Näytetään tekstit, joissa on tunniste gluteeniton. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste gluteeniton. Näytä kaikki tekstit

torstai 17. syyskuuta 2015

Cashewpähkinätuorepuuro


Yhtenä aamuna kyllästyin joka-aamuiseen kaurapuurooni ja päätin surautella tehosekoittimellani jotakin aivan muuta. Lopputulokseksi tuli cashewpähkinätuorepuuro! 

Tuorepuuro on aika jännä juttu - usein sekaan voi heitellä kaikenlaisia jämiä kaapin pohjalta, muutaman jäljelle jääneen hassun taatelin, pähkinöitä, marjoja pakkasesta, banaania, kaurahiutaleita... listaa voisi jatkaa. Mausteeksi vaikka ripaus kanelia tai kardemummaa. Tuorepuuron kanssa ei oikeastaan kovin helposti voi mennä vikaan, koska sitä voi maistella matkan varrella ja sitten toimia makunystyröiden osoittamalla tavalla.

Tämän aamuisen tuorepuuron valmistin kuitenkin näin:

Tarvitset:
2 dl kasvimaitoa (itse käytin Provamelin mantelimaitoa)
1-2 kpl medjool taateleita (riippuen siitä kuinka makeaa puuroa haluat)
n. 2 dl pakastemustikoita
Halutessasi hyppysellinen ceylon kanelia tai kardemummaa


  • Liota pähkinöitä ja taateleita yön yli runsaassa vedessä.
  • Laita aamulla chiansiemenet kasvimaitoon muodostamaan geelin.
  • Huuhtele sillä aikaa liottamasi pähkinät huolella.
  • Heitä liotetut pähkinät ja taatelit sekä chiansiemengeeli tehosekoittimeen ja aja miltei tasaiseksi - muutama minuutti riittää riippuen tehosekoittimesi tehosta.
  • Laita sekaan pakastemustikat sekä lisää kasvimaitoa tarvittaessa saadaksesi haluamasi koostumuksen. Halutessasi lisää ripaus kanelia tai kardemummaa.
  • Blendaa tasaiseksi.
  • Kaada kulhoihin ja koristele halutessasi mustikoilla ja pähkinärouheella.



Tarjoile saman tien ja hymyile mustikkasuuna loppupäivä <3

tiistai 7. heinäkuuta 2015

Ihana kesäinen suklaa chia-vanukas




Maailman yksinkertaisin ja ihanin suklaavanukas syntyy chia-siemenistä. Superfoodina tunnetut chia-siemenet sisältävät muun muassa terveellisiä omega-3 rasvahappoja, kuitua, proteiinia, antioksidantteja ja kalsiumia. Niiden omega-3 ja omega-6-rasvahappojen tasapaino on ihanteellinen. 

Omega-3 rasvahappojen lähteenä ne ovat kasvikunnan ehdotonta parhaimmistoa, chian siementen painosta jopa  18,5 % on omega-3 rasvahappoja. Yksi ruokalusikallinen päivässä riittää kattamaan päivittäisen omega-3-tarpeen. 

Chia-siemenet ovat lisäksi hyvin proteiinipitoisia. 100 grammassa chian siemeniä on nimittäin 21,2 grammaa proteiinia! Kun proteiinin osuus kokonaisenergiamäärästä lasketaan, ne jäävät nippanappa sen rajan alle, jonka ylittäviä elintarvikkeita saa kutsua runsasproteiinisiksi. Proteiinimäärän ansiosta siemenet pitävät tehokkaasti nälän poissa. 

Kuitumäärältään chiat ovat huippuja. Niissä on kuitua yli 30 grammaa sadassa grammassa, siis yli viisi kertaa enemmän kuin runsaskuituisen rajaksi määritelty 6 grammaa. 

Chia-siemenet ovat todellinen terveyspommi!


Helppo ja herkullinen suklaa chia-vanukas:


Sekoita ainekset keskenään ja laita jääkaappiin tekeytymään tunniksi. Laita päälle vielä ripaus suklaanipsejä ja ihana kesäinen herkku on valmis! Nam!

Vinkki! Jos haluat vanukkaaseen lisää makeutta, muussaa joukkoon banaani. Kermaisemman rakenteen saat, kun lisäät joukkoon hieman kookoskermaa. Vain mielikuvitus on rajana!




