Hyvä hamppu

 

Nyt on pitkästä aikaa sopiva hetki hehkuttaa hieman hamppua. Hamppu on nimittäin kerrassaan erinomainen kasvi niin ympäristön kuin ravitsemuksenkin näkökulmasta.

Viljelykasvina hamppu on aivan erityisen ympäristöystävällinen. Se on pitkäjuurinen typensitojakasvi, joka tuo ravinteita maan pintakerroksiin ja estää maaperän köyhtymistä. Vaatimattomissakin oloissa kasvava hamppu on runsas- ja nopeasatoinen. C4-kasvina se sitoo ja yhteyttää kasvunsa aikana hiilidioksidia kaksin- tai kolmikertaisen määrän verrattuna C3-kasveihin. (Noora on biologin asiantuntemuksella selvittänyt hampun ekologisuutta aiemmassa hamppupostauksessaan). Hampun ekoansioihin on ehdottomasti myös lisättävä sen ravitsemuksellinen sisältö. Se on loistava kasviperäinen proteiinin lähde, joka pesee eläinperäiset kilpailijat sekä ympäristö-, terveellisyys- että eettisyysmittareilla mitattuna.

Hampun viljelyllä on Suomessakin vuosisataiset perinteet. Viime vuosikymmeninä päihdyttävä alalaji on ikävästi mustannut kasvin mainetta. Öljy- ja kuituhampussa päihdyttäviä kannabinoideja ei kuitenkaan ole käytännössä lainkaan ja elintarvkeikäyttöön päätyviä hamppuraaka-aineita valvotaan tiukasti. Pikku hiljaa hamppu onkin alkanut jälleen nauttia ansaitsemaansa arvostusta. Onneksi, sillä ravintona hamppu on huipputerveellistä. 

Hampunsiementen valtti on niiden ravintosisällön monipuolisuudessa. Tähän pieneen siemeneen on pakattu sekä erinomaisia rasvoja että runsaasti täydellistä kasviproteiinia. Rasvahappoja hampussa on vaikuttava kirjo: omega-kolmosta, -kuutosta ja -yhdeksää. Omega-6 ja omega-3 -rasvahappoja hampunsiemenissä on ihanteellisessa suhteessa. Lisäksi hampunsiementen omega-6 -rasvahapoista osa on valmiiksi gammalinoleenihappoa (GLA) ja omega-3 -rasvahapoista osa stearidonihappoa (SDA), eikä elimistön siten tarvitse itse näitä muuntaa.  

Hampunsiemenistä 24 % on proteiinia ja tästä proteiinista löytyvät kaikki välttämättömät aminohapot ja vielä paljon päälle. Hampun sisältämä proteiini on myös poikkeuksellisen hyvin imeytyvää sorttia. Hampun proteiinien (edestiinin ja albumiinin) aiheuttamat allergiset reaktiot ovat erittäin harvinaisia, siksi hamppu on erinomainen proteiininlähde erityisesti niille, jotka saavat allergisia oireita palkokasveista.

Hamppua voi nauttia monessa muodossa: öljynä, jauhoina, siemeninä (kuorella ja ilman) sekä erilaisina pitemmälle jalostettuina tuotteina, kuten pastan tai vaikka suklaan seassa. Kylmäpuristettua hamppuöljyä ei kannata käyttää paistamiseen, sillä sen rasvahappokoostumus kärsii kuumentamisesta. Hamppuöljy sopiikin ennen kaikkea salaatinkastikkeeksi tai ravintolisän tapaan vaikkapa puuron tai jugurtin joukkoon. Kuoritut hampunsiemenet ovat omiaan smoothien tai kasvissosekeiton seassa, vettä lisäämällä niistä voi valmistaa helposti ja nopeasti miedon makuista hamppukermaa tai -maitoa. Hamppujauhoa kannatta lisäillä leipätaikinaan, minusta aika ihanteellinen leipä syntyy, kun hamppujauhoa laittaa n. 1/6 jauhojen määrästä.

Omassa keittiössäni suosituin hamppujuttu ovat ehkä kuitenkin ihan perinteiset kuorimattomat hampunsiemenet. Hampunsiementen kuoressa on runsaasti kuitua ja kivennäisaineita, joten jos kuorten aiheuttama lievä rouskuvuus ja rakenteen rakeisuus ei haittaa, kannattaa kuorenkin hyvät aineet hyödyntää. Siementen kuori on kuitenkin syytä rikkoa tavalla tai toisella, jotta elimistö saisi ravinteet käyttöönsä. Aiemmassa postuksessani olen tehnyt idätetyistä hampunsiemenistä tuorepuuroa. Tällä kertaa paistelin kasvispihvejä.

Hamppu-bataattipihvit 

Jauhettuina hampunsiemenet ovat mainio aines esimerkiksi kasvispihveissä. Proteiinikoostumuksensa ansiosta hampunsiemenet toimivat pihvitaikinassa kananmunan kaltaisena sidosaineena ja pihvit pysyvät tosi hyvin koossa. Tällä ohjeella syntyy n. 20 mehevää pienehköä pihviä.  

• 2 dl luomuhampunsiemeniä
• 1 pienehkö luomubataatti (n. 5 dl raastetta)
• 1 luomusipuli
• 2-3 luomuvalkosipulin kynttä
• 1 dl luomuspelthiutaleita
• 2 rkl luomupaistoöljyä
• 2 tl luomugaram masalaa
• 1 tl luomukorianteria
• 4 rkl luomutomaattipyreetä
• 3 rkl luomusoijakastiketta
• 1 rkl valkoviinietikkaa
• 1/2 dl luomumantelikermaa (tai muuta kasviskermaa)
  
  

Jauha hampunsiemenet tehosekoittimessa mahdollisimman hienoksi jauheeksi. Raasta bataatti, pilko sipuli ja valkosipuli.

Kaada pannulle reilu loraus paistoöljyä. Lisää kuumalle pannulle mausteet ja tomaattipyree. Lisää sipuli ja valkosipuli. Paista hetki ja lisää raastettu bataatti. Paista kunnes bataatti on hieman pehmennyt. Sekoita raasteeseen soijakastike ja viinietikka. 

Sekoita keskenään kulhossa hampunsiemenrouhe, spelthiutaleet ja paistetut kasvikset. Lisää seokseen tilkka mantelikermaa. Muotoile massasta pienehköjä pihvejä ja paista pihvit keskilämmöllä pannulla rapeakuorisiksi.