasvaan tai hiilareihin, on varsin edullisia. Kasvikunnan tuotteista ei löydy minusta kauheasti kilpailijoita ainakaan halvalla. Se halvempi tofu-merkki (niitä on kaks) lienee ainuita. Tokihan se halpa hinta maitotuotteidenkin kohdalla johtuu siitä, että se on verorahoilla tuotettu, mutta kuluttajaa se ei paljoa lohduta.
VastaaPoistaKiitos!
VastaaPoistaEn ole täysin vegaani, mutta olen vähäentänyt maitotuotteiden käyttöä aika rankasti viime vuosina. Maitoa esim. en JUO koskaan. Mutta antaas olla, kun menen "tavallisten" ihmisten läheisyyteen, niin kyllä alkaa paasaus tosta asiasta. Sitä ollaan niin huolissaan mun kalsiumin saannista (sitä kun ei tosiaan voi saada mistään muualta kuin maidosta) ja ihmetellään ja kyseenalaistetaan tämän suomalaisen perinnejuoman juomattomuutta (ehkä absoulutisteista tuntuu samalta?). Monikaan ei tunnu kuulleen, ettei suunnilleenpuolet maailman väestöstä juo maitoa aikuisena, vaan tätä meidän tapaa pidetään normina. Ei sillä, että olisi pakko elää samoin kuin muualla, vaan sillä, että muitakin vaihtoehtoja on. Ja vesi on vallan hyvä ruokajuoma! :)
Itse en sano, että ihmisen tarvitsisi täysi vegaani ollakaan. Olisi vain upeaa nähdä, että tekemisten moraalisia taustoja mietittäisiin enemmän sen sijaan, että tehdään kuin on aina tehty tai tehdään niin miten rahaa saadaan. Joka tyyppi päätyy sitten omiin tuloksiinsa, eikä absoluuttista oikeaa mahda olla olemassa. Tuo vähentämisen tai vähäisen kulutuksen tavoite kuulostaakin minun mielestäni fiksulta :)
VastaaPoistaSitä on kyllä väkisinkin harmiteltava, että kasvisversiot maidosta ovat hurjan kalliita verrattuina lehmän eritteeseen. Toki monelle sopii se, että näitä "korvaavia" versioita käyttää vain niin kauan kuin tottumus maitoon pysyy vireillä. Itse en koe enää tarvitsevani.
Runsaasti proteiinia sisältävissä kasvisraaka-aineksissa on tosiaan usein myös paljon rasvaa, jos vertaa tiivistettyihin maitotuotteisiin. Jälkimmäisistähän on saatavilla rasvattomiksikin jalostetut varsin edullisesti. Tässä taitaisi olla markkinarako jollekulle... Palkokasvit muodostavat poikkeuksen protsku-rasvasuhteissa raakamuodossaan, mutta jos vatsansa tai makumieltymysten nimissä pitää enemmän jalostetuista papuruuista, hinta nouseekin jo älyttömästi.
Onko jollakulla tuoreessa muistissa, mistä noita maataloustukien määriä löytää? Laiskottaa kaivaa taas esiin, mutta taisi olla juurikin, kuten Tero tuossa sanoi, epäsuhtaista tavaraa eläinperäisten tuotteiden eduksi.
Enpä tiedä noista maataloustuista, mutta tää on hieman epämäärästä toimintaa mun mielestä: http://www.valio.fi/yritys/valion-maataloustuki-on-asiakkaiden-koulumaitotukea/
VastaaPoistaItse en syö punasta lihaa, mutta käytän aika paljonkin maitotuotteita (90% luomua). Mua kiinnostais kyllä tietää enemmän noista luomumaidon tuotantotavoista, ja pitäistkö niitä mahdollisesti kiristää. Uusimpien tutkimusten mukaan luomumaidon terveydelliset edut on todella merkittäviä, joten tässä voisi olla kansanterveydellisestikin järkevä subventointikohde...
Onkohan kirjoittaja itse vieraillut ikinä lypsykarjanavetassa? Alan ammattilaisena voisin väittää että kaikelle tekstissäsi kirjoitetulle "faktalle" ei löydy pohjaa.
VastaaPoistaKehottaisin sinua vierailemaan muutamalla erilaisella maitotilalla, kenties opiskelemaan vähän alaa ja sen jälkeen voit kirjoitella näitä lietsovia kirjoituksiasi.
Kyllä, täytyy myöntää, että brändin tuettu näkyminen kouluissa on kyseenalaista, ja olisi sellaista, vaikkei kyseessä olisikaan ympäristövaikutustenkin suhteen hankala aihe.