Lue lisää mielenkiintoista tietoa chia-siemenistä aikaisemmasta  Ekolon blogijutusta.






tiistai 21. toukokuuta 2013

Tiikeripähkinäherkkuja

Ensimmäiset tiikeripähkinä-maamantelit  saapuivat Ekolon valikoimiin viime keväänä. Huolimatta kahdesta pähkinään viittaavasta nimestään ne eivät oikeasti ole pähkinöitä, vaan erään sarakasvin, tarkemmin sanottuna kastanjasädekaislan, juurimukuloita. Tätä papyruksen sukuista kasvia on viljelty ihmisravinnoksi jo tuhansia vuosia. Tiikeripähkinät sisältävät runsaasti mm. kuitua, hyviä rasvahappoja, kalsiumia, magnesiumia ja E- ja C-vitamiinia. Mantelimaisen makeita ja maukkaita tiikeripähkinöitä voi käyttää samaan tapaan kuin "perinteisiäkin" pähkinöitä. Allergiaoireita ne aiheuttavat huomattavasti pähkinöitä harvemmin. (Lisää tiikeripähkinöistä voi lukea aiemmasta postauksestani.)

Muutama viikko sitten saimme valikoimiimme kaksi tiikeripähkinä-maamanteli-uutuutta: maamantelijauhon ja maamantelitahnan. Maamantelijauho on tiikeripähkinöistä jauhettua hyvin kuitupitoista, miedon makeaa gluteenitonta jauhoa. Se sopii  niin leivontaan kuin kuitu- ja ravinnelisäksi jugurttien, smoothieden yms. joukkoon. Maamantelitahna puolestaan on tiikeripähkinöistä valmistettu, pähkinätön versio erilaisista pähkinätahnoista ja -voista. Hyvänmakuinen tahna on maustettu ripauksella vaniljaa, suolaa tai sokeria se ei sisällä lainkaan. Tahna sopii levitteeksi, leivontaan, jälkiruokiin...   

Pääsin testaamaan sekä maamantelijauhoa että -tahnaa tuoreeltaan ja molemmat osoittautuivat sekä helppokäyttöisiksi että herkullisiksi tuotteiksi. Erityisesti maamantelijauhosta povaan kestosuosikkia keittiööni.  Tässä muutama resepti tiikeripähkinäuutuuksista, olkaapa hyvät :)


Tiikerin suklaavanukas (n. 2 annosta)

Tämä suklaavanukas on superhelppo ja nopea valmistaa. Avokado ja banaani antavat vanukkaalle pehmeän ja kuohkean rakenteen. Tiikeripähkinätahna puolestaan tekee mausta entistäkin täyteläisemmän. Terveellinen ja ravinteikas vanukasvaihtoehto niin pienille kuin isoillekin herkkusuille :)




Sekoita ainekset sileäksi vanukkaaksi tehosekoittimessa. Makeutusta kannattaa lisätä pikkuhiljaa. Lisää vanukkaaseen vapaavalintaista nestettä, kunne koostumus on sopiva.


Maamantelikeksit (n. 25 pienehköä keksiä)

Kun etsiskelin sopivaa maamantelimaiseksi muokattavaa keksireseptiä, törmäsin tähän maapähkinävoi-keksiohjeeseen. Resepti vaikutti sekä herkulliselta että sopivan yksinkertaiselta ensimmäiseksi keksikokeiluksi. Päätin rohkeasti kokeilla, millaisia keksejä syntyisi, kun koko jauhomäärän korvaa maamantelijauholla. Ja hyviähän niistä tuli! Mehukkaan makeita ja oikein aromikkaita ja kuin vahingossa täysin gluteenittomia. Maamantelijauho on niin makeaa itsessään, että sokerin määrää olisi varmaan voinut alkuperäisestä vähentääkin
  



Laita uuni lämpiämään 175 asteeseen. Sekoita toisessa astiassa kuivat aineet eli maamantelijauho, palmusokeri, kristallisuola, ruokasooda, leivinjauhe, vaniljajauhe ja kaakaonibsit. Sekoita toisessa astiassa puolestaan "märät" aineet eli maamantelitahna, vaahterasiirappi ja öljy. Yhdistä ainekset taikinaksi. Muotoile taikinasta märillä käsillä keksejä suoraan leivinpaperilla päällysteylle uunipellille. Minä käytin keksien muotoilussa pientä piaparkakkumuottia. Paista keksejä uunissa 10 minuuttia, anna jäähtyä. Keksit saavat jäädä aika pehmeiksi. Hauskaa kontrastia keksien makeudelle saa ripottelemalla niiden pinnalle muutaman hippusen kristallisuolaa.

maanantai 10. joulukuuta 2012

Teff-jauho -mitä se on ja mitä siitä voi tehdä?


Ensimmäiset teff-jauhopaketit ilmestyivät Ekolon hyllyille jo viime keväänä, mutta minulle tämä afrikkalainen erikoisuus on jäänyt hieman vieraaksi. Onneksi tämän viikkoisen Villidiilin varjolla on mainio tilaisuus paneutua vähän tarkemmin teffin olemukseen ja herkutella suklaa-määpahkinävoikekseillä.

Teff-jauho on  gluteeniton jauho, jota jauhetaan teff-heinän (Eragrostis tef) siemenistä. Teff-heinä on kotoisin Koillis-Afrikasta, ja sen käytöllä ravintona on vuosituhantiset perinteet. Erityisen tärkeä viljelykasvi teff on Etiopiassa ja Eritreassa.  Etiopialaista alkuperää on myös Ekolon maahantuoma teff-jauho.

Sana  teff tai tef (molempia kirjoitusasuja näkee) on amharan kieltä ja tarkoittaa ’kadonnutta’. Kerrotaan, että nimi tulee siitä, että siemenet ovat niin pieniä – halkaisijaltaan alle millimetrin – että maahan pudotessaan ne yksinkertaisesti katoavat. Koska siemenet ovat näin pieniä, niitä on mahdotonta kuoria. Siksi teff-jauho on ”luonnostaan” ravinteikasta täysjyväjauhoa.

Teff-jauhon ravintosisältö onkin varsin vakuuttava.  Jauhossa on  paljon proteiinia ja teffin proteiini on aminohappokoostumukseltaan erinomaista. Erityismaininnan ansaitsee myös teff-jauhon korkea kalsiumpitoisuus. Muitakin mineraaleja, kuten magnesiumia ja rautaa, teff-jauhossa on merkittäviä määriä. Teff on runsaskuituista ja sen sisältämän hiilihydraatin kerrotaan olevan hitaasti imeytyvää sorttia -erityisen suositeltavaa esimerkiksi urheilijoille tai diabeetikoille.    

Etiopialaisessa keittiössä teff-jauhosta leivottu pannukakkumainen injera on kirjaimellisesti jokapäiväistä leipää. (Injeran ohje löytyy esimerkiksi täältä.) Nykyisin teff-jauho on erityisen suosittua gluteenittomassa leivonnassa. Se tuo myös ravinteikkuutta ja hauskaa vaihtelua mihin tahansa leivontaan.

Teff-jauhon maku muistuttaa minusta aika paljon rukiin tai tattarin makua. Aikaisemmin olen lisäillyt teff-jauhoa muutaman kerran sämpylätaikinaan ja muiden ainesten seassa se on toiminut hyvin.  Ainakin leivontaominaisuuksiltaan teff-jauho vaikuttaa mainiolta: se tekee taikinasta elastista ja helposti muokattavaa. Sitkoa teff-jauhosta ei taida syntyä, joten se täytyy tarvittaessa hoitaa muilla aineilla. Erilaisia teff-reseptejä löytyy netistä runsain mitoin, sekä suolaisia että makeita. Seuraavaksi ajattelin kokeilla  näitä vegaanisia pannukakkuja.


Gluteenittomat suklaa-maapähkinävoikeksit

Tällä kertaa halusin leipoa jotakin gluteenitonta ja todella teffistä. Maapähkinävoi ja suklaa näissä kekseissä eniten maistuvat, teffin säestäessä taustalla, mutta niin toki pikkuleivissä kuuluu ollakin. Alkuperäinen ohje löytyy täältä. Puolitin määrät ja tuloksena oli parisenkymmentä keksiä.

  • 1 dl teff-jauhoja
  • 0,25 tl kristallisuolaa
  • 0,5 tl ruokasoodaa
  • 1 dl maapähkinävoita
  • 1 dl vaahterasiirappia
  • 0,5 dl suklaarouhetta
Sekoita teff-jauho, leivinjauhe ja kristallisuola keskenään toisessa astiassa ja vaahterasiirappi ja maapähkinävoi keskenään toisessa. Sekoita kaiki aineet keskenään ja lisää suklaarouhe (minä ruohin morttelilla vajaan levyllisen Anandan Pure Extasea) taikinaan.

Taikina saa jäädä aika löysäksi. Lusikoi taikinaa n. teelusikallinen kerralaan leivinpaperille ja muotoile vapaalla tyylillä kekseiksi. 

Paista  keksejä 175 asteessa n. 13 minuuttia. Keksien kuuluu olla melko pehmeitä ja tummeta vain kevyesti.