VastaaPoistaViimeiselle anonyymille - kyllä olen vieraillut. Useaan otteeseen. On vaikeaa puuttua muuhun sanomaasi, kun et tarkenna mitään väitteitä faktoista ja "faktoista".
Kiinnostavaa, että koet tekstin lietsovaksi, mutta asemasi huomioonottaen ei yllättävää. Myöskin vähättelevä ja alentuva "minä ammattilainen - sinä opiskelematon ja tietämätön" asenteesi on tuttu ja ennenkin vastaan tullut. Pian biologiksi valmistuvana ihmisenä ja eläinten hyvinvointitiedettä, käyttäytymistiedettä ja biologista psykologiaa opiskelleena saatan kuitenkin olla pikkuisen ammattilainen pian minäkin.
Olisi melko vaikeaa päästä vierailemaan maitotilalla siten, että tilan arjen näkee rehellisesti. Hyvinvointitieteellisestä tutkimusaineistosta, eläinsuojelutarkastuksiin liittyvästä aineistosta ja aihetta koskevasta julkisesta keskustelusta saa myös omanlaistansa kuvaa.
Sitä, että koko ala on naaraspuolisten eläinten lisääntymistoimintojen hyväksikäyttöä, lisääntymään pakottamista, liikkumisen rajoittamista ja ympäristölle haitallista toimintaa, on melko vaikeaa kieltää, ja kumota seikkaa melko perustavanlaatuisena syynä "lietsoa".
Onko tehty tutkimusta kasviproteiinien imeytymisestä, kuinka tehokkaasti elimistö pystyy niitä käyttämään? Saako kasveista yhtä monipuolisesti valkuaisaineita kuin eläinkunnasta saa? Entä odottavat äidit, saavatko he tarpeeksi monipuolisia valkuaisaineita kasvisruoasta, valkuaisaineet kun ovat tulevan lapsen "rakennusainetta"?
VastaaPoistaKasviproteiinien imeytymistä on kyllä tutkittu, ainakin noiden kuuluisimpien ruoka-aineiden kohdalla. En osaa heti sanoa, että miten mahtaa olla näissä uudemmissa - tai uudelleen löydetyissä - valkuaisaineksissa, että onko niitä ehditty. Ainakin palkokasvien valkuaisen siirtyminen ihmisen käyttöön on vähän hankalampaa kuin eläinvalkuaisen, mutta valmistustavalla ja monipuolisella syömisellä tämän ongelman voi ylittää.
PoistaVälttämättömien aminohappojen saantia ei tarvitse miettiä joka aterialla, vaan riittää, että syö monipuolisesti aminohappokoostumukseltaan vaihtelevia kasvisruokia. Soija ja hamppu ovat hyvin lähellä eläinperäisiä tuotteita valmiiksi otollisen aminohappokoostumuksensa suhteen, mutta monissa kasvituotteissa näin ei ole valmiiksi. Kannattaa siis suosia monipuolisuutta. Jos syö terveellisen monipuolisesti, aminohappokoostumuksesta ei tule ongelmaa.
Odottavien äitienkin kohdalla monipuolisella vegaaniruokavaliolla voi kasvattaa masuun terveen lapsen. Tietämys ravitsemuksesta lienee se ykkösasia, ja kannattaa lukea kirjallisuudesta jokaisen mietityttävän ravintoaineen pointit. Vegaaniliitolla on oma ravitsemustieteilijänsä, joka kirjoittaa myös lasten ravitsemuksesta, olisikohan liiton sivuilla sitten odottavien äitienkin kohtaa mietitty. Www.vegaaniliitto.fi.
Mitä tarkoitat sillä että vierailu maitotilalla ei ole mahdollista siten että arjen näkisi rehellisesti? Oletko niin vainoharhainen että väität jokaisen maitotilallisen muuttavan/salaavan tilansa toimintaa kaltaisesi ihmisen vierailun vuoksi? Miten se olisi edes lyhyellä varoitusajalla mahdollista? Eikai tilan ja eläinten kuntoa tuosta vain kirkasteta edustuskuntoon ihan vain päivän ajaksi pitämään kulissia yllä. Täyttä soopaa edes väittää mitään sellaista.
VastaaPoistaOlen kyllä samaa mieltä siitä että maito ei ole mikään ylivoimainen ja korvaamaton elintarvike sekä siitä että ympäristökuormitus on raju ja maailmanlaajuisesti eläinperäisen ravinnon kulutus on vain pakko vähentyä. Sitä näkemystä en sen sijaan jaa että nautojen pito olisi hirveää eläinrääkkäystä minkä vaikutelman tuosta sun tunteellisesta paatoksesta sai. Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni pienellä maitotilalla ja mun mielestä on melkein loukkaavaa väittää että ne ihmiset jotka ikänsä ovat olleet erilaisten eläinten kanssa tekemisissä olisivat jotenkin täysin kykenemättömiä arvioimaan eläimen hyvinvointia tai että eivät välittäisi siitä ollenkaan.
Tarkoitan edelleen, että eläinten arkipäiväistä kohtelua ei välttämättä näe rehellisesti käymällä visiitillä. Tarkoitan myös sitä, että en usko valtavan lyhyellä varoitusajalla edes pääsevän eläintilalle tuntemattomana ihmisenä. Varmasti näkisikin eläintenpidon tilat ja olosuhteet. Mutta sitä näkee pitkälti kirjallisuudesta ja raporteista.
PoistaKolumnin tyylilaji sallii kärkkään mielipiteenilmaisun, ja tässä asiayhteydessä myös ilmiön epäkohdat antavat hyvinkin tilaa kritiikille. Suurimmat tunteet ja paatos tuntuvat olevan sinun puolellasi nyt, eivät minun.
Siitä huolimatta toivon, että mikäli vierailet vielä blogissa suuttumassa, et edisty tyylissäsi yhtään aggressiivisemmaksi, vaan pidät asialinjan. Suomessa nautakarjan pitoon liittyy suuria eläinten hyvinvointiongelmia, ja ikävä kyllä myös eläinsuojelurikkomuksia. Tästä ei pääse mihinkään.
Alan kirjallisuudessa ja raporteissa kautta linjan tuodaan esille, että eläinten käyttö loppuun vain neljäsosassa mahdollista elinaikaansa, ja "poisto" loppuunkuluneina, sairastuneina tai vammautuneina n. 4 vuoden iässä (keskipoikima 2,5) on ongelma. Samoin suuri vasikkakuolleisuus. Ehkä tässä ei teidän ammattilaisten mielestä ole ongelmaa tai kritiikin kohdetta. Olen suorastaan järkyttynyt, jos näin on.
http://www.evira.fi/files/attachments/fi/evira/esittely_toiminta_valvonta/valvonta/sektorikohtaiset_raportit_2009/raportit_2010/elainten_hyvinvoinnin_valvonta_2010.pdf
http://elaintenhyvinvointikeskus.edublogs.org/files/2012/02/Liite-1ldif2c.pdf
http://webd.savonia.fi/projektit/iisalmi/elke/user_files/files/krissen_raportti.pdf
On aivan turha kuvitella ja haaveilla että Suomessa lopetettaisiin maidonjuonti tai muiden maitotuotteiden käyttäminen. Sitä on tehty iät ja ajat, ja tullaan tekemään.
VastaaPoistaSen sijaan, että täällä herjaatte suomalaista maitotaloutta, voisitte tuoda ihmisille tiedoksi että jos maitotuotteita käytätte, käyttäkää herran jestas edes suomalaista! Suomessa eläinten olot ovat taivaalliset verrattuna monen muun maan oloihin. Lisäksi suomalainen maito on maailman puhtainta.
On aivan eri asia valmistua biologiksi, kuin olla maatalouden ammattilainen. Monet nykyisetkin maitotilalliset ovat sukupolvenvaihdoksen kautta jatkaneet tilan pitoa. Heillä on yleensä koko elämän kestänyt tietämys ja taito. Se on vähän eri asia kuin lukea kirjoista ja netistä raportteja.
Vaikka kuinka yritätte loata suomalaisten maidontuottajien imagoa, niin onneksi on meitä maalaisiakin vielä, jotka tietävät että asiat eivät ole ihan noin mustavalkoisia.
Teidän mukaanne lehmä "pakotetaan" lisääntymään joka vuosi. Oletteko yhtään miettineet että niin tekevät myös luonnon eläimet useimmissa lajeissa? Esim. monet sorkkaeläimet hirveä myöten lisääntyvät joka vuosi. Kirjoitatteko niistäkin että hirvisonni pakottaa hirvilehmän lisääntymään?
Ja jos kuvittelette, että levittämällä tämän kaltaisia juttuja saatte maailman paremmaksi paikaksi, niin erehdytte. Jos Suomesta maatalous loppuisikin (mikä tuntuu olevan välillä EU:n tavoite), niin muualla sitä riittää. Ei tuo vegaanina oleminenkaan kovin ympäristöystävällistä ole, syötte papuja, linsseja sun muuta joka on rahdattu tänne lentokoneilla ja laivoilla ties mistä.
Tuntuu että teillä kirjoittajilla ei ole mitään käytännön kokemusta suomalaisesta maataloudesta. Kirjoituksenne perustuvat erilaisiin raportteihin. Olisi kiva tietää monellako suomalaisella maatilalla olette käyneet ihan konkreettisesti? Kirjoituksistanne täällä blogissa saa sen käsityksen että suomessa pelkästään rääkätään eläimiä. Näitä kirjoituksia sitten lukevat myös sellaiset jotka eivät itsekään ole käyneet maaseudulla, ja kauhistuvat suomalaisen maatalouden harjoittamaa eläinrääkkäystä, ja ostavat sen jälkeen surutta ties mitä ulkomaisia ituja ja linssejä. Tai vielä pahempaa, ostavat ulkomaisia liha- ja maitotuotteita.
Aivan. On aivan eri asia pohjata mikä tahansa keskustelu tieteellisille raporteille kuin perinteinä maataloudessa kulkeneille ajatuksille, jotka väkisinkin kehittyvät myös psykologisen itsensäsuojelun varaan (halu uskoa, että toimii moraalisesti oikein jne). Tieteelliset kirjoitukset tehdään vertaisarvioinnin ja muiden objektiivisuuteen pyrkivien työkalujen avulla. Myös viralliset raportit kulkevat usein monen objektiivisuuteen pyrkivän tahon kautta ennen julkaisua. Siten todellakin em. lähteiden pohjalta argumentointi on eri asia kuin omalla tilalla, itse toiminnassa kiinni nähty tilanne.
PoistaMyönnän kyllä, että ihmisten olisi hyvä nähdä tuotantopuoli paremmin ja läpinäkyvämmin. Itse asiassa kannattaisin seikkaa lämpimästi, myös teuraskuljetusten ja teurastamojen kohdalla.
Ikänsä maatilalla elänyt ihminen on varmasti oppinut työnsä perusteellisesti, eikä varmasti yleensä halua vahingoittaa eläimiä huvikseen. Toiselta puolen katsottuna merkitseväksi tekijäksi nousee kuitenkin se, ovatko maidon tuotantoon sisältyvä vapaudenriisto ja eläinten hyvinvointiongelmat välttämätön asia. Koska näin ei ole, ja maitotuotteet voisi hyvin jättää pois eettisempien ruoka-aineiden tieltä, kaikki maidontuotannosta aiheutuva eläinten hyvinvointiin ja ympäristöön liittyvä haitta on turhaa. Siten se on myös kyseenalaistettavissa, vaikka kyseessä onkin perinteikäs toiminta ja ammatti toisesta näkökulmasta.
Maitotuotteiden ympäristövaikutus on niin suuri, ja perustavanlaatuiset eettiset ongelmat niin selkeät, että ei hyödyttäisi ketään suositella juomaan suomalaista maitoa jonkin muun sijaan. Se olisi ongelmien hautaamista maton alle. On kenties tämän blogin lukijoiden aliarviointia ajatella, että he siirtyisivät vegaanisuutta puoltavien blogikirjoitusten myötä juomaan ulkomaista maitoa.
Väite siitä, että vegaaniruokavalio ei olisi ympäristöystävällinen, on perusteeton. Eläintuotteiden ympäristövaikutus on niin suuri, että vaikka kasviperäisiä tuotteita tuotaisiin toiselta puolen maapalloa, ne jäisivät silti paremmaksi vaihtoehdoksi. Aivan selkeästi suurin osa elintarvikkeiden ympäristövaikutuksista syntyy tuotantovaiheessa. Kuljettaminen aiheuttaa vain 4-6 % tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutuksista. Siten, ottaen huomioon eläintuotteiden olevan "käänteisten proteeinitehtaiden" tuotosta; haukkaavan valtavasti turha maapinta-alaa, vettä ja luonnonympäristöjä, minkäännäköinen kuljettaminen muualta ei voi kompensoida kasviperäisten tuotteiden paremmuutta. Lisäksi yleistys siitä, että kaikki vegaaniset tuotteet rahdattaisiin ulkomailta, on hiukan epäreilua myös suomalaisia kasvisraaka-aineita tuottaville ihmisille.
http://www.cleanmetrics.com/pages/Ch9_0923.pdf
http://www.teollinenekologia.fi/documents/TE-Lahti_Kauppinen.pdf
Biologina kenties olen miettinyt eläinten lisääntymistapoja luonnossa. Siellä todellakin tapahtuu myös lisääntymään pakottamista. Mutta ei toiseen lajiin kohdistuvaa, elinikäisessä vankeudessa ja tarpeettomasti tapahtuvaa. Lisäksi - lajimme moraalisia ohjesääntöjä tai eettistä pohdintaa on melko harvoin pidetty kannattavana sitoa luonnossa tapahtuvaan tai tapahtuneeseen